Filosofiaa ja antropologiaa: Ongelmien ratkaisuista

On kirjoissa ajattomia viisauksia ja ikivanhoja viisauksia sanottuna mm. ”että on kuin kala kuivalla maalla”.

Joskus ihminen – ongelmien ratkaisija – on kuin elementissään ja joskus taas kuin kala kuivalla maalla. Ongelmiin ei tahdo löytää ratkaisuja.

Vaikuttaa nykyään viisaimpienkin piirissä siltä, että ongelmiin ei löydy vastauksia juuri siksi: ihminen, jonka ongelmia kuuluu ratkaista, on itse siinä liemessä, missä ongelmatkin ovat.

Siksi vanha – oikeastaan ikivanha – suomalainen tapa on, että henkilö, joka arvelee pystyvänsä ongelmia ratkaisemaan, kiipeää korkealle paikalle. Ikivanhaan suomalaiseen aikaan korkeat paikat eivät ole olleet yhteiskunnan huippupaikkoja, vaan ne ovat olleet korkeita paikkoja luonnossa, maastossa. Nousta korkealle tunnustelemaan – kalliolle, kukkulalle, sopiiko pirtaan ollenkaan. Jokainen, joka tuntee itsensä kotoisaksi myös korkeilla maastopaikoilla – vuoret, kukkulat, törmäät jne. – voi olla myös ongelmien ratkaisija. Jo tuolla teolla yrittää olla korkealla, alkaa ymmärtää itseään ja mahdollista ongelmien ratkaisukykyään.

Uusi maailma, jossa elämme, muistuttaa vanhahenkiselle ihmiselle olevan kuin ennenkin. Kuitenkin maapallolla, joka on vanhojen henki- tai plattamaailmojen kaltainen, on paljon samaa kuin ennenkin. Mutta on sellaistakin, mikä on uutta maapallolla, mutta tutuntuntuista hengessä ja sielussa – kaikkea kuin pidettäisiin itsestäänselvyyksinä tuttuuden tunteen vuoksi. Henkimaailmoissa tietokoneet ovat olleet käytössä ja kauan, kauan. Mutta maapallolla tietokoneet on tekemällä tehtyjä koneita, tehty siitä materiasta, mikä on sopinut koneiden tekemiseen. Näillä maanpäällisillä tietokoneilla on omat rajoittuneisuutensa – ja niin pitää ollakin. Maapallo eli aurinkokunnan kiviplaneetta on oman todellisuutensa ja fysiikan lakiensa (todistettu tieteessä) mukainen maailmatyyppi. Maapallo kutsuu sinne saapuneita ihmisiä sopeutumaan maapallon olosuhteisiin. Kirjoitan tästä kirjassani Kristillinen filosofia (Tarja Kaltiomaa, Mediapinta 2022).

Olen edellä mainitussa kirjassani tuottanut väitteen, että kaikki ihmisten tuottamat ongelmat maailmassa, ovat myös ihmisten ratkaistavia ongelmia.

Monesta eri näkökulmasta ongelmien ääreen tullen, olen löytänyt ratkaisuksi – minkä? Rahan.

Miten tämä on mahdollista, kun vuosisatojen ajan ihmisiä on opetettu tulemaan toimeen mahdollisimman vähällä? Ja myös mahdollisimman vähällä rahalla.

Monissa blogikirjoituksissani ja uusissa viime ja edellisenä vuonna julkaistuissa e-kirjoissani kerron siitä, että minkälaisia maanpäälliset rahataloudet ovat olleet. Olen maininnut maanpäällisen rahattomuuden, rahan tilalla aluksi olleet harvinaiset kivet arvovälineinä, lanttien lyönnit, hupenevan arkun rikkaat taloudet, kiertävän säkin talouden (nykyaikaa) ja nyt uusi talous, joka onkin digitalous. Talous on pitkälti mentaalinen ja asennekysymys. Lähes kaikilla ihmisillä on käsitys rahan ja talouden suhteesta, mutta harvoin tullaan ajatelleeksi, että käsitteet talous ja raha ovat erillisiä käsitteitä. Tästä ja muustakin rahatalouteen liittyvästä kirjoitan e-kirjassani Kansantalouden uudet mahdollisuudet (julkaisija Tmi Tyhjapaperi Ellibs.com).

Tunnetun filosofin Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan moni asia on suhteellinen sinänsä, mutta hän tarkoitti kaavansa muistettavaksi myös täällä tulevaisuudessa. Suhteellisuusteorian mukaan ihmisten maailma on suhteellinen ihmisten mukaan. Myös avaruudellisessa tilassaan, kuten aurinkokunnat ovat.

Koska nyt Einsteinin kuoleman jälkeen (vuonna 1955) on tapahtunut maailmassa paljon sellaista, joka on nostattanut ihmisten hyvinvointia ja taloutta, uskoisin Albertin nyt eläessään tulevan samalle kannalle kuin itsekin filosofina olen: raha pitää suhteellistuttaa uuden monipuolistuneen talouden tasalle. Tähän voi digitaalinen rahatalous joustaa. Ihmisten elämä on tärkeä asia maapallolla ja ihmisten elämää voidaan rahoittaa. Tämä tarve nousee siitä, että paitsi yläluokan ja ylhäisön rahan tarve on kasvanut, suurten työläismäärien lukumäärän ja elinolojen parannuttua näitten ja näitten jälkeläisten rahantarve (TARVE!) on kasvanut. Rahaa pitää voida nykyään myös tuottaa tarpeeseen, ihmisten tarpeeseen.

Ilmastohuolen aiheuttaa omien laskelmieni mukaan mm.:

jätevuoret

roskaisuus

työpaikkojen puute

tuotannon hidastuminen markkinoitten tullessa täyteen

luonnonvarojen käyttäminen entiseen malliin edellä mainitusta huolimatta

Sontiainen on paikkakunnilla havaittu haittalintu, joka levittää roskia. Älä lintuja kuitenkaan vainoa, vaan toimi kuin ihminen luonnonsuojelijana. Piirros: Tarja Kaltiomaa

Jo edellä mainittu luettelo saa ajatukset hyrräämään. Kun mainittuja aiheita koplaa, huomataan, että rahalla nämä kaikki ratkeaa. Tarvitaan insinöörien ja keksijöiden suunnittelutyötä (rahaa), yrityksiä töitä ohjaamaan ja teettämään (rahaa), työllistämiseen yrityksiä (rahaa), korvaavia toimintoja, kun markkinat tulleet täyteen (palvelut, rahaa), yhteiskunnan toimivuuden jatkuvuutta (kulttuuria, rahaa), elämän jatkuvuuden siunaamista (kirkko, rahaa). Rahaa tarvitaan edelleen myös kirkon kattojen korjaamiseen ja hyväntekeväisyyteen. Raha ei siis yhteiskunnasta loppua saa.

Miten rahaa tuohon kaikkeen voidaan tuottaa?

Kaikki tämän kirjoituksen tuottamat ja herättämät kysymykset ratkeavat lukemalla uudelleen…

Kun ihmiset ratkaisevat näitä suuria ongelmia, he myös viisastuvat ja voivat ratkaista mahdollisia uusiakin ongelmia. Ei teko- tai teknoäly – vaan ihminen! Ihmisäly.

2.2.2024 Tarja Kaltiomaa

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu