Filosofia: Älyä ja teknoälyä
Lueskelin juuri 21.2.2023 laatimani kirjoituksen Filosofia: Älyä vai tekoälyä. Tekoäly on saanut hienon englanninkielisen lyhenteen AI ja sitä tarjoillaan jokaisessa maailman kehityssopassa itsestään selvänä aineksena kuin perunaa konsanaan. Pitäisikö tekoäly pullauttaa sille paremmin sopivalle paikalle ja alkaa nimittää sitä teknoälyksi? Mitään muuta älyä se ei ole eikä siitä muuta älyä pidä tuleman.
Kysymys alun perin oli siis Älyä vai tekoälyä? Uusi kysymys voisi olla Älyä ja teknoälyä?.
Tässä on ratkaiseva ero sen suhteen, miten ihmisinä suhtaudumme koneisiin ja laitteisiin. Ja miten suhtaudumme itseemme ihmisinä. Jos me ulkoistamme älyn tekoälyksi, annamme itsellemme laiskan luvan olla älyämättä mitään itse. Tuollainen tekoälyaate vie ihmiset mukanaan kuin lippunarussa konsanaan.
En olekaan tiennyt kuin vasta vähän aikaa, että englanniksi tekoäly on Artificial Intelligence, mstä juontuu tuo aiemmin mainittu AI-lyhenne. Teknoäly sanasta tulisi siis Technological Ingelligence eli TI. Jo sanojen aakkostuksessa käsite joutuu paremmin sille sopivalle paikalle.
Kirjailijana olen tutkiskellut tätä meidän ihmisten maailmaa vuosituhat-perspektiivillä eli pitkällä aikakantamalla. Egyptin pyramidit siintävät horisontissa jo esitelmän ”Esinemaaliman kehitys ja merkitys Hannah Arendtin filosofiassa” myötä, jonka esitelmän pidin Luonnonfilosofian seuran kokouksessa 4.4.2023 Tiedetalolla Helsingissä. Esitelmän video on verkossa edelleen, kuten muutkin seuran esitelmien videot. Esitelmässä Hannah Arendtin kirjan Ihmisenä elämisen ehdot mukaisesti kiidän ajallisesti Egyptin pyramidien rakentamisen merkityksen tunnelmiin ja sitä seuranneisiin vuosituhansiin ja vuosisatoihin. Tämä ajallinen näkökulma tuo mieleen meidän ihmisten maapallohistorian ja sen kehityksen, mikä sillä on ollut vuosisatojen saatteessa. Esivanhempamme viettivät hyvin erilaista elämää kuin me nykyihmiset tässä kiiremaailmassamme. Kaikista ihmisistä ’ylhäistöstä alhaistoon’ on tullut suorittajia ja tuottajia, ja vähintään kuluttajia. Vasta päästyämme vaivoin 2000-luvulla jo pari vuosikymmentä eteenpäin, on nähtävissä, että ihmisillä on aikaa myös ajatella. Tuota ajattelun versoamista ei pidä tukahduttaa millään uhkaavalla tekoälylläkään, joten siksi ehdotan tätä tänään mieleen tullutta uutta käsitettä tekoälyn tilalle, eli teknoälyä. Teknoäly ei tuota sellaista asennetta, että se korvaisi minun tai sinun oman älyn ja ajattelun. Ihmisen älyä ja ajattelua ei korvaa mikään, eikä sellaista käsitystä pidä tuottaa edes uutuuksien markkinointihuumassa.
Tein hakuohjelmalla Google kyselyn hakusanalla ”teknoäly” ja sain tulokseksi, että sana onkin ihan uusi sana internetissä ainakin suomeksi haettuna. Englanniksi sanalla Technological Intelligence on jo käyttöä, mutta englannin kielessä varmaan joustoa löytyisi tähän uuteen käyttötapaan. Markkinat ratkaisee, mutta toivotaan, että ihmisen ja ihmiskunnan eduksi. Uusi teknologia yleensä aina aluksi elää ja muuttaa muotoaan, joten sellainen tekoälyuhka, jota kuvaan kirjoituksessani ”Filosofia: Älyä vai tekoälyä” ei vahvistuisi uhkaamaan ihmiskuntaa,
Verkkosivusto Tyhjä paperi Ajankohtaista (tyhjapaperi.fi) .
Koneiden pitää pysyä aina ihmisten palveluksessa ja muuta asemaa niille ei pidä antaa. Alkuperäinen otsikon kysymykseni sisältää apusanan vai ”Älyä vai tekoälyä” ja uusi kysymys on siis varustettuna apusanalla ja ”Älyä ja teknoälyä”. Edellisessä ihminen voisi ikään kuin valita onko hänellä älyä vai voisiko hän ulkoistaa älynsä koneelle, kun taas jälkimmäisessä vaihtoehdossa ihminen pysyy isäntänä (ja emäntänä). Ihminen ei voi ihmiskunnassa ulkoistaa järjen käyttöä – ja siis älyä – pelkästään koneille, koska vastuu maailmastamme on ihmisellä.
Koneälystä voi ihmisille ja ihmiskunnalle olla ja kehittyä arvaamatonta hyötyä. Kone pitää vain pitää ihmisen palveluksessa, joka kantaa teoista ja toiminnasta moraalisen vastuun.
Nykyään lienee kehitteillä sellaista teknologiakehitystä, jossa tietokoneita hyödynnetään ihmisten hyväksi mm. talouden alalla. Tällaisten asioitten uutisointi on vasta alkuvaiheissa, joten näyttää siltä, että ihmisten tottuminen taloutta helpottaviin hankkeisiin vaatii sopeumista ja aikaa, ja myös tulevaisuuden uskoa. Moni vasta kypsään aikuisuuteen ehtinyt ihminen on eläkevaiheissaan alkanut luovuttaa paikkaansa maailmassa nuoremmille. Tähän vaiheeseen elämässä liittyy paljon tunnekokemusta. Ihminen iloitsee suvun perhetapahtumista, mutta samalla saattaa kokea ulkopuolisuuden tunnetta siitä, että paljon jäisi kokematta häneltä itseltään, kun elämää on vain vähän jäljellä. Tämä on länsimaisessa elämäntavassa yleinen ajattelutapa. Tieteestä on ihmiskunnalle paljon hyötyä, mutta tiede on myös vienyt ihmisen uskon elämän jatkuvuuteen. Meidän esivanhempiemme aikaan oli luonnollista jättää kaikki viimein Jumalan käsiin ja tämä ajatus ja siunaus pyhitettiin kirkossa. Tiede ei ole tätä asiaa löytänyt vielä, mutta olen itse päättänyt uskoa esivanhempiemme älyyn eli intelligenssiin tässä asiassa. Miksi he olisivat rakentaneet kestävimmät rakennuksensa kirkot, elleivät olisi uskoneet tulevaisuuteen ja myös itsensä tulevaisuudessa (tai taivaassa) elävänsä. Kirkko ja usko ei elämän jatkumisen suhteen vaadi yleensä tietämistä, vaan nimenomaan usko ja yhteinen usko länsimaissa on uskonto, jota sanotaan myös kristillisyydeksi. Asiasta lisää kirjassa Kristillinen filosofia, jossa on yhtenä kappaleena Ihmisen henkinen jatkumo. Tämän perusteella, kun teemme teknologiakehitystyötä tänä päivänä, teemme sitä myös huomisen hyväksi ja sitä myöten myös itsemme hyväksi ihmisinä. Tietokoneita ei pidä palvoa, vaan niitä käytettään hyväksi niin kuin muitakin koneita. Taloudessa tietokoneista saattaa suurin hyötyä koitua rahoituspuolella, jossa sellaiset pääomat, joita voidaan jakaa, jaetaan teknoälyn avulla. Teknoälyssä tuotetaan ohjelmat, joiden mukaan kaikki suurimmat rutiinityöt tehdään koneiden avulla ja kone sylkäisee sisuksistaan erikoistapaukset henkilöstön käsittelyyn. Kuulostaa lähes Orwellilaiselta utopialta, mutta se on jo meillä Suomessakin käytössä olevaa teknologiaa mm. palkanmaksussa ja eläkelaitoksissa.
Yhteiskuntakehitys siis älyttömyyden (ulkoistetun tekoälyn) vai ihmisen älyn, järjen, mukaan: tulevaisuus on sellainen, miksi sen teemme!
26.7.2023 Tarja Kaltiomaa
Kirjoittajan aiempia blogikirjoituksia ovat:
Filosofia: Sokrates – mitä tarkoittaa? | Uusi Suomi Puheenvuoro
Taiteilijana Suomessa – elävän taiteilijan elävää elämää – tutkimus | Uusi Suomi Puheenvuoro
Filosofia: Oi aikoja, oi tapoja! | Uusi Suomi Puheenvuoro
Esitelmä Esinemaailman kehitys ja merkitys Hannah Arendtin filosofiassa: VIDEO
Puhuisin vain pelkästään tukiälystä.
Uskonnollisen näkemyksesi mukaan universumi kaikkineen ja siis mekin, olemme keinotekoisia, luotuja.
Laadin tekoäly, teknoäky, tukiäly mikä se hyvä nimi sille sitten lieneekään on hyvä, laadin aiheesta tekstin (olen aika surkea kirjoittaja) jossa pohditaan (naivisti) tuota luomishommaa — https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/jallerajala/pplusmiliplinn/
Monet ajattelijat ovat sitä mieltä, että kaikkeus voi hyvinkin olla vain kohtuu hyvä simulaatio. Jos näin olisi, aiheuttaisi se mielestäni suuria oikeustajullisia, eettisiä ja moraalisia ongelmia.
Taas luomu maailmankaikkeudessa (ei luodussa) kaikki toimisi oikein ja kuten kuuluu, ilman jotain säätäjiä, joka saattaisi pahimmillaan olla vaikka joku pahanen teini ”jossain”, joka simuloi universumiamme ja leikkii sillä sairaita leikkejään. X ajan kuluttua teinin äiti huutaa poikaa syömään, ja käskee poikaa sammuttamaan koneen. Tarinamme piste 😂
Ps. Maailmankaikkeuden rakenteesta ei ole löytynyt pikseleitä, toistaiseksi. Usko tai älä, tätäkin asiaa tutkitaan. Otaksun ettei löydetäkään, se on oikeuteni 🤗
Ilmoita asiaton viesti
Niin, maalaatte kirjoituksella mielikuvituksellisia henkimaailmoja, jota voidaan maan päällä nähdä taiteessa.
Mikään maailma ei ole liene niin turvallinen ja varma, että siihen ei mikään purisi. Ihmisen mielikuvituksella ei liene ole rajoja. Vastaus epävarmuuteen voi löytyä käsitteestä aurinkokunta. Ja sivistys. Ihmisyksilöillä on nykyään laajasti vapautta ja jokaisen ihmisen vapaudessaan kuuluu hyväksyä myös vastuu. Vastuu itsestä ja muista ihmisistä.
Nykyisessä elämäntavassa mielikuvitusmaailmat ovat peleissä ja televisioissa: ruudun takana. Ehkä on hyvä pitää asiat niin. Kirjoituksessani olenkin tarkoittanut, että teknoäly ei saa omaa vapautta, vaan se on aina koneen asemassa. Maapallon fysiikka tukee tätä ajatusta ja toivetta.
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Tukiälystä ollaan laajalti ja ihan oikeasti huolissaan, ja se mokoma tulee aiheuttamaan vielä todella paljon päänvaivaa, varsinkin pahisten toimesta.
Pari tutkijaa laittoivat koemielessä tekoälyn suunnittelemaan voimakkaita taistelumyrkkyjä. Se kehitti yhden yön aikana tuhansia yhdisteitä, jotka olivat pahempia kuin mitä on olemassakaan.
Pandoran lipas on avattu, onnea meille kaikille vaan. Tarvitsemme laajat säädökset ja poliittiset toimet, jotta saamme tukiälystä vain ne parhaat puolet. Vasarakin on ase, väärissä käsissä
Netflisistä löytyy varsin hyvä tuore dokkari AI aiheesta, joka kannattaa kyllä tsekata. ”Unknown: Killer Robots.”
Kirjoitit: ”Vastaus epävarmuuteen voi löytyä käsitteestä aurinkokunta. Ja sivistys.” Tämä meni hieman yli hilseen, voitko tarkentaa ajatustasi.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä keskusteluissa suomalaisten kommentoijien ja blogistien kanssa hyvin moni luo profetioita. Jos Raamatussa, joka todistetusti on vanhaa tekstiä, sanotaan, että ”Alussa oli sana”, niin sen mukaan sanomisilla olisi merkitystä. Sanat vaikuttavat ihmisiin. Kun kerran profetoidaan, miksi ei profetoida planeetalle ja maailmalle kestävyyttä ja hyvää tulevaisuutta?
Maailmanalustana aurinkokunnalla on tietty vahvuutensa avaruusyksikkönä ja ihmisten maailmana.
Ilmoita asiaton viesti
Oli tekoäly tukea tai osuvuutta, siihen jos voidaan välineenä nojata, ja yksipuolisuus tavoittaen… ongelmia seuraa, kuten nykyisyydestä.
Vapaata tahtoa jos ajattelee… on tosiaan jotain vapaapudotuksellista, mutta silti mahdollista, vaikka vaaran tunne voi pahimmillaan lamauttaa.
Vapaata tahtoa, siis siten kuin ihminen tätä voi kokea, voisi ehkä ilmetä, ts suoratietoisuutta ja tajuntaa vaikuttavista. Kaikki suhteiden tajuamiset, perustuvat jollekin vaikuttava-pohjaiselle, ts mitään tajuamista vailla vaikutusta ei ole.
Kristinuskossa kun perinteisesti korostettu omakohtaisuutta, ja toisaalta kaidan polun yksinäisyyttä ja vaikeutta… voisi olla jotain ei-kollektiivia,… ei niin sidottua jonkin hyvän syyn ja rakenteen kautta, vaan suorempaa suhdetta todellisuuteen.
Ihmisen perustarve yhteisöeläimenä jos on kuuluminen kaltaisiin… ja kaltaisten massivisempaan joukkoon, suurin vääristävä (tai kääntävä) tekijä on tosiaan tässä muiden kautta mukaantuleva osuus.
Vapautta olisi vain neutraalivalmiudellisessa ihmisessä, suhteessa eniten vievään. Ihmisen taipumus olla jättäytymättä pois, ja suojautua häpeältä, ja reagoida siihen… olisi samaa kerrontaa peruskaltevuuksista.
Näissä on tosiaan se vahvin kanta kaskessa, jossain kohden, ja tämä haetaan, oli AI, talous, sotakone, lait, normit, uskonto, …
Vaikka ajatellut vapaasta tahdosta skeptisesti, kyse on oikeastaan sidonnaisuuksien minimoimisen valmiudesta, avoimuudesta todellisuudelle… joka vaikeaa, koska poikkeaminen oikeasti on niin vaikeaa siitä, mikä on otettu vahvimmaksi.
Kyseessä ei ole tosiaan vapaus, ja vapaa tahto. Tämä nähdään enemmän uhkana. Siten AI-tyyppiset, jne, ovat selkeästi samaa kuin nytkin, mutta välineissä on tietysti tehoeroa, ja toisaalta synergiaakin voi olla saatavana.
Kyse AIn mahdollisesta ongelmasta on ajateltava kuten perusvaikeus on yleisestikin jatkuvana.
Vaikeutta ei poista se, että sanoudutaan irti ihmisten mahdollisuudesta olla keskenään voimakkaita, ja hakea järjestys. Järjestys ja sen perusongelmat hyvä tiedostaa, ennakoida ja tehdä jotain sopivampaa painotusta, siinä kun mahdollista, ja viimeistään jos aivan välttämätöntä.
L…
Ongelma on suoraan apokalyptinen, tosin arkisesti se on esim talous, AI, tai jokin ylisopimuksellisuus jota ei voida hallita, mutta jonka suhteen osataan valita sopiva sivu. Kyse on oikeastaan populismin määritelmänomaisuudesta, mitä tämän alueen tutkailijoita kuullut.
Ilmoita asiaton viesti
Latasin koneelleni ChatGPT ohjelman, jonk voi ladata netistä kuka vain ja sitä väitetään Tekoäly ohjelmaksi. Hyvin se toimii ja vastailee sujuvasti kysymyksiin maan ja taivaan väliltä.
Tämä ohjelma on oikeastaan tietojen hakemiseen perustuva ”Iso tietosana kirjasarja” Joita vielä viimme vuosisadalla kaupattiin koteihin osamaksulla. Niissä oli kuvi ja soskus useamman sivun mittaisia artikkeleita eri aiheista. Painavia ja kookkaita teoksia selatessa aika kului mukavasti aikana jolloin mustavalkoisesta TV:stä näkyi 1 tai 2 kanavaa.
ChatGPT etsii muutamassa sekunnissa haluitun tiedon ja kirjoittaa tavallisesti puolen sivun mittaisen artikkelin aiheeta ja kysyy:”Josko haluan lisää tietoa kysystystä aiheesta”. Kokemus innostaa kokeilemaan toisiin aiheisiin rakennettuja ohjelmia joita lienee jo liuta.
Tyttäreni opiskelee yliopistossa, jossa tekoälyohjemien käyttö on jo rajoitettu joihinkin tehtäviin vastatessa ja opettajilla on käytössä tekoälynkäytön paljastavia ”poliisiohjelmia”.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin. Tietokoneilla on nykyään muistikapasiteettia runsaasti pienessäkin tilassa ja sen lisäksi sisältöä on syötetty skannaamalla ja kirjoittamalla runsaasti. Wikipedia + Google yhdistelmä riittää tietopankkina useimmille, mutta teknoäly tuo tuohon perusasiaan lisää tehoa tehokkaan hakusanahallinnan avulla. Kyse on kehittyneestä fraasikokoelmasta, johon on yhdistyneenä kielioppisäännöt. On todennäköistä, että kun me kuluttajat käytämme tietokonetta, on ohjelmoitsijoita, jotka sitä mukaa ”kehittää” tekoälyä. Järkevin tapa nykyään teknoälyn (tekoälyn) ja tietokoneiden hyödyntämiseen on niiden käyttäminen ihmiselämän rahoittamisen tueksi. Olen oikeastaan jossakin suhteessa hieman teknoälyn kannalla, kun ihmisäly ei näytä riittävän rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseen edes nyt digitalouden ajalla. Keinovalikoima rahoittaa yrityksiä, perheitä, maataloutta, taiteilijoita on edelleen riittämätön, kun olisi keinona vain velka. Rahoitusta ihmiselämään pitää vahvistaa ja monipuolistaa. Tämä voi tapahtua nykyisen lainsäädännön puitteissa rehellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko kokeillut toisia tekoäly sovelluksia kuin tuo ChatGPT tietojenhaku ohjelma? Olisi mielenkiintoista tietää niistä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän saakka olen pärjännyt tietojen haussa Google + Wikipedia -yhdistelmällä. Googlen kuvahaku-ominaisuus vie usein kaivatun tiedon lähteille.
Viime vuosina on paljon tietoa syötetty tietokoneille aiemmin muulla tavalla säilytetystä tiedosta, kuten kirjoista, arkistoista, rekisterereistä. Tämäkin antaa hohtoa tekoälyksi kehutuille sovelluksille. Mikään ei korvaa ihmisen omaa järkeä.
Kommentoin muussa yhteydessä tekoälyä näin: Teknoäly olisi mielestäni parempi nimitys, jotta ihmiset eivät mene mihinkään turhaan hurmioon mukaan. Suomalaiset yleensä innostuvat teknologiasta ja huuma nousee pilviin, kunnes tulee rymisten alas. Teknoälystä riemuitessa kannattaa olla varovainen lukijoitten suhteen. Itselleni lukijana tulee erittäin epäluuloinen tunne lukiessa, jos tekoäly on mainittu tuottajana. Kone ei tosiaankaan korvaa kirjailijaa tai kirjoittajaa, joka on ihminen. Moni kuluttaja on melkein lehtiä lukiessaan joutunut nykyään kokemaan lukevansa jotakin koneella tuotetun tapaista jargoniaa. Mielestäni se on ihmisten aliarvioimista. Kirjoittajien ammatteja aliarvioidaan nykyään, kun on päästy koneellisen tuotannon tuntumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olet täysin oikeassa! ns Tekoäly voi kiroitella sujuvaa jargonia, jota se on poiminut muistiinsa ihmisten omista kirjoituksista.
Joihinkin kysymyksiin ChatGPT etsii paremmin vastauksia kuin Google ja vastaukset ovat täydellisempiä. Monasti Wikipediasta saa tietysti vielä laajemman ja kuvitetun vastauksen ja halutessasi vielä karttatiedot sekä lisää viiteosotteita.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on kommentoija #3949356 ja tätä vahvistaa se, että taannoin, mistä ei ole kovin kauan aikaa, ihmisiä pyydettiin lähettämään kirjoituksia kyseiseen tarkoitukseen. En nyt löydä tätä tietolähdettä, mutta on vielä naismuistissa.
Ilmoita asiaton viesti
Linkin mukaan database owners + AI owners omistavat tietotekniikka-alalla suuria mahdollisuuksia. Nyt toimijat vaikuttavat lähestyvän suurta yleisöä kehumalla etukäteen tuotteitaan, joten epäilyille ei juuri jää tilaa. Kuluttajasuojajärjestöjen pitäisi tähän tarttua jo tässä vaiheessa. Ohjelmointitekniikka on niin kehittynyttä nykyään, että tavalliselta käyttäjältä jää piiloon paljon sellaista jopa jo totuttua ohjelmointisovellusta, että hämääntyminen luulemaan olevan kyse jostakin melkein ylimaallisesta (kuten avaruusrobotit) alkaa olla tavallista ihmisten parissa. Fraasidatabase + kehittyneet hakuominaisuudet = AI = TI (Artificial Intelligence, Technological Intelligence). Tämä tulee maailmankehityssaumaan, jossa vasta tiedetään vähitellen myös ihmisellä saattavan olla (ihmiset ovat sekä henkisesti että fyysisesti yksilöllisiä biologisia nisäkkäitä, nisäkkyys on yhteydessä lajijatkuvuuteen maan päällä, ks. kirja Kristillinen filosofia) omaehtoista lahjakkuutta älykkyyden saralla. Tätä ei pitäisi ylilyövällä mainostuksella, AI kehumisella tai muullakaan ylilyövällä keskustelulla lannistaa. Ihmisen äly, älykkyys on ylivoimaista mihinkään koneeseen verrattuna. Ihmisten maailma, ihmisten tulevaisuus. Siksi ehdotan ihmisten elämän rahoittamiseen käytettävän uutta tietokoneteknologiaa. Vahvasti näyttää siltä, että aiemmin esittämäni toive kansainvälisestä internetlautakunnasta olisi tarpeellinen toteuttaa.
Ilmoita asiaton viesti