Suomi ei ole Kreikan, vaan Saksan ja Hollannin tiellä
Professori Mika Pantzar on yksi järjen ja logiikan äänistä ylikierroksilla käyvässä valtionvelka keskustelussa Hän kirjoittaa artikkelissaan:
”Vaikka tekstiaineistoissa Suomi rinnastettiin usein Etelä-Euroopan “ongelmamaihin”, osoittavat tilastoaineistot Suomen bruttovelkaantumisen vastanneen euroalueen ”hyvien maiden” eli Saksan ja Hollannin tilannetta. Nettovelkaantumista tarkasteltaessa tilanne on vieläkin parempi. jos otetaan huomioon varallisuus (ml. työeläkerahastot), Suomen julkinen talous on poikkeuksellisen vauras, jopa ylijäämäinen Norjan ja Luxemburgin tavoin.”
Mielenkiintoinen on kohta, joka viittaa suomalaiseen itsetuhoisuuteen verrattuna saksalaiseen tai hollantilaiseen mielenmaisemaan:
”Suomalaisten käsitysten ja puhetapojen pessimistisyys on havaittu myös eurooppalaisessa asenteita mittaavassa kyselytutkimuksessa (Standard Eurobarometer, 2019). Kysyttäessä kotimaan keskeisimpiä haasteita olivat suomalaiset yhdessä italialaisten kanssa varsin huolestuneita julkisesta velasta. Sitä vastoin espanjalaiset kokivat julkisen velan huomattavasti harvemmin ongelmaksi puhumattakaan hollantilaisista ja saksalaisista, jotka tuskin milloinkaan mainitsivat julkista velkaa merkittävänä ongelmana.”
Niinpä, jos lamaa ei ole tulossa ulkoa, se pitää väkipakolla rakentaa kotimaisista aineksista, jotka vetoavat kaamoksen kansan melankoliseen, geeneihin ohjelmoituun muinaismuistiin.
Niistä aineksista rakennettiin 90-luvun suuri lama. Siitä on yli kolmekymmentä vuotta, joten historiaa ymmärtämätön opportunisti Petteri Orpo kumppaneineen tekee saman tempun kuin oppi-isänsä.
Siperia ei opeta, vaan Siperia täytyy kansakuntana kokea sukupolvi vuorollaan.
Velan määrää selvästi liioiteltiin ongelmana. Se nousi vaaliteemaksi.Velan määrä on Suomelle vakavampi asia koska väestön ikääntyminen on huolestuttavampi verrattuna noihin perusarjalasiin Saksaan ja Hollantiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suuri Lamamme päättyi kun Koiviston johtama pyristely korkean markan puolesta päättyi. Pörssikurssit alkoivat nousemaan, katastrofi eli IMF:n holhous vältettiin.
Kilpailukyky oli aitoa, vapaassa markkinassa todettua. Terve tilanne.
Nyt Markkinavetoiset väittävät syömävelkaa kannattavaksi investoinniksi.
– se onkin kaikkein kannattavinta. Jos oma raha ei riitä ruokaan, on lainattava rahaa. Ja kiltisti toteltava lainaajan toiveita.
Markkinapopulismi myy. Syömävelasta tulee tuotttavuutta kasvattava dynaaminen investointi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka maailman kaiket sotkut selittäisi?, kysyy Saska Saarikoski HS:n pääkirjoituksessaan löytäen vastaukseksi suuren Filosofin, nimeltään Georg Henrik von Wright.
Jospa sotkija onkin EU-ihminen, koska ”jokainen on filosofi, kukin omalla tavallaan”, eiväthän maalaisetkaan enää vaikene ”pyhien” seuroissa, kun eivät naisetkaan, vaikka on kirjoitettu naisen paikan olevan kotona ja vaieta seurakunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Venäläiset aikoinaan ihmettelivät kuulemma sitä, miten suomalaiset olivat säntillistä väkeä, ja toimivat kuten sovittua oli.
Sama koski toistakin suuntaa, ainakin toista maailmansotaa edeltävänä aikana, jolloin suurvallat eivät luottaneet siihen, että Suomi vastaa alueestaan itsenäisesti. Idea oli muissa maissa vieras, eikä käytännön luottamusta ollut tällaiseen.
Mitä tulee talouteen,… voi olla eri asia. Ei kannattaisi kytkeytyä liikaa, jos on epäterve ja sairastuttava, eikä tätä voi käytännössä estää tehokkaasti.
Sama kuin suurvaltakysymyksessä, ja ehkä isompi asia vielä.
Mitenhän pitkään kestää, että taloutta voi arvioida kattavan läpikotaisesti, mikä on vaikutukseltaan, ja mitä odotusarvoltaan mahdollinen.
Siinä missä ihmiset ja kansat kaapattiin kommunismin ajatuksella… ei väline mahdollisena ole vain tuo, että menee hankalaksi.
Ilmoita asiaton viesti