Filosofia: Älyä vai tekoälyä
Ihmiskunta parka.
Ihminen lajina on maapallolle levinnyt ”Täyttäkää maa” porukka, eli biologinen nisäkäslaji. Nisäkäslaji, joka ihmettelee ihmettelemästä päästyäänkin, keitä me ihmiset oikein olemme. Teoriani on, että useat lajin edustajat ovat tietämättään tavattoman älykkäitä ilman tekoälyäkin. Onko tekoälystä puhuminen ja asian pitäminen framilla jonkinlainen tahallinen liiallisen älykkyyden peittäminen niiltä ihmisiltä, jotka eivät lainkaan koe olevansa älykkäitä ihmisiä?
Ihminen on eri teorioiden mukaan tullut maapallolle muutaman tuhannen vuotta sitten tai paljon paljon aikaisemmin. Olen taipuvainen ”uskomaan” moniin maapallon valtausprojekteihin.
Mistä ihminen on tullut?
Ihmislajilla ja monilla muillakin olennoilla on ollut ennenkin elämää, mutta nyt aurinkokunnassa sijaitsevalla maapallolla on ensimmäistä kertaa niin sanottua biologista elämää, jota tiedemiehet nykyään sanovat elämäksi ja maapalloa sanotaan eläväksi planeetaksi. Tämän teorian mukaisesti tutkaillaan avaruutta ja yritetään löytää sieltä maapallon kaltaista elämää. Sellaista saattaa olla, jo aurinkokuntia avaruudessa on useita. Nimittäin luontomaailmana maapallo ja sen elämä on auringon vaikutuksessa ja auringosta riippuvaista. Aurinkokunnan planeetat ovat keskenään symbioosissa.
Symbioosi on hyvin herkkä.
Aiemmin ihmisolennot ja vastaavat ovat eläneet maailmoissa, joissa ei olla niin herkkiä. Puhutaan muun muassa tunteiden puuttumisesta ja saatetaan pitää oivallisena, että kun koneella ei ole tunteita, se pystyy toimimaan paremmin kuin ihminen.
Olin tänään Luonnonfilosofian seuran luennolla Tiedetalolla ja aiheena oli Tekoälyn etiikka. Luennoitsija Mireille Farzan oli hyvin asiantunteva aiheen suhteen ja aloitti puheensa tuomalle esille moraalin ja etiikan. Ja sitten seurasi ainakin minulle yllättävä veto: tutkijana luennoitsija selvittelee aseteknologian tekoälymahdollisuuksia. Sinänsä on hyvä, että esitelmässä puhuttiin aluksi moraalista ja etiikasta. Luennolla oli keskusteleva ilmapiiri. Jokainen saattoi sanoa mielipiteensä esitelmän aikana esille nostetuista aiheista.
Kun katson maailmaa…
Olen usein miettinyt, miksi ihmiskuntaa vaivaa älyn puute, kun me elämme todella teknisessä ja kehittyneessä infrastruktuurisessa maailmassa. On kaupunkeja, liikennettä, tietokoneita, lentokoneita, satelliitteja, kulttuuria, kirjoja, näytelmiä, elokuvia. Ei mikään kovin tyhmä laji ole tätä voinut tuottaa.
Itselläni on tunne kuin äidillä, jonka lapset valittavat tekemisen puutetta. Kuitenkin tuon edellä olevan listan mukaan luulisi jokaisen ja jokaisessa iässä olevan ihmisen löytävän itselleen rauhanomaista ja kehittävää tekemistä.
Mikä saa nuoren tutkijanaisen tutkiskelemaan erittäin tehokkaita itsenäisesti ajattelevia asejärjestelmiä ja kehittämään näille tekoälyä. Luennolla tuollaisten koneellisten aseitten eräs tärkeä ominaisuus on niiden tehokkuus tappovälineinä. Mieluummin ajattelisin, että niiden tehokkuus olisikin vain pahaa unta ja olisi vain pelotteena, jotta sotia ei syttyisi.
Moraalista keskusteltiin ja mielestäni noiden asejärjestelmien moraalinen heikko lenkki on jo alussa: raha ratkaisee. Kuka tahansa, joka osaa tehdä rahaa voisi noita asejärjestelmiä tuottaa.
Kirjassani Kristillinen filosofia kerron mistä tässä maailmatyypissä on kysymys. Suosittelen lukemaan ja kehittämään ihmisälyä mieluummin kuin tekoälyä.
Tänään julkaisin e-kirjana uuden kirjan nimeltään Toiminnallinen ajattelu (Ellibs 2023). Kirjan sisältö on syntynyt vähitellen verkkokirjotuksina. Kirjan avulla lukija voi itse tutkiskella omaa ajattelutaitoaan. Onko sitä vai ei. Kirjan avulla omaa ajattelutaitoaan voi innostua parantamaan ja ajattelua harjoittamaan kaiken aikaa elämässä. Jospa tekoälyn tapaiset hankkeet silloin voitaisiin asettaa omaan asemaansa ihmiskuntaa ja ihmisiä palvelemaan eikä tuhoamaan.
Olen useasti esittänyt kirjoittajana sitäkin, että kun tietokoneet ja robotiikka niin tehokkaasti korvaa ihmisiä työpaikoilla, ihmisille tulee järjestää korvaavaa rahoitusta. Aluksi kansalaispalkka piristäisi kansantaloutta (veropohja vahvistuisi), yksityistalouksia, yrityksiä ja markkinataloutta. Tähän tekoäly olisi oivallinen ja tehokas apuväline. Koneet pitää maapallon fysiikkamaailmassa pitää ihmisen käytössä olevina apuvälineinä eikä alkaa kuvitella niillä olevan enemmän älyä kuin ihmisillä. Tässä suhteessa ihmisten pitää osoittaa älyn lisäksi myös viisautta.
21.2.2023 Tarja Kaltiomaa
Tänään ilmestyi e-kirjana uusin kirjani Toiminnallinen ajattelu. Lisätietoja:
Edellinen kirjoitukseni palstalla on myös vielä tuore:
Antropologia: Muinaissuomalaisten kokoontumisriitit | Uusi Suomi Puheenvuoro
Tekoälyn tuominen asejärjestelmiin on tosiaan melkoinen huolenaihe! Historian saatossa ihmisten asetekninen äly on tainnut yleensä olla sen verran edellä eettistä älyä, että rumaa jälkeä on ehtinyt tulla.
Erityishaasteena on se, että pahikset kehittävät tällaisia järjestelmiä joka tapauksessa. Siten hyvistenkin on pakko kehittää — ja jotenkin onnistuttava pysymään hyviksinä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota suurempi huolenaihe on suorasti ottaen se, että ihmiset eivät osaa sijoittaa esim AI-sektoria sille paikalle, jota on, tai jota todennäköisin perustein tulee olemaan siinä määrin, ettei mitään syytä olla ajattelematta AI-välineen erilaisia vaikutuksia.
Tuossa se suora uhka, joka on hyvin lähellä, ja kun asian muotoilee tällä tavoin, ei tosiaan näy niin helposti (erottuvuus).
Positiivisempi seuraus ongelmakohdan sijoittamiselle tähän epämääräiseen havaittavaan läheisyyteen on kuitenkin se, että hankaluudet ja positiivisuudet tulee otettua sopivan mahdolliseen kohdasta, jossa vyöry on vielä kohtuu pientä, ja reaalihallittavuus toisaalta.
Ongelma-asettelu tähän tapaan, on varmasti haasteellinen, mutta seuraukset sitäkin vaikeampia, ellei käytännössä mahdottomia. Kompensatorista ei ns mahdollista tehdä, ilman vakavampia seurauksia, jotka toivottavasti! osataan maksaa myöhemmin.
***
Teknologia soveltaa havaittua mekanistisesti (välineitä: ihmisiä,…), tai miten kykeneekin pistämään sovellusvoimaa sille, mitä löydetty luonnosta, ja tässä vaiheessa … etenkin ihmisestä, joka toimijana on eläinkunnassa jotain.
Kysy tästä ihmisen mahdista vaikka naapuriltasi, mutta älä tekoälytutkijalta, joka ei tiedä jalostavansa löydöstään mittaan, joka varmasti on iskevän mahdollinen.
Kun on väline jokseenkin potentiaalisena, esim lentävä kivi… voidaan siihen lisätä nopeutta, esim ruutilatauksella. Toisaalta, kiven materiaali voidaan korvata kuparilla, jolloin lentävä objekti on painavampi, vakaampi lennossa. Rihlaukset, ja osumarkkuus paranee, jne.
Peruspotentiaalinen heittoväline ei välttämättä ole enää jonkun kakrun viskelemä risuräpäle, vaan vähän täsmällisempi tuote, joka voidaan ohjeistaa varsin vakuuttavaan toimivuuteensa, eikä tällaista tekijää kannata ehkä jättää huomioimatta. Jos sen tekee, omapa melkein asiansa, jos niin ylimielinen.
On tosiaan paljon lähtöpotentiaalisen erilaisia, joista valmistaa sen verran vakuuttavaa liikkeelle (+varmuudeksi), että ihmisen kannata lähteä näitä vastaan asettumaan.
Pelkkä rautakin voidaan materiaalimahdollisuutena jalostaa siihen yhteyteen, että poikkeaa hemoglobiini-yhteydestään hyvin ratkaisevasti.
Kun jokin jaloste on hyvin massiviivaikutteiseksi tehty… tähän sisältyy paljon arvoa, ja erilaista latautumista, jota melkein uskottava. Tuskin on väärin todeta tätä.
Nämä ovat niin ihmeellisiä asioita: https://www.youtube.com/watch?v=2bdoRXmc1ZU
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko on haasteellinen, sillä kaikki äly on jotenkin tehtyä, tai ainakin käytetty kaikenlaisia apuvälineitä tehtävän suorittamiseksi, mutta älyllisesti kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
On totta, että kaikki äly on jotenkin tehtyä, mutta sitä siis kaikki äly on ja sitä voi kehittää kukin itsellään. Ajattelemisesta olen kirjoittanut nyt julkaistussa kirjassani Toiminnallinen ajattelu. Olisiko siitä hyötyä?
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelu on kaiken ydin, se on mukautuvaa, pehmeää, kovaa jne. Vain se voi kera tekojen ratkoa ihmisen edelliset ongelmat, muistanet hengentuotteeni ” LOFS ”, löytyy tuubista / fb sta, sisältää yli kymmenen patenttia ja pendingiä, puolet enemmän keksintöjä, kopiointien vaikeuttamiseksi ja kaikki tämä on tullut Ajattelun tuloksena 🌞
Ilmoita asiaton viesti
Minunkin mielestäni ajattelu on tärkeää sivistyksessä ja kulttuurissa. Nykyään siihen on paljon mahdollisuuksia, vaikka suunnilleen vuosituhannen vaihteessa vaikutti siltä, että juurikaan ei ajatella. Kaikki eliittikin maassamme on valjastettuna päivittäiseen työhön palkkaa tienatakseen. Niin minäkin. Maailma pylläytti minut ulos siitä rutiinista, ja sain aikaa ajattelemiseen. Kirjoitin maailmanselityksen. Mielestäni siitä on hyötyä ja ajattelemisesta myös.
Kun filosofisesti vertaa nykyfilosofeja ennen ajanlaskun alkua vaikuttaneisiin filosofeihin Sokrates, Aristoteles ja Platon, heidän kirjoituksia ja muistiinpanoja heidän keskusteluistaan, voidaan ajatella, että heillä oli aikaa, eikä varmaan kukaan silloin sitä asiaa tohtinut häiritäkään. Sittemmin tietäjiä, osaajia ja koulutettuja – erityisesti nykyaikana – on paljon, mutta kaikki vaikuttavat puuhakkailta ihmisinä. Vaikuttaa siis siltä, että kehittymisessä on kullakin oma potentiaalinsa. Siitä ei pidä kuitenkaan lannistua. Jotta saavuttaa edes oman potentiaalinsa, siihen ihminen tarvitsee aikaa. Mutta ihminen tarvitsee myös rahaa nykyisessä talousmallissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaltionmaa: ”Maailma pylläytti minut ulos siitä rutiinista, ja sain aikaa ajattelemiseen.”
Minullakin kävi vähän niin, ettei aiemmassa työssäni (yliopistolla) meinannut löytyä tarpeeksi aikaa ajattelemiseen. No, jos olisin ollut lahjakkaampi, olisin ajatellut nopsemmin. Viimeistelin sitten kuitenkin omalla ajallani esim. Akta Universitatis Upsaliensis -sarjaan kirjan Justice with Health.
Nyt kun on ollut puolittainen talvilomaviikko nykytöistäni ja -opinnoistani, sain tänne julkaistua toisen peräkkäisen kirjoituksen hyvästä päättelystä pohjautuen Jaakko Hintikan ja tässä enemmän Douglas Waltonin filosofiaan (Näkökulmavääristymä argumentaatiossa ja noitavainot).
Yhteiskunta ja organisaatiot näyttävät priorisoivat tyypillisesti sellaista ajattelua, josta on välitöntä mitattavaa hyötyä. Erityisesti filosofian haasteena on lisäksi löytää aika, innostus ja taito perusteisiin asti menevälle ajattelulle.
Ilmoita asiaton viesti
Äly on vain väline, eikä se itse sisällä moraalia tai ole moraaliton.
Lapsuudesta asti kehittynyt minuus- tunne istsestäni on toimintaamme ohjaava aivojemme ja ajattelumme osa. Juuri Egomme saattaa turmeltua ahneeksi ja vallanhaluiseksi, joka ei välitä toisista ihmisistä tai ihmiskunnasta.
Meillä on myös alkuperäinen syntymästä saatu minuus, joka ei kuole ruumiimme mukana. Tämä oikea minuus voi tarkkailla Egoamme ja pysäyttää sen loputoman ajatusten puuron ajattelemisen. Alkuperäinen minuutemme voi olla yhteydessä Luojaamme ja Maailmakaikkeuden viisauteen. Se tuottaa meille aavistuksia ja oivalluksia ohi logisen ajattelumme. Se on myös sinun tapaisten kirjoittajien ja taiteilijoiden ”Ideoiden” lähde. Minulle se on merkinnyt johdattusta elämän valintatilanteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Oivallista sieluntilan selvennystä. Onko tullut vilkaistua, mitä sellainen termi kuin ”fenonyymi” pitää sisällään?
Ilmoita asiaton viesti
No ei ole tuttu asia, mutta mielelläni tutustun suosittelemaasi termiin. Voisitko liittää vastaukseesi sopivan linkin.
Ilmoita asiaton viesti
Filosofia, antropologia: Tyyppi kuin tyyppi, fenotyyppi fenonyymi:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/154838-tyyppi-kuin-tyyppi-fenotyyppi-fenonyymi/
Filosofia: Fenonyymin ilmenemät:
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/219461-fenonyymin-ilmenemat/
Ilmoita asiaton viesti
Lähitulevaisuuden kannalta on mielenkiintoista seurata kuinka ChatGPT tulee ottamaan filosofisia askeleita.
Youtubesta löytyvät eksistentiaaliset keskustelut ennakoivat ”köyhää” näkymää filosofeille.
Ilmoita asiaton viesti
Köyhää yleensä on ollutkin, mutta voivat filosofit toki osallistua yhteiskuntaan työn merkeissäkin. Joka väittäisi koneen olevan parempi filosofi kuin ihminen, ei ole tietämässä mistä filosofiassa on kysymys. Koneet jopa ruostuu.
Ilmoita asiaton viesti
ChatOpeAi vastasi kysymykseeni seuraavanlaisesti, kun kysyin, Tarvitseeko ihmiskunta oikeaa Älyä vai tekoälyä?
”Ihmiskunta tarvitsee sekä oikeaa älyä että tekoälyä eri tarkoituksiin ja tarpeisiin.
Ihmiskunnan oma älykkyys on ainutlaatuinen ominaisuus, joka on mahdollistanut monien edistysaskelten saavuttamisen eri aloilla, kuten tieteessä, taiteessa, filosofiassa ja teknologiassa. Ihmisten kyky ajatella abstraktisti, oppia uusia asioita, sopeutua uusiin tilanteisiin ja ratkaista ongelmia on korvaamaton ja auttaa meitä kehittämään uusia ideoita ja innovaatioita.
Toisaalta, tekoälyllä on omat vahvuutensa ja sovellusalueensa. Tekoäly pystyy suorittamaan monimutkaisia laskentatehtäviä nopeasti ja tehokkaasti, löytämään yhteyksiä suurten tietomassojen välillä, ennustamaan tulevia tapahtumia ja jopa oppimaan itsenäisesti. Tämä tekee tekoälystä hyödyllisen apuvälineen monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, kuljetuksessa, kaupankäynnissä, tutkimuksessa ja monilla muilla.
On tärkeää ymmärtää, että ihmiskunnan ja tekoälyn älykkyydellä on erilaisia sovellusalueita ja että kummallakin on oma roolinsa kehityksessämme. Tärkeintä on käyttää älykkyyttä tietoisesti ja vastuullisesti ja varmistaa, että tekoäly kehitetään eettisesti ja yhteiskunnan tarpeita vastaavasti.”
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä, että koneita, tietokoneita, robotiikkaa ja automaatiota tarvitaan, mutta niitä ei pidä ajatella tehtävän ihmisiä korvaamaan. Siinä mentäisiin pieleen tulevaisuussuunnitelmissa. Koneet eivät myöskään opi, vaan ne saadaan näyttämään siltä, että ovat oppineet. Esimerkiksi hakukoneen käyttäjä on valinnut kiinnostusalueikseen talous, käsityöt ja piirustus. Kun hän sitten hakee yhden tai jonkun määrätyn kerran vaikka myös urheilu, tämä on ”opittu” käyttäjän kiinnostukseksi, kun kone lisää sen listaukseensa.
Paitsi, että koneita voi ohjelmoida monipuolisiin tehtäviin, osa ohjelmointia on ihmisten ”huijausta”, jolla sen interface saadaan näyttämään halutunlaiselta kuluttajille. Koneet ovat tärkeitä, mutta rahoituskohteina ihmiset ovat tärkeämpiä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Siksi koneet ovat jopa erityisen tärkeitä, ne osaavat tehokkaasti kortistoida ja tallentaa tietoja ihmisten avustuksella. Siten Suomessakin on jo nykyään tehokkaita rahoitusjärjestelmiä (pankit, eläkelaitokset, kela jne), joiden avulla toteutetaan ihmisten elämän rahoitusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly ja inhimillinen äly noudattavat erilaista logiikka.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä. Inhimillinen äly on elävää ja joustavaa älyä. Ja ihmiset ovat älyn suhteen monipuolisia. Äly ja ajattelutapa ovat yksilöllisiä ja yksilökin voi ajatella asioista monipuolisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtä vaarallinen kliseetulkinta kuin se kun sanotaan, että ihminen ei ole osa luontoa.
Vaikka ihminen näkyy muusta poikkeavana, ja näin on tosiaan tarkoituksenmukaisti ihminen jo valmiiksi rakentunut… tulkinnallisuus tästä seikasta, on sitäkin todennäköisemmällä ja vahvemmalla tavalla rakentumansa mukainen.
Mitä tiettyyn lokeroon tehosopeutuneisuudesta voi kaikkinensa seurata,… tällaiseen on vaikea ottaa kantaa. Vaikka ongelma, samalla melkein kasvettava tässä ongelmassa, tai minkä luontoisena on otettava.
Ihmisen perusepäilyissä oudoimpinakin, on tosiaan pointtinsa, niin älyttömiä kuin ne ovatkin.
Aiemmin kokonaisuus oli pakko ottaa enemmän siten, kuin mitä näytti ilmenevän. Sitähän se on nytkin, tosin ilmenevät kun karsittu tehokkaasti… sen mukaista on villiintymät, minkä tyyppisiin pesäkkeisiin sijoittuvatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kyseessä ole mikään tulkinta vaan fakta.
Tosin ihmisen ajattelu on yhä enemmän ruvennut noudattamaan digilogiikka. Ihminenhän sen tekoälynkin konstruoi.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen antaa pohjaa (alustaa, kirjoa) sille, mitä on terästettävissä.
Poiminnat ovat yleensä viritelmiä suuruudessa, ja tosiaan myös poisjättämistä, toisenlaisin kokonaispainoin, kuin mitä ihminen ilmentää toimissaan, ilman siirtymistä astetta toisenlaiseen pohjapainotukseensa.
Sudesta on sanottu lajina samaa. Näkyisi hyvin erilaisina muotoina, kesykoirissamme. Ihmisen alkuperäksi arveltu Afrikkaa, vastaavan rakennemonimuotoisuuden takia.
Pohjana on tosiaan ihminen, ja painotukset… ja käytännössä kun muuttavat maailmaa,… mennään niihin hierarkioihin, joita joudutaan käsittelemään tosi paljon, estämisen, savuttamisen ja seurausongelmien takia.
Tärkeää nähdä tekoäly ihmisen avuja suurentavana. Tekoälyllä on ihmisperäinen lähtö, vaikka lähdön jälkeisiin vaiheisiin on ennkoitavissa uhkia siitä, mihin maailmanmuutokseen ryhdytty.
Näissä kannattaa ajatella rakentajaa ja aikaansaannoksia, koska välineet eivät synny itsestään, tai ala toimimaan itsekseen, ilman luojaansa. Jos tekevät tuota kovastikin… sen enemmän syytä tarkistaa mitä saatettu tilanteeksi.
Ihmisen suhtautumistarkkuus korostuu, näissä siirtymissä kohden voimakastehoisempia valmiuksia. Mitä maailma on robotiikkaverkossa… joka hoitelee sitä sun tätä… tämä voi olla toki tulevaisuutta, mitä viimein onkin.
BTW
Hyvä muistaa, että olemme jo eläneet koneiden aikaa, myös ilman robotteja ja AI-teknologiaa, vaikka nämä ovat toki mahdollisia askelia yhä enemmän. Ihmislaajille tyypillistä tämä välineverkosto, johon asettuu, tai voi asettautua.
Ilmoita asiaton viesti
Melko yleisesti ajatellaan ihmisen alkuperäksi Afrikkaa, mutta oman antropologisen näkemyksen mukaan neekereiden eli nigerialaista alkuperää olevat ihmiset ovat saaneet biologisen syntynsä Afrikan suurella mantereella. Kirjassani Kristillinen filosofia kuvaan, että kun Ameriikkaan 1600-luvulla vietiin työperäistä maahanmuuttoa afrikkalaisia orjiksi, tuo kaikki on näyttänyt kurjalta ihmisten hyväksi käytöltä. Tummapintaiset ihmiset ovat kuitenkin Amerikassa saaneet länsimaista kasvatusta ja mielestäni heidän oriennoitumisensa on sujunut melko hyvin. Monella tummalla ihmisellä valkoisten maailmassa on kuitenkin kuin sisäinen kapina meneillään. Itsensä hyväksyminen osaksi maailman kansalaisia on vasta kesken.
Valkoisten ihmisten alkuperä maapallolla on vanhempaa perua kuin afrikkalaisten. Valkoisten ihmisten biologinen alkuperä käsitykseni ja maailman historiaa tulkiten on, että ensimmäiset ihmiset ovat kiinalaista alkuperää, joista vaellusten myötä on tullut myös Amerikan mantereen ensimmäisiä ihmisiä ja eurooppalaiset ovat tätä perua Euroopan alueella. Eläminen pohjoisen alueen ihmisinä on tuottanut ihon vaalenemista eurooppalaiselle ihmistyypille ja kansoille Euroopassa. Tämä on ollut pitkässä kehityksessä, mutta eräiden mm. Raamatun tarinoiden ja muiden oheistarinoiden mukaan esimerkiksi ulkonäölliset seikat ihmisen evoluutiossa tapahtuvat melko ”nopeasti” eli muutamassa vuosituhannessa.
Varsinainen ihmisen alkuperä on henkimaailmoissa. Maapallolla ei ole juuri elävää viirustakaan saatu tuotettua, joten on selvää, että ihmisen tasoinen elämänmuoto on peräisin avaruudesta, avaruudellisista henkimaailmoista, jotka ovat olleet (ovat?) samankaltaista elämää kantavia elämänalustoja, ns. latteita elämänalustoja. Tätäkin tukee monet kirjoiksikin tuotetut tarinat maapallolla. Mikä maapallolla ja aurinkokunnissa on uutta, on planeettojen pallomainen muoto. Tämä tuottaa maapallolle uudenlaista ajattelun tarvetta elää sovussa kaikkien kansojen maapallollla.
Ilmoita asiaton viesti