Ihmisiä kaikki tyyni

Kallion kirjastossa kirjan Kristillinen filosofia esittely vuonna 2023. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Ikäviä asioita ei ole kiva muistella, mutta joskus sitäkin pitää. Suomi on kartalla niemeke, joka työntyy Venäjän kainalosta merelle ja seisoo nykyään siinä Ruotsin vierellä. Nämä kansat ovat onnistuneet jo pitämään yllä rauhaisia naapuruussuhteita, joista oli enemmänkin keskustelua ja neuvonpitoa 1970-luvulla, kun Suomi sai kunniatehtäväkseen järjestää ETYK:in rauhankokouksen. Kokouksella on ollut merkittävä vaikutus länsimaiden myöhempään elämäntapaan. Suomalaisissa ihmisissä on paljon tunnelatausta, joka ei ole usein saanut ääntään kuuluviin pienenä ja melko harvinaisena kielialueena. Oppivelvollisuus on suomalaisen hyvinvoinnin perusta ja tuo perusta perustuu onnistuneeseen veronkantoon. Jopa maatalous on voinut kehittyä suotuisasti pohjoisessa sijainnissamme, kun suomalaiset ovat voineet kirjoittaa maataloustieto-kirjoihin. Tästä on esimerkkinä eräs vuonna 1808 pohjanmaalla kirjoitettu maataloutta koskeva kirja, jonka olen hankkinut haltuuni. Palaan tähän kirjaan myöhemmin muussa yhteydessä.

1960-luvulla maailman ihmiset alkoivat kohdata rotukysymystä, jossa tapahtui maitten alueilla erilaisia ihmisen olemukseen ja ulkonäköön perustuvia valloitus- ja syrjintätilanteita.

Rotukysymys on siitä lähtien ollut äityneenä.

Tarvitaanko rotukysymystä lainkaan ja mihin sitä tarvittaisiin?

Jälleen kysymyksenä on eräs ihmislajia koskevista vaikeimmista aiheista, joten enempää jaarittelematta vastaan kysymykseen: ei tarvita. Ei.

1900-sataluvulla mannerten välinen liikenne ja tietoliikenne kehittyivät huimaa vauhtia nykyiseen tasoonsa. Keskustelua ja vuorovaikutusta on käyty kansainvälisesti.

Eri maanosissa on erilaisia ja samanlaisia ihmisiä valtioiden ja maiden asukkaina.

Ehdotan, että ihmisiä ei luokitella eri roduiksi, vaan ihmisiä voidaan luonnehtia erilaisiksi ihmistyypeiksi. Ihmisen ulkoinen ilmiasu sivistyssanana on fenotyyppi. Tästäkin juontaa, että ihmistyyppi-sanaa voidaan käyttää luontevasti ja niin, että keskustelun(kaan) vuoksi ei ole aihetta loukkaantua tai ylpistyä tai kokea huonommuutta tai paremmuutta. Ihmisiä kaikki tyyni.

Ihmisten eri kulttuurit ja ihmisen erilainen henkinen alkuperä tuottaa lajin mukaisia hieman toisistaan poikkeavia ulkoista ilmiasua edustavia ihmisiä. Parhaimmin perheen perustamisessa löytyy synergiaa samantyyppisten ihmisen kesken. Joskus ulkoinen ilmiasu eli ihmistyyppi parinmuodostuksessa näyttää päällisin puolin erilaiselta, mutta silloin rakastuneiden henkinen perimä saattaa tuottaa attraktion miehen ja naisen välille.

Lyhyesti: ihmisiä ei tarvitse luokitella roduiksi – on vain ihmislaji, ihmiskunta, ihminen. Ihmislajissa on kaksi sukupuolta tukemaan lajin jatkuvuutta: mies ja nainen. Näiden keskinäinen aikuisuudessa tapahtuva yhteiselo (avioliitto) tuottaa jälkeläisiä eli yhteisiä lapsia maan tai yhteiskunnan kansalaisiksi. Nämä jälkeläiset aikuistuttuaan löytävät puolestaan itselleen puolison ja suku jatkuu edelleen. Näin voidaan kuvata ihmiskunnan jatkuvuutta ja maan pysymistä asuttuna.

Ihmisten elinikä maan päällisten parantuneiden olosuhteiden – asuminen, ruoka, vaatetus – on noussut ja tämä on ollutkin länsimaisen ihmisen toiveena. Kun ihmisiä on määrältään maalle (valtiolle) sopiva, toimiva määrä, voidaan ajatella syntyvyyden laskun osaksi johtuvan siitä, että syntyvyys on muuttunut niin sanotuksi täydentyväksi syntyvyydeksi. Enää ei ole tarvetta tuottamalla tuottaa jälkeläisiä, vaan ihmisten luonnollinen sivistyselämä tuottaa myös suvulle ja suvuille jatkoa.

Nykyään on keskusteltu myös uskonnon tarpeellisuudesta. Väitän, että maan alueella hyväksytty harjoitettava uskonto yhtenäistää suvun jatkamisen käytännön niin, että maan alueella asuvat erilaiset ihmistyypit ja heimot voivat elää rauhanomaisesti ja tuottavasti maassaan juuri uskonnon vuoksi. Tämä on ollut eurooppalaisessa elämäntavassa pyrkimyksenä. Tuo pyrkimys on eräällä tavalla kuningashuoneiden ja valistusfilosofien käsissä ollut heidän tuotettuaan aihetta koskevaa kirjallisuutta, jota edelleen asiaan perehtyneet lukevat.

Ihmisestä käytetyt rotumääritelmät valitettavasti nekin ”elävät” edelleen kirjoissa ja kansissa. Niihin ei tarvitsisi liikaa paneutua, kun uudempi, rauhanomaisempi ja parempi määritelmä ihmistyypeistä saa sijaa. Sivistynyt ihminen pystyy lukemaan kaikkea kirjallisuutta suhteuttaen kirjan tai kirjoituksen aikaan ja paikkaan sekä tarkoitukseen, jossa se on tuotettu.

Rotu sanaa voidaan käyttää eläimistä edelleen. Koiria on monia rotuja, samoin kissoja. Myös maatalouseläimistä puhutaan rotunsa edustajina.

Kirjassani Kristillinen filosofia käyn näitä mietteitä syvällisemmin kuin tässä ”pyykkinarukirjeessä”. Pyykkinarukirje on lapsellinen ajatus tuottaa kirjeitä, joita kaikki voivat lukea. Ajatus tuli mieleeni lapsena, kun kotipihalla roikkui lakanoita, tyynyliinoja ja nenäliinoja kuivumassa. Silloin ei vielä ollut tietokoneita, joiden avulla tämän tyyppinen kirjeenvaihto on mahdollista. To whom it may concern – kiinnostuksen mukaan!

Loukkaantua ei kannata, jos kohtaa rotu-sanan käyttäjiä edelleen. Muutos toivottavasti olisi nopeaa kaiken sähköisen tiedotuksen mukaan, mutta ihmisten asenteet saattavat istua lujassa. Aikaa myöten asenteet korjautuvat, kun uusien aatteiden ideat kannattaa ja ne hyväksytään toimiviksi.

17.6.2024 Tarja Kaltiomaa

Aiheesta lisää. Verkkosivustollani on kirjoitus Perhesuhteet, joka kertoo perheen ja suvun ihmisen välisistä suhteista ja perheen muodostuksesta.

Kirjan Kristillinen filosofia kappaleiden sisältökuvaus.

 

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu