Antropologia: Perhemalli kulttuurin perusta

Perhemalli on kulttuurin perusta.

Perhemalli on maassa sen mukainen, mikä on maan tärkein uskonto.

Maan alueen lainsäädäntö on muodostettu tukemaan perhemallia ja siten elämän jatkuvuutta.

On universaali ilmiö viettää romanttiset häät miehen ja naisen  elämän yhtymiseksi, jossa pariskunta perustaa keskenään perheen. Perhe, miehen ja naisen yhtyminen avioliittoon, tuottaa molemmille paitsi mielihyvää myös perheen, jossa syntyy pariskunnan lapset. Avioliitto on tarkoitettu turvaamaan yhteiskunnallisesti perhettä. Avioliiton osalta on Suomen lainsäädäntö monin tavoin turvaamassa perhettä, perhettä turvaavaa peruslainsäädäntöä on avioliittolaki ja perintökaari.  Tämä on suomelle tuotettua kristilliseen ihmiskäsitykseen ja uskontoon perustuvaa lainsäädäntöä, jota ei eduskuntakaan ole oikeutettu muuttamaan.

Ihmislajissa on noudatettava lajin biologista perustaa, jota on noudatettu jo satojen vuosien ajan kirkollisessa huomassa. Tämä on tässä pohjoisessa maassakin ihmisen normaalin ihmiskäsityksen mukaista normaalia elämää. Kirjoituksessa Perhesuhteet kerron kristillisen ja länsimaisen talousalueen perhemallin roolit perheessä ja suvussa. Tälle mallille on universaali ihmislajia koskevat perusteet, vaikka eri maiden kulttuuri saattaa poiketa perhemallin tiukimmasta tulkinnasta.

Perusperhemallia koetellaan nykyaikana melkoisesti. Miksi perusperhemalli on tutisemassa?

Luettelen edellisten ja meneillään olevien yhteiskuntamuutosten ja kehityksen syitä perhemallin horjuttamisessa:

  • televisioaikakausi alkoi 1960-luvulla
  • ehkäisymenetelmät alkoivat yleistyä 1960-luvulla
  • naisten työssäkäynti yleistyi maailmansodan jälkeen Suomessa
  • naiset käyvät työssä ja lapset ovat tarhassa – perheen aiempi tiiviys ei ole käytännön arkea enää
  • naisen oma palkka tuo riippumattomuuden, avioerot alkoivat yleistyä
  • seksuaalisuutta alettiin korostaa käytöstapojen kustannuksella
  • työpaikkojen juhlinta mm. pikkujoulujen muodossa yleistyi
  • eron jälkeen perhe asui useassa asunnossa, isä oman perheensä ja äiti omansa kanssa
  • uusperhemalli sai tieteellistä perustaa
  • kokemushakuisuus – haluttiin kokea avioero, koska muukin ikäluokka koki niin
  • julkinen neuvonta alkoi painottua avioerosta selviämiseen avioliitossa selviämisen sijaan
  • palkkatulot kehittyivät, joten perheen talous ei ollut enää riippuvaista odotettavissa olevista perinnönjaoista
  • perheen lapset saivat hyvän elintason vanhemmistaan huolimatta, yleensä paremman
  • varakkaat vanhemmat jäivät yksin suuriin asuntoihinsa – tapahtui yleistä perhetorjuntaa
  • työllisyyden juhlaa: hoivapalvelut enenemässä määrin kysyttyjä työpaikkoja – jaksaminen perusperheessä edelleen vähenee
  • työssä käymisestä saa palkkaa – ei perheenjäsenten hoivaamisesta
  • yksinhuoltajuus ja uusperhemalli yleistyneet perusperhemallia nopeammin
  • avioliittojen solmiminen vähentynyt, tilalle avoliitot tai erikseen asuminen
  • viimeinen niitti: eduskunta sallii avioliittomaisen suhteen kaikille

Edelliset sukupolvet – nykyisten vanhuusiän kynnyksellä olevien vanhemmat – loivat hyvinvointiyhteiskunnan solmimalla avioliiton ja siten tuottamalla riittävän yhteiskuntavakauden maalle luodun lainsäädännön mukaisesti.

Kun näitä Veikkoja, Kalleja, Hiljoja, Kreettoja, Elviiroita ja Marioita syntyy, he kohtaavat toisenlaisen maailman, jonka olivat aiemmin luoneet.

Oma havaintoni eläessäni näiden tapahtumien seurauksissa on, että perhesuhteet ovat höllentyneet eikä ihmiset tunne enää henkilökohtaisesti melko läheisiä sukulaisiaan. Heidän olemassaoloaankaan ei ehkä tiedetä.

Mikä merkitys on sukulaisuudella ja perheellä?

Ei työläiskansa näytä tarvitsevan. Ei ennenkään ollut merkitystä muille kuin varakkaille ihmisille ja omistavalla luokalle samassa määrin kuin vaikuttaisi olleen, kun normiperhe oli olemassa vielä 1970 – 1990-luvulla. Sitten normiperhe katosi, eikä siitä ole enää kuultu.

Onko tapahtunut jotakin katastrofaalista? Onko perhe tuhoutunut.

Ei ole.

Ei perhettä ollut aiemminkaan kuin rikkailla ja omistavalla luokalla. Sitä on yritetty Suomeen kunnollisella lainsäädännöllä istuttaa, mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Kyse perhemallista on saman tyyppinen mielestäni kuin siitä, että oppivatko kaikki koululaiset lukemaan. Ennen oppivelvollisuutta osasi lukea vain edellä mainitut varakkaiden perheiden aikuiset ja lapset, samaan tapaan nykyäänkin lukemisesta kiinnostuvat ne ihmiset, joiden sukuperimää lukeminen on.

Sivistyneet ihmiset, jotka elävät normaalissa miehen ja naisen yhteiselossa virallisen yhteiskuntajärjestyksen mukaisesti, ovat yhteiskunnan tukipilareita edelleen.

Perhemalli ei vielä toistaiseksi ole siis saanut laajaa kannatusta, mikä omalta osaltaan saattaa johtua ihmisten henkisestä väsyneisyydestä sotien jälkeisinä sukupolvina. Suomalaiset ovat omimmillaan odottaessaan jotakin tulemaksi. Edelleen voimme kansan osalta odottaa tulemaksi sellaista vaurautta, joka on mahdollista saavuttaa vain noudattamalla ihmislajille tarkoitettua elämäntapaa myös elämän jatkumisen osalta.

26.2.2024 Tarja Kaltiomaa

ps. myös sukupuolishoppailu on osoitus sukuväsymisestä osassa ihmisistä

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu