Filosofia: Ymmärrys

Kuuman kesän kirjoitustavoitteeksi nousi muistilapulta sana ymmärrys. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Ymmärryksen taustalla on ihmisen järki, pohdintaa, ajattelua. Viime vuosina filosofiassa on keskusteltu paljon siitä, että voittaako kone ihmisen jossakin oleellisessa taidossa. On havaittu, että kone on voittanut älykkäitä ihmisyksilöitä usein. Kone on voittanut nopeudessa, laskentatehtävissä, johtopäätöksissä, kun valittavana on tietyt rajatut mahdollisuudet. Kone ei kuitenkaan osaa ajatella. Koneella on aina valmiina ihmisen sille syöttämät vaihtoehdot. Ihminen osaa ajatella, mutta ei jokainen ihminen. Konetta vastaan yleensä asetetaan hyvin älykäs ihminen voittamaan koneen jossakin nokkelassa tehtävässä. Nykyään kone usein voittaa, koska koneita on ollut olemassa jo useiden vuosikymmenten ajan ja niille syötettyjä vaihtoehtoja on jo paljon. Kone saadaan näyttävästi näyttämään ihmiseen verrattuna ylivoimaiselta.

Käsitteellä fenonyymi kuvaan ihmisen henkisyyttä. Fenonyymi tarkoittaa ihmisen henkistä ilmiasua. Jos ihminen kuolisi, hänen henkensä jäisi ja Tuonelassa sillä olisi sellainen fenonyymi olemus, joka sillä kehityksen evoluution mukaisesti on ja on ollutkin. Jokainen ihminen ei ole henkiseltäkin ilmiasultaan ihminen. Tuollainen fenonyymi saattaa olla avaruudellisen kehityksen tulos. Se on saattanut käyttää koko aiemman olemassa olonsa, henkisen menneisyyden, henkisen elämänsä, vain ajattelemiseen. Hengestä on tullut verrattain älykäs ja tuollainen hyvin älykäs ja ajatteleva ihminen saattaisi voittaa koneen jossakin taidossa. Ongelmana vain on, että koneella voidaan pitää suuria tietovarastoja, mitä yleensä henkisillä ei ole.

Mitä on tietäminen verrattuna ajattelemiseen? Taannoin ja ehkä vieläkin niin sanottu Trivial Pursuit -lautapeli on ollut hyvin suosittu. Moni ihminen on pelannut peliä monia kertoja ja siten hänen taitonsa on kasvanut. Hänestä on pelin puitteissa tullut tietoviisas, koska hänen muistinsa pelaa hyvin ja hän on kerryttänyt tietomääräänsä pelaamisensa myötä. Usein tietoviisaat ihmiset myös lukevat paljon lehtiä ja tietokirjoja. Joka vuotinen Guinnessin ennätysten kirja löytää tiensä heidän hyllyynsä. Lukemisaineistoon kuuluu varmaankin myös tiedelehdet ja muut tietämisen yksityiskohtien ajankohtaistiedot. Ihmisellä on suuri kapasiteetti muistaa oppimiansa asioita. On mahdollista nyt tultuamme jo vuoteen 2022, että moni tietoviisas on luovuttanut ja on vähemmän motivoitunut tietovarantonsa kasvattamiseen. He ovat ehkä lannistuneet konetietämisen edessä. Onko järkeä kuormittaa aivojaan tietämisellä, kun kaikki tietämisen arvoinen löytyy hakukoneiden avulla tietokoneilla?

Nykyihminen kouluttautuu ammattiin. Koulutuksen tavoitteena on oppia perustaidot ja perustietämys opittavalta alalta. Yksi koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on, että oppilaat oppivat koulutus- ja ammattialansa käytössä olevan sanaston. On tärkeää työpaikalla tietää ammattitermit ja sanasto, mitä työssä tarvitaan. Taito ja tieto kasvaa työssä ollessa. Samoin työn tekemisen myötä kasvaa ymmärrys siitä, mistä työssä on kysymys.

Oma käsitykseni on, että kone ei koskaan korvaa ihmistä. Maailmamme on ihmisten maailma, jossa ihminen on luomakunnan herra. Koneita on tehty ja jopa luotu ihmisten avuksi ja täyttämään ihmisten tarpeita mm. tehokkuuden, nopeuden ja tarkkuuden suhteen. Robotiikka on melko uutta työn tekemisen tehostusta. Robotti toistaa tietyt liikeradat täsmällisesti ja oikein, mutta yllättävien tilanteiden hallintaan siitä ei ole. Ihminen tarvitaan avuksi, jos robotin tielle tulee jotakin, mihin sitä ei erikseen ole ohjelmoitu.

Maapallo planeettana on ihmisten maailma.

Olen havainnoinut kirjoitusurani aikana ilmiöitä, jotka liittyvät nykyiseen nopeaan tekniseen kehitykseen. Maapallon ihmiset nopean teknisen kehityksen kärjessä näyttävät hieman masentuvan, koska luonnostaan kilpailullisina ihmisinä, he pelkäävät häviävänsä koneille. He usein kokevat kilpailuna sen, että kone tai robotti jonkin kilpailullisen osa-alueen osalta voittaa ihmisen. Kuitenkin kyse tuollaisissa konetta kohtaan tuotetuissa kilpailuissa ei ole kyse kilpailusta vaan koneen testaamisesta. Kone ei noissakaan tilanteissa ole voittanut ihmistä, vaan sen avulla on saavutettu jokin uusi tavoite. Ihmisellä on lahja. Ihminen tuntee. Ihminen pettyy. Valitettavasti ihminen myös masentuu ja olisi luovuttamassa pelikentän, maailmansa, roboteille, koska he olivat jossakin mittelössä hävinneet koneelle.

Tunne-elämä on lahja ihmisellä. Joskus ihminen myös ilostuu, kun onnistuu ja jos onnistumisen ilo menetetään ja kone voittaa, ihminen saattaa alkaa jopa palvella konetta, koska pitää sitä ylivoimaisena, älykkäänä voittajana. Näin on science fiction -elokuvien mukaan käynyt jollakin planeetalla joskus.

Ihmisellä on biologinen olemus. Ihmisen anatomia on maapallolla samanlainen kaikilla. Ihmisen henkiset ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat. Jokainen ihminen on taidoiltaan, osaamiseltaan ja valmiuksiltaan oppia, lahjakkuutensa osalta, erilainen kuin lumihiutale. Kun asioita katsotaan ei vain maapallon näkövinkkelistä, vaan hieman avaruudellisemmin, on mahdollista sekin, että olisi melko samankaltaisia lumihiutaleitakin olemassa. Mihinkä ei ihmisen luovuus ja mielikuvitus yltäisi? Kaksi samanlaista lumihiutaletta? Kaksi samanlaista ihmistä jossakin avaruuden planeetoilla? Mene ja tiedä.

Ihmisen ei kannata masentua.

Ihminen on luomakunnan kruunu ja ihminen on erinomainen. Ihmisiä on paljon ja eri ihmiset täydentävät toisiaan kaikessa. Lasten joulusadussa Tonttu Tomperi neuvoi tonttuja, että yhteistyössä on voimaa. Tämän kirjoituksen aikana on löytynyt monta sellaista asiaa, joissa ihminen on pätevin. Eikä siitäkään kannata masentua, että joskus joku kone näissäkin ihmistä paremmin pärjäisi. Kone tarvitsee toimiakseen ihmistä ja nykymaailmassa koneita on luotu ja tehty ihmisten työn helpottamiseksi ja ihmisen avuksi. Koneita ei tarvitse eikä kannata pelätä. Kone ei ihmistä korvaa – ainakaan kokonaan.

Lehdistössä ja julkisessa tiedotuksessa tieteen saavutuksilla halutaan kehua. Jutuissa on usein ylilyöntiä, koska lukijoita halutaan hämmästyttää.

Nykyään olen yhteiskuntakriitikkona kirjoittanut useita kirjoituksia mm. rahataloudesta ja rahoitustoimialan jälkeen jääneisyydestä. Ihmisen kuuluu voittaa se häpeä ja alemmuuden tunne, ettei saisi käyttää hyväkseen koneita mm. rahatalouden suhteen. Digitaloudessa rahan tuottaminen on mahdollista ja keinot siihen on olemassa. Nykymaailma pyörii rahan avulla. Ihmisten kuuluu finanssi- ja keskuspankkitasolla ottaa homma haltuun. Ihmisten on oikeutettua tuottaa rahaa, laskea liikkeelle rahaa, jotta maailmassa voi jatkua ihmisten talous, teollisuus, kauppa ja markkinat. Perhe ja työ. Tämä on ihmisten maailma. Ihmisten ja ihmiskunnan tulevaisuus. Ihmisten ei pidä masentua koneiden vuoksi, vaan alkaa käyttää niitä hyväksi.

Tämä kirjoitus kertoo ihmisestä. Ja ymmärryksestä. Kone ei (ainakaan vielä nykyään) tätä kaikkea olisi voinut ymmärtää. Ihminen voi. Hyvä lukija.

14.7.2022 Tarja Kaltiomaa

Eräs aiemmista kirjotuksistani Puheenvuoro-palstalla:

Finanssiala: Kompensaatio | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

+3
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry hallituksen jäsen vuodesta 2022, Soukan Kamerat ry johtokunnan jäsen vuodesta 2013, Suomen Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen yhteiskunta-aktiivinen eläkeläinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu