Ratkaisu ylisuurten sähkövoittojen leikkaamiseksi

Ylisuuria sähkönhintoja ja ylivoittoja pohdittaessa on tyystin jätetty huomioon ottamatta, että kyseessä on kaksi toisistaan riippumatonta tekijää.
Osaltaan on kyse fossiilisten polttoaineiden hinnankorotuksista, joihin ei voi vaikuttaa ja joiden osalta ei ole kyse ylisuurista hinnoista.
Toisaalta on kyse ydinvoimalla, tuulivoimalla ja aurinkovoimalla tuotetun ei-fossiilisen sähkön ylihinnoista, jotka eivät perustu kustannusten nousuun.

Pitäisi luoda ratkaisu, jossa näistä ylihinnoista johtuva ansioton ylivoitto otettaisi valtiolle rahoittamaan menoja, jotka aiheutuvat valtiolle sähkön hinnan nousun kompensoimisesta kuluttajille.

Vuosi 2019 voisi olla perusvuosi, jonka mukaan määriteltäisi ei-fossiilisen energiatuotannon maksimihinta, jonka ylittävä osa leikattaisi valtiolle. Tuolloin elettiin normaaliaikaa, jonka kustannustasoon ja sähkön tukkuhintaan investoinnit perustuivat, Tämä hintataso oli riittävä kannattavaan toimintaan koska investoinnit oli tehty. Tätä laskennallista hintatasoa voisi korottaa 10 – 20 %, jotta kaikkien toiminta olisi kannattavaa.

Lasketaan vuoden 2021, 2022, 2023… kirjanpidosta mikä on ollut laskutettujen kilowattien määrä ja sähkön myyntitulo ja verrataan sitä vuoden 2019 perushinnalla laskettavaan summaan. Ylivoitto leikattaisiin valtiolle. Tällainen järjestely olisi helppo toteuttaa eikä sitä voisi romuttaa kirjanpitometkuilla.

Tämä ei millään tavalla vaarantaisi vihreää siirtymää, Vuoden 2019 hintataso oli riittävä investointeihin ja 10-20 % korotettuna se riittäisi varmasti tuleviin investointeihin.

Säädöksissä sanotaan, että sähkön hinnan on oltava kohtuullinen, minkä täytyy koskea myös tukkusähköä. Ylivoiton leikkaukseen voitaisi säätää ylivoittovero, joka voitaisi säätää tavallisena verolakina.

Toinen osa ongelmaa on sähköä jakelevien sähkölaitosten ja muiden toimijoiden asema. Näiden osalta voitaisi luoda samanlainen järjestelmä.
Tallaisella laitoksella voi olla pitkäaikainen ja edullinen sähkön ostosopimus ei-fossiilisen energian tuottajalta, jolloin hintatason nousu synnyttää ylivoittoa.

Näiden osalta pitäisi erottaa ostetun ei-fossiilisen energian määrä ja kustannus, jota voitaisi verrata yhtiön myyntituloon. Myyntitulon ja hankintakustannuksen erotus on ei-fossiilisen energian myynnin myyntikate.
Se osa myyntikatteesta, mikä ylittää vuoden 2019 myyntikatteen, on ylivoittoa ja leikattava valtiolle.

Ylivoittojen leikkaamista valtiolle ei saa sitoa kirjapidon tuloksen laskemiseen, mikä ei valmistu koskaan ja vesitetään varmasti. Esitetyllä tavalla laskettu ylivoiton leikkaaminen on helppo toteuttaa ja sitä ei voi vesittää kirjanpidollisella kikkailulla. t

TapioYli-Kovero
Sitoutumaton Hämeenlinna

Kansantaloustieteiljä, keksijä, yrittäjä.
Oman tien kulkija. Kirjoitti 1987 omakustanteen "Keisarin uudet aattet", jossa ennusti, että tuolloinen kovan markan politiikka johtaa suureen devalvaatioon ja 300.000 hengen työttömyyteen, mikä myös toteutui. Ennakoin myös, että Neuvostoliitto siirtyy kapitalismiin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu