Poistojen aloittamisajankohdan takia voi saada tuomion kirjanpitorikoksesta

Poistojen aloittamisajankohdasta voi saada tuomion kirjanpitorikoksesta ja velallisen epärehellisyydestä sekä 20 vuoden ulosottovankeuden.

Aluksi kertausta poistoista ja kirjanpitorikoksesta.

Monivuotiseen käyttöön tarkoitettuja kalliita investointeja ei yleensä voi vähentää verotuksessa hankintavuoden verotettavasta tulosta, vaan ne vähennetään poistoina esimerkiksi viidessä vuodessa. Verottaja valvoo, ettei poisteta liikaa eli ettei verotettava tulo pienene liikaa.

Verolaissa eikä missään laissa ole määräyksiä liian pienistä poistoista. Lain mukaan pitkävaikutteiset menot poistetaan niiden vaikutusaikana. Maan tapa on ollut ”poistetaan kun pystytään”. Viime vuosina on isojen yritysten tilinpäätöksissä käyty ilmoittamaan suunnitelman mukaiset poistot, jotka ovat yrityksen päätösvaltaan kuuluva asia, ja joiden pitäisi kertoa yrityksen käsitys investoinnin valmistumisesta.

Tässä jutussa on kyse siitä, että syyttäjä ja oikeuslaitos ovat keksineet, että poistot olisi pitänyt aloittaa heti, kun ensimmäiset harjoitelmat myytiin. Aloittamisen viivästyminen antaa kuulemma väärän kuvan yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Herää kysymys kenelle tilinpäätös tehdään. Tehdäänkö se ammattimiehelle vai tilinpäätöstä ymmärtämättömälle.

Olkiluodon ydinvoimalan piti valmistua vuosia sitten. Se on vieläkin koekäytössä. Olisiko Olkiluodon poistojen pitänyt alkaa sinä vuonna, kun ensi kertaa vuosia sitten arvioitiin sen valmistuvan vai vasta sitten, kun se on oikeasti valmis. Oikeuslaitoksen logiikalla sen pitäisi olla jo kokonaan poistettu.

Rikoslain laillisuusperiaatteen mukaan:
”Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin.”
Kyseisissä Kouvolan hovioikeuden tuomioissa ei ole yhtään tekoa, josta tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistus. Rikoslaissa on lueteltu kirjanpitorikoksiksi katsotut teot. Tuomioissa ei esitetty yhtään rikoslaissa esitettyä tekoa- vain yleistä höpinää: ”vain väärän kuvan antaminen”.
Tuomion perustelemattomat rangaistukset kuuluvat samaan lakiin perustumattomaan oikeuskäytäntöön kuin se, että konkurssitilanteessa kaikki ennen konkurssia noudatetut hyväksytyt käytännöt muuttuvat rikollisiksi, koska ei ole ”hyväksyttävää syytä”.
Mielestäni huomionarvoista tuomiossa on myös se, että oikeuslaitos ei ole ponnisteluistaan huolimatta löytänyt yhtään verotukseen liittyvää moitetta.

Tuomiot perustuivat oikeuden näkemykseen, että poistojen aloittamisen viivästyminen on rikos. Tuomio on myös kuvaus siitä mitä kaikkea oikeuden tekemien poistojen jälkeen voidaan keksiä yrityksen tekemiksi rikoksiksi.

Tämä ei ole hakemus oikeuslaitokselle, joten olen ottanut vapauden lopuksi tuoda esiin sekalaisessa järjestyksessä, mitä alun perin ajattelin kirjoitella tuomioiden yksityiskohdista.
Muutin mieltäni. Aionkin tehdä hovioikeuden tuomiosta purkuhakemuksen korkeimpaan oikeuteen. Teen sen heti, kun löydän asianajajan.

Rikoslain laillisuusperiaate 1 § (13.6.2003/515)
”Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin.”

Nimenomaan on suomen kielessä spesifinen määrite. Nimenomaan määrite voi tarkoittaa ainoastaan vain sellaista, mikä on laissa nimenomaan sanottu. Jos jotain tekoa ei ole nimenomaan laissa rikokseksi määritelty, se ei voi olla lain tarkoittama rikos.

Rikoslaissa ei ole määritelty poistojen aloittamisajankohtaa, joka on yrityksen päätettävissä. Hovioikeus luulee tai pitää moraalisena normina, että poistot on tehtävä jonakin aikana. Tämä on mielipide, ei lain tarkoittama nimenomainen kirjanpitorikos.

Oikeuslaitos on keksinyt, että meillä olisi pitänyt olla jonkinlainen poistosuunnitelma, jonka tekemättä jättäminen olisi muka rikos. Kyseessä oleva tuotekehitysmenojen aktivoinnit on tehty 1990-2000 luvuilla. Tuolloin ei vielä ollut tapana suunnitelman mukaisten poistojen esittämistä taseessa ainakaan mikroyrityksissä, jollainen Saunasampo oli.

Viime vuosituhannen yleisin sanattomasti noudatettu ja hyväksytty poistosuunnitelma oli: poistetaan kun on mahdollista eli kun on rahaa. Mikään laki ei edellytä sitä, että mikroyrityksen pitäisi muuttaa voimassa olevaa poistosuunnitelmaa joksikin toiseksi varsinkin, kun laki ei muutosta vaadi.

Perustuslain 106 §, perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslaina kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Perustuslain 107 §, Lakia alemman asteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemman asteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Rikoslakiin kirjoitettua vaatimusta nimenomaan ei voi ohittaa vaikuttavuudeltaan juridisesti alemman tasoisella mielipiteellä. Eduskunta on ollut kaukaa viisas, kun on halunnut estää lakien noudattamisen sorkkimisen millä tahansa näennäisesti asiaan sopivalla mietelauseella
Jos vaatimusta nimenomaan ei kunnioiteta, syyllistytään tahalliseen väärään lain soveltamiseen

Rikoslain 6 § (13.6.2003/515) Tahallisuus
”Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheuttamista varmana tai varsin todennäköisenä.”
Tahallisuusvaatimuksen tutkimatta jättämisessä näkyy oikeuden suhtautuminen perustuslakiin. Tuomion logiikka edellytti kirjanpitorikosta, johon perustuen voitiin puuttua Saunasammon taseen kirjauksiin.
Tuomiossa ei ollenkaan pohdittu oliko teko nimenomaisesti tahallinen siten kuin se rikoslaissa on määritelty. Tahallisuus on yksi rangaistavuuden perusvaatimus. Sitä ei saa jättää tutkimatta, jos se kumoaa ajatellun rangaistusvaatimuksen.

Kuinka on mahdollista tehdä tahallinen kirjanpitorikos poistojen tekemättä jättämisestä, jota ei laissa määritellä rikokseksi. Miten rikos voi olla tahallinen. jos tekijä ei tiedä tekevänsä rikosta ja tekoa ei ole laissa säädetty rikokseksi.
Jos olisi noudatettu lakia, niin tuomioistuin olisi todennut, ettei poistorikosta ole olemassa ja hylännyt syytteen ja kanteet. Valtio olisi säästänyt ainakin 100 000 € palkkakuluista.

Tuomio perustuu luuloon, että poistoja on pakko tehdä tuomioistuimen haluamassa tahdissa ja haluamaan aikaan. Kun yritys poistojen varjolla lakiin perustumatta kikkaillaan takaisinsaantilain sanoin maksukyvyttömäksi, putoaa rikosoikeudellinen perusta koko tuomiolle, joka pääosin on rakennettu sen varaan, että poistot olisi pitänyt tehdä.

Aktivoitujen tuotekehitysmenojen määrän yhdistäminen maksukyvyttömyyteen ei perustu lakiin eikä tosiasioihin. Aktivoituja menoja voi olla vaikka kuinka paljon. Poistot eivät ole rahamenoja. Aktivoinnin määrä kertoo, että jossain yrityksen itse päättämässä ajassa aktivoinnit on poistettava taseesta.

Aktivointien määrä on yrityksen päätösvallassa oleva asia, joka ei kerro siitä, miten yritys on suunnitellut hoitavansa asian. Oikeuslaitos on merkittävästi pidentänyt aktivointien poistamisaikaa lakiin perustumattomalla mielivaltaisella tuomiollaan, jota ei minkäänlaisella asiantuntemuksella olisi pystynyt ennakoimaan.

Poistojen aloittamisen siirtymisellä on siten ollut hyväksyttävä syy. Päinvastoin, kuin oikeus luulee, aktivoidut Älykiukaan kehitysmenot eivät ole arvottomia. Oikeuslaitoksesta huolimatta Älykiukaita myydään jatkuvasti. Mm. Eduskunta on ostanut 4 kiuasta.

Saunasammon kirjanpitoa on arvioitava sen mukaan, olivatko kirjanpidon kulut tarpeellisia estämään Saunasampoa ajautumasta konkurssiin. Kirjanpitoon perustuen ei ole osoitettu eikä syytetty, että Yli-Kovero olisi ottanut varoja omaan käyttöönsä.
Tämänkin mikroyrityksen kirjanpitoon paneutumisen sijaan (44 kpl A 4 sivua) oikeuslaitos olisi voinut keskittyä pääoman vientiin ulkomaille verotuksen välttämiseksi tai muuhun paremmin tuottavaan puuhasteluun.

Enää ei ole tarpeen ihmetellä miksi oikeuslaitos on tukossa ja esitutkinta ja tuomiot viipyvät. Auttaisi paljon, jos hillittömän tuomitsemisvimman sijasta etsittäisiin oikeutta eikä velkojien etua.
Tämän kirjoituksen lopuksi on ehdotelmia siitä, miten ulosotto ja oikeudenkäynnit tulisi järjestää.

Kirjoittelun lomassa olen ihmetellyt oikeuslaitosta. Tuntuu siltä, että talousasioissa oikeuslaitosta ei kiinnosta oikeus vaan kiinnostuksen kohde on velkojien ja pesänhoitajien etu, joita silmällä pitäen lait ovat sopivan puolueellisia.

90-luvun laman alkuaikoihin Koivisto piti hovioikeuksien presidenteille palaverin, jossa kertoi, etteivät pankit kestä tulevia luottotappioita. Koivisto pyysi oikeuslaitosta olemaan pankeille ja velkojille armollinen. (Seppo Kontinen: Salainen pankkituki, Tammi 2008), joka tuolloin suomettumisperinteen mukaisesti vaiettiin tiedotusvälineissä kuoliaaksi.
Koivisto ei elinaikanaan kiistänyt Kontisen kertomaa ja yksi hovioikeuden presidenteistäkin myönsi tapahtuneen. Koivisto oli entinen punapääoman linnakkeen eli Suomen Työväen Säästöpankin pääjohtaja.

Koivisto onnistui hyvin pelastamaan muut pankit, paitsi säästöpankit. Silloiset Nordean edeltäjät KOP, SYP ja osuuspankit saivat miljardeittaan ilmaista pääomaa. Samalla kymmenet tuhannet yrittäjät ja muut velalliset menettivät omaisuutensa. Kannatti olla pankinjohtajien kaveri: sai ostaa pilkkahinnalla velallisten omaisuutta.

Koiviston pyyntö oli pyyntö lain rikkomiseen. Koiviston pyynnön noudattaminen näyttää jatkuvan näihin päiviin saakka.
Jos olette samaa mieltä, niin hankkikaa Älykiuas, maailman paras kiuas.
Avaan kuun loppuun mennessä nettisivun www.oikeuslaitoksenalenustila.fi
Sivuilta löytyy tämän kirjoituksen lisäksi täydelliset kopiot sekä Riihimäen käräjäoikeuden että Kouvolan hovioikeuden tuomioista.
Avaan myös sensuroimattoman keskustelupalstan, jonne voi kirjoittaa kokemuksiaan.