Kansantalouden uudet mahdollisuudet – keinotekoinen raha
Kaikki raha on alun perin olemukseltaan keinotekoista rahaa. Rahalla on kulloisessakin rahoitustilanteessa sopimusmerkityksensä. Olemme ihmisinä täysin tottuneet palkkarahaan, jota pidämme oikeutettuna. Voidaan suomalaisesta kansantaloudesta sanoa jo nykyään, että se pyörii palkkarahoilla, verotuksella ja varoituksella. Se pyörii näin ja näin, mutta siihen on tullut uusia piirteitä. Ilman keinotekoisen rahan lisäystä sille käy (on on vaarassa käydä) kuten startup-yritykselle, joka pääsee alkuun, mutta jos sitä ei rahoiteta, se menee konkurssiin. Suomessa on palkkarahan lisäksi totuttu ja totuttauduttu konkursseihin. Emme halua jatkossa suomalaisen kansantalouden olevan konkurssitaloutta ja yksityisihmisten velkataloutta.
Ihmiset ovat hyväksyneet muutakin keinotekoista. On keino sitä ja tätä. Onko rajoittuneisuutemme sanaperäistä jääräpäisyyttä. Pitää olla luomuvihanneksia, mutta ei saisi olla keinotekoista rahaa?
Kirjoitin aiheesta keinotekoinen raha vuonna 2021 seuraavaa:
Rahoitus on kuin juuston tarve ja juuston syönti. Sitä ei saa olla liikaa, mutta sitä voi olla sopivasti.
Rahoituspumput, rahoitusjärjestelmät, rahoitusinnovaatiot, suhteellinen raha verrattuna absoluuttiseen rahaan – uusia rahoitusalan termejä!?
Noin kahdeksankymmenen vuoden aikana ihmiskunta on rakentanut monenlaisia järjestelmiä, jotka tarvitsevat jatkuvasti rahoitusta toimiakseen. Tällaisia järjestelmiä muutamia mainitakseni ovat ilmastointijärjestelmät, lämmitysjärjestelmät, pankkilaitos, vakuutuslaitokset, koululaitos, ammattiopetus, kaupunkipuutarhat. Nämä ovat melko keinotekoisia ihmisten luomia järjestelmiä, mutta nykyään yritämme asenteellisesti pitää niitä yllä luomurahoituksella.
Nuo tämän kirjoituksen alussa mainituta rahoitusmahdollisuudet ovat uusia ja keinotekoisia rahoitusmahdollisuuksia.
Miksi jatkuvasti yrittäisimme länsitaloudessa pitää yllä monia keinotekoisia, mutta monen mielestä tarpeellisia ratkaisuja luomurahoituksella uusien keinotekoisten rahoitusmallien ja mahdollisuuksien sijaan. Tähän tarvitaan uudenlaista lainsäädäntöä.
Yhteiskuntaa pitää voida rahoittaa maan sisäisten rahoitusmahdollisuuksien avulla.
Tulevaisuudessa eikä oikein enää nykyäänkään ole mahdollista jatkuvasti tuottaa vientiä ja tuontia vain sen vuoksi, että maalla olisi tarpeeksi rahaa.
Uudeksi kriteeriksi rahoituksen laillisuuden pohjaksi uusien kirjanpitosääntöjen avulla pitää saavuttaa tilanne, jossa se on ihmisten elämänlaatu ja mahdollisuudet. Tästä kirjoitan kirjoituksessani ”Miten raha pyörii Euroopassa?” Tarvitaan uudenlaista asennetta ja suopeutta muuntaa luomurahoitus keinotekoiseksi rahoitukseksi, jolla rahoitetaan kaikkia tehtyjä, luotuja ja rakennettuja järjestelmiä. Ilman rahaa ja rahoitusta näihin järjestelmiin ei saada ihmisiä töihin eikä hankittua ylläpitoa varten tarvittavia varaosia yms.
Keinotekoiseen rahoitukseen voidaan siirtyä vähitellen. Alkutilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että pankeista ei enää saa raha loppua eikä länsitaloudessa pidä tulevaisuudessa olla koettavissa sellaisia rahoituskriisejä, jossa pankkien vakavaraisuus olisi uhattuna. Tämä koskee myös kutakin maata ja valtiota. Niistäkään ei pidä enää kiertävän ja tarpeellisen rahan loppua. Pankeilla, keskuspankeilla ja mailla tulee olla keinoja, joilla aina rahoitus järjestetään kaikkeen tarpeelliseen ja kunnolliseen toimintaan.
Ruuan tuotanto on yksi tärkeimpiä sekä keinotekoisena että luonnollisena tarpeena, joka tarvitsee jatkuvaa rahoitusta. Maataloustuet ovat tulleet kuhunkin maahan jäädäkseen.
Uusia tulokkaina kenotekoisen rahoituksen tarvitsijoina ovat myös internet ja tietojärjestelmät. Olen huomannut monien kanssakansalaisten siirtyneen käyttämään ”tietokoneinaan” kännyköitään, joissa on internet-ominaisuudet. Vakavaan, ammattimaiseen ja tuottavaan työhön kännykät eivät ulotu kaikkeen tarvittavaan, puhumattakaan valtion ja kuntien tarvitsemista tietokonelaitteistoista ja -järjestelmistä. Näiden osalta kannattaa aina suosia suurikokoisia laitteistoja, joilla on jäähdytetyt konehuoneet ja suojatut tietolevykaapistot. Se että tietokoneiden ja tiedon tallentamisen tekniikka on kulkenut jatkuvasti pienempikokoisia laitteita kohti, ei saa tarkoittaa, että niitä hyväksytään vakavaan ja ammattimaiseen käyttöön. Myös rahoitusjärjestelmien kuuluu sijaita järeillä tietokoneistoilla. Tästä tietokoneiden valmistajien kuuluu pitää huolta. Kannettavat laitteet ja uusina kännykkälaitteet ja muut pienehköt laitteet pitää pitää vain päätelaitteina, eikä niillä saa korvata palvelinlaitteita eikä yhteistallennuslaitteita.
Jos ihmiskunta olisi jo menettänyt kertaalleen tulevaisuutensa, luodakseni tällaisen scifimäisen ja vaarallisen skenaarion, vakavin virhe, minkä se on silloin tehnyt, on se, että se ei siirtynyt luomurahoituksesta keinotekoiseen rahoitukseen, jossa suhteellisen rahan ja rahoituksen kuuluu riittää kaikkeen tarpeelliseen toimintaa, mitä länsimaisessa elämäntavassa ja sivistyksessä on saavutettu.
Klassinen törmäysvirhe on iänikuinen monissa elokuvasarjoissa nähty: kirkon katon korjaukseen ei ole rahaa. Rahaa pitää aina löytyä ihmisten tarpeisiin, jossa vähintään minimitarpeen pitää sosiaalisella rahoituksella toteutua sekä kaikkien rakennusten ja myös arvorakennusten ylläpitämiseen ja korjaamiseen. Sellaisten laitosten, joita ovat esimerkiksi kirkko, sairaala, palolaitos (pelastuslaitos) jne, joiden toiminnot on luotu yleishyödylliseen käyttöön ja jotka ovat ihmiselämän toiminnan ja jatkumisen vuoksi tarpeellisia, rahoittamiseen pitää olla mahdollista tuottaa rahaa.
Ihmiskunta on tuottanut monenlaisia monimutkaisiakin järjestelmiä (sähkölaitos, vesilaitos, junaliikenne, liikenne), mutta sanonnan ”kun kaikkea on, mutta rahaa puuttuu” mukaan tarvitaan vielä toimiva rahoituslaitos ja toimivat rahoitusjärjestelmät. Rahoitusalan kuuluu järjestää rahoituspalvelut ihmisille, niin että rahoitus kattaa ihmiselämän tarpeet: perhe, suku, taloudet, talot, työpaikat, liikenne, palvelut jne. Rahoitusalan kehitys on tulevaisuuden ja tämän päivän kehitystarve. Tehkäämme vuosisadastamme rahoituksen vuosisata!
11.7.2021 Tarja Kaltiomaa
Kirjoitukseni Rahoituksen vuosisata vuodelta 2020.
Rahoituksen vuosisata | Uusi Suomi Puheenvuoro
Kirjoitukseni Miten raha pyörii Euroopassa vuodelta 2013 ja 2018.
Miten raha pyörii Euroopassa? | Uusi Suomi Puheenvuoro
13.7.2021 Lisään kuvituspiirroksen selittämään graafina rahoitustarvetta. Kun rahaa suunnataan rahoitusjärjestelmien avulla ihmisten sosiaalisiin ja muihin käytännön elämän tarpeisiin, inflaatiopelko jää alhaiseksi:

Ja samaiseen kirjoitukseen kommentteja:
Mukava lukea järkeviä kommentteja kirjoitukseen.
Kaikissa rahaa ja rahoitusta koskevissa kirjoituksissani Uusi Suomi -blogissa (teen koontia myös omille verkkosivuilleni näistä kirjoituksista www.tyhjapaperi.fi) on kysymys rahan riittävyydestä, rahaa yhteiskunnassa tulee olla sen mukaan, että sitä riittää kaikkeen toiminnallisuuteen. Vaikka sanotaan rahan olevan sopimusväline, moraalitajun rahan suhteen tulee olla ihmisillä, jotka rahaa käyttävät. Valtion (Suomen) hallintojärjestelmä on määritetty tarkkaan, joten sen puitteissa on moraaliarvot määritetty. Kunkin ihmisen, jolla rahaa on, tulee pitää huolta omista elämänarvoistaan ja moraalisesta käytöksestään. Talous aaltoilee. Menneisyydessä ennen esimerkiksi tietokoneita, nousut ja laskut olivat jyrkkiäkin, mutta onhan meidän ihmisten ollut opittava siitä. Nykyään voidaan tehdä paremmin. Suomessa elintarviketeollisuus ja kauppa voivat hyvin. Ei pitäisi olla tarvetta alkaa hiissata hintoja ylöspäin esimerkiksi sen vuoksi, että jotkut ihmiset ovat rikastuneet tai ”rikastuneet”. Tässä lottovoittajien maassa usein vaikuttaa siltäkin, että rikastumisista juoruillaan, jotta se herättäisi kateutta ja siten aiheuttaisi taloudessa kupruja. Hyvinvointivaltion kuuluu kestää sen. Kirjoituksessani Yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusjärjestelmät puhun käsitteestä rahoituspumppu. Yhteiskunnallisesti verrattuna rahoituspumppu on sama kuin vastuut ja velvollisuudet – niistä ei pääse eroon niin kuin jokainen nuori mies, joka on perheen perustanut tietää. Rahoituspumppu on rahan suhteen sama kuin ihmisellä sydän, se pitää rahan kierrossa, kun eläkkeet ja muut velvollisuudet pitää maksaa ja suorittaa. Raha ei kuitenkaan katoa – raha palaa rahan luokse.
Vastaus kommenttiin #3446760 Montaa mieltä voidaan olla, mutta itse näen, että monet ongelmat voidaan nimenomaan ratkaista rahan ja rahoituksen avulla ja jos ongelma jatkuu, sitä on mukavampaa selvittää, kun on myös rahaa käytettävissä.
Mukava kuulla, että valtiolla ei ole ongelmaa järjestää rahoitusta. Ihmettelen siinä tapauksessa vain valtiosta huolta pitävien ainaista rahapulakeskustelua. Rahaa pitäisi riittää myös kansalaisille ja näiden elämän helpottamiseen. Mielestäni Suomi pohjoisena maana on erityinen maa, jossa meille sotien jälkeen on kertynyt paljon traumaperäisten fyysisten ja henkisten oireiden terapiatarvetta. Siihenkin tarvitaan rahaa: ihmisille (vrt. kansalaispalkka, rahoituspumput).
Jokaisella kansalaisella kuuluu olla oikeusperustalouteen, jota on ruoka, asuminen ja vaatetus. Ei ole kysymys rahojen jakelemisesta vaan ihmisarvoisesta elämästä.
Rahan suhteen tulee toimia järkevästi, kuten kaiken muunkin suhteen. Ensimmäisessä lauseessa vertaan rahaa juustoon, sitäkin voi olla sopivasti. Raha on sopimusväline ja nykyään on keinoja hillitä talouden epävakautta. Rahoitusalalla tulee olla asiantuntijoita, jotka ymmärtävät yhteiskunnan toiminnallisuutta. Joskus raha on sumentanut ihmisten ajattelukykyä, jolloin mahdollisuudet toimia järkevästi ovat alentuneet.
12.7.2021 klo 9:14 Suomen talous ei viime vuosien aikana ole kärsinyt liiasta rahasta, vaan selvästi rahan puutteesta ja vähyydestä. Television paneelikeskustuissa Ylellä ”keskustellaan” jatkuvasti rahan puutteesta. Muissa Pohjoismaissa keskustelun aiheet ovat kevyempiä ja hyväntuulisempia. Poliitikot keksivät erilaisia termejä rahan puutteesta kertomaan, kuten kestävyysvaje. Tietty verorahoituskate yritetään saada sellaisenaan riittämään kaikkeen uuteenkin yhteiskunnalliseen toiminnallisuuteen järjestämällä verotusta uudelleen. Tämän huomasin vuonna 2015 ja kirjoitin kirjoituksen Rahoituspulan syyt ja ratkaisut.
Vastaus kommentti #3447219: Rahasta ja rahoituksesta keskustelu ja pohdiskelu polkee paikallaan, jos ei oikein ymmärretä, mitä rahoitetaan.
Olen filosofisessa mielessä tarkastellut suomalaista ja eurooppalaista elämäntapaa niiden loistavien keinojen avulla, joita nykyään on: kirjallisuus, elokuvat, televisio. Nähtävänä on antropologinen aitiopaikka ja studio ihan tavallisessa huoneistossa.
Ihmiset eivät vielä oikein nykyään usko elämään, elämäänsä ja jatkuvuuteen. Mutta kun tosiasia kuitenkin on, että itse me tänne aina palaamme, vastuuntunnon luulisi nousevan. Olen tehnyt asiasta laajan tutkielman nimeltään Kristillinen filosofia. Ihmisten mieli on niin luutunut velkoihinsa ja korkoihinsa, että sinne ei juuri valoa paista.
Kommenttiyhteenvetona tähän blogikirjoitukseen voitaisiin ehkä kaavailla, että rahaa tulee olla sosiaalipalveluihin ja niiden kehittämisen myötä syntyneisiin tarpeisiin. Tällaista rahaa siis voisi hyvin olla rahaerät, joita on syntynyt tekniikan kehittymisen myötä ja joita ei ole otettu käyttöön budjettiin kirjattuna. Tätä voitaisiin pitää valtion säästöeränä ja säästöerinä, joilla voitaisiin myös valtion velkaa lyhentää ja selvitellä kestävyysvajeongelma valtion kirjanpidossa ja valtion taloudesta käytävässä keskustelussa. Uskon muillakin Euroopan rahaliiton mailla olevan samantapainen tilanne sen perusteella, miten Euroopan maiden kansantalouksista puhutaan. Asia pitää käsitellä Euroopan unionin ja keskuspankkien tasolla.
Kommenttien jälkeen vuonna 2023:
Koronakriisi on opettanut ainakin minulle filosofina, että ihmiset arvostavat ihmisiä, toisiaan ja ihmisiä myös kansoina. Ihmiselämässä on runsaasti kärsimystä, mutta miksi siinä liiallisesti kuuluisi olla sellaista kärsimystä, jota voidaan lieventää tai jota ei tarvita, kuten rahapula ja liialliset velkataakat. Näitä voidaan rahan avulla korjata ja siten parantaa ihmisten elämänlaatua. Kaikista rahaa, rahataloutta ja kansantaloutta koskevista kirjoituksistani olen tehnyt kirjan Kansantalouden uudet mahdollisuudet, Kansantalouden uhkat voidaan poistaa, pysyvä kansantalous. Kirja on julkaistu e-kirjana Ellibsissä tänä vuonna. Tässä linkki kirjan tietoihin:
Olen tehnyt verkkosivuston siirtoa ja uudet sivuni ovat osoitteessa www.tyhjapaperi.fi. Käytännön syistä oli parempi tuottaa rahataloutta (siis sopimustaloutta) koskevista kirjoituksistani kooste e-kirjaksi kuin siirtää yksittäisiä kirjoituksia verkkosivulta toiselle. Toivottavasti asia saa ymmärrystä niillä tahoilla, jotka vastaavat kansantalouksista Euroopassa, Venäjällä ja muussa länsitaloudessa.
13.4.2023 Tarja Kaltiomaa
Raha on vaihdon väline. Tuosta kirjoituksestasi en saa ymmärrystä mitä sinä rahalla tarkoitat. En minä ainakaan tekisi työtä palkan eteen jos rahaa (hyödykkeitä) olisi tarjolla kaikille halukkaille. Kauppaan ilmestyisi mallissasi tuotteita ja sähköä tulisi pistokkeesta ilman että joku niitä tuottaa. Kysyntää kaikelle olisi rajattomasti mutta tarjontaa eli tuotantoa ei lainkaan. Miten se toimii.
Neuvostoliitossa tuota kokeiltiin ja tulokset ovat nähtävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Suoraan kysymykseen suora vastaus. En ole muuttamassa tällä rahatalouskäsitykselläni mitään, mitä jo nyt toimivassa yhteiskunnassa on. Tämä kansantalouden uudet mahdollisuudet -kirjoitus tukee kansantalouksien hyvää jatkoa ja vointia, rahoitusta, jossa kansalaisille tarpeellisia asioita parannetaan. Nykyinen sopimustalous esimerkiksi Suomen osalta nojaa vientiin ja tuontiin, kuten liiketaloutta opiskelleille opetetaan. Se on sinänsä ihan oikein. Nyt puhaltaa kuitenkin muitakin globaalituulia. On tullut huolta ilmastosta ja tavarapaljoudesta. Kansantalouksissa pitää jatkossa ottaa huomioon myös ekologisuus. Tämä tarkoittaa, että tavaraa tuotetaan vain tarpeeseen, kehitetään materiakierrätystä jne. Materiakierrätys on tarpeellista, mutta ei ehkä heti tuota rahaa. Sen sijaan, että kuljetaan vain totuttuja raiteita pitkin taloudessa, finanssiala eli rahoitustoimiala voi tuottaa näihin ja nykyisiin muihinkin tarpeisiin sellaistakin budjettirahaa, joka ei ole vain viennistä. Jo nyt Suomen kannalta olisi niin, että sellun kysyntä laskee, kun tietokoneilla tehdään työ digitaalisesti. Rahoitustoimiala voi paikata syntyviä rahoitusreikiä suoraan ilman tavaratuotantoa. Tämä pitää hyväksyä yleisesti länsitalousmaissa. Työn tekemisen tarve ei vähene, mutta saattaa helpottua ajan myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Koitin kysyä että kuka maksaa palkkaa vaikka materiaalikierrätyksessä olevalle henkilölle, ellei työ ole tuottavaa. Tarkoitatko että lainataan rahat jostain ulkomailta ja maksetaan sillä palkat ja kulut. Taitaa olla aika lyhytaikaista toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi kummallista, että kansantaloudet eivät voisi vastata vaikkapa sitten rahalla esiin tuleviin globaalisiin tai ekologisiin haasteisiin. Tuollaisessa käsityksessä ei ole ihmisarvoa eikä kristillisyyttä. Kirjassani Kansantalouden uudet mahdollisuudet perustelen sekä kansantalouden maksukykyä että rahoitusmahdollisuuksia monipuolisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Keinorahalla on hieno mahdollisuus mutatoitua kansalaisvalvonnan työvälineeksi. Kun mahdollisuudet vähenevät ja elintaso alkaa laskea, kapinahalu kukkii ja ensimmäiset kukkaset pitää huomata nopeasti ja knippaista pois. Ja sen voi tehdä näppärästi keinorahalla. Lisäksi se on ehkä viimesksi jäävä askel yhteiskunnan haurastumisen tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on kansalaisyhteiskunta, jossa vaaleilla valitaan kansanedustajat. On selvää, että kun meillä on kansalaisyhteiskunta, myös vastuu on meillä kansalaisilla. Nykyään voimme jo luottaa kansansivistykseen, kun jokaisella on luku- ja kirjoitustaito sekä laskutaito. Ei ole helppoa tai mahdollista knippaista pois juuri mitään. Kansalaisvaikuttamiskanavia on tullut runsaasti mm. internetiin ja tämäkin keskustelu on kansalaisvaikuttamista ja sananvapautta.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikeahkoa tekstiä…
Oivalsin ainakin sen, että rahamaailma elää omituisessa kuplassaan eikä paljon anna liikkumavaraa poliitikolle kun poliittiset päättäjät askartelevat yhteiskunnan ns. hyvän vuoksi.
Muisto
Ilmoita asiaton viesti
Koko aihe vieras. Sen voi kuitenkin mainita, että jos rahaa on, tulisi sillä olla myös lokaaliulottuvuus. Mitä on ulottuvuusmaailma noin muuten… en tajua, enkä osaa selittää, tosin aihe tympäisee.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea aihe, täytyy myöntää. Silti yritän vastata esille tulleisiin kirjoituksen tuottamiin kysymyksiin. Ensinnäkin en ole muuttamassa mitään oleellista kansantalouden osalta ja koska Suomessa on toimiva kansantalous, sitä eikä sen perusteita tarvitse juuri muuttaa, mutta on järkevää vaikuttaa sen kehitykseen ja tulevaisuuteen tietoisesti eikä antaa asioitten vai kellua ja tapahtua omalla painollaan.
Mitä minä tarkoitan tässä jutussa rahalla. Raha käsitteenä on sopimustaloudessa sopimus väline. Yksinkertainen esimerkki on, että jos toisella ihmisellä on vaikkapa savikuppi ja toisella ihmisellä on rahaa vaikkapa viisi euroa, noiden mainittujen suureiden vaihtaminen toiselta toiselle on synergisesti kunnollinen sopimus. Molemmat saavat toisiltaan samanarvoisena pidetyn sopimusvälineen, joita siis ovat savikuppi (esim. Arabian muumimuki siinä kunnossa, missä se kaupantekohetkellä on) ja sovitun rahasumman vastineeksi.
Olen penkonut aihetta raha. Rahan ominaisuus on, että raha kiertää. Se kiertää myös fyysisenä sopimusvälineenä. Saman lantin (1 tai 2 euroa), jolla on maksettu purkkapaketti, voi saada hyppysiinsä uudelleen palkkarahan joukossa pankista.
Kiertävän rahan määrä, silloin kun kyseessä on setelit ja lantit, vaihtelee kansantalouden alueella monista syistä. Nykyään rahan olemus ei ole pelkästään kolikoita ja seteleitä, vaan rahan olemus on muuttunut paljon tietokoneiden tultua ihmisten avuksi ja apuvälineiksi. Osa käytössä olevasta rahasta onkin nykyään digirahaa. Olen väittänyt luonteeltaan digirahan olevan joustavampaa rahalliselta olemukseltaan kuin kolikoitten ja seteleitten, joita rahapajamme on laskenut liikkeelle aiemmin niin sanottuna rahana, joka kiertää kansan käsissä.
Suomi on vienti ja tuonti maa kaupallisesti. Meidän vientimme arvon tulisi olla suurempaa kuin tuonnin arvo ja tuolla vientitulojen ylijäämällä maksamme tiet, soten, koulun, kirjastot, palkat, hallinnon jne.
Ilmoita asiaton viesti