Kirja: Kansantalouden uudet mahdollisuudet

Raha on tuottanut Suomen maalle niin sanotun sopimustalouden.

Raha tarkoittaa sopimusta kahden suureen välille, joiden vaihdanta-arvoksi tulee samansuuruinen rahallinen arvo paikkaamalla toisen vaihdantaesineen tai palvelun arvoa rahalla. Periaatteena sopimustaloudessa on, että molemmat kaupan tai vaihdannan osapuolet hyötyvät samansuuruisesti toimitetusta aktiosta.

Kirjassa Suomen rahahistoria kerrotaan tarkoin rahan kehitys Suomen itsenäisyyden ajalta ja myös ennen sitä.

Oman käsitykseni mukaan Suomessa ei ole ennen sotien jälkeistä aikaa juuri käytetty rahaa. Rahaa on ollut niukasti liikkeellä ja sitä on kirjattu käytettäväksi rahaksi vienti- ja tuontikaupan markkinatalouden kehityksen mukaan ja rahaa on pidetty hyvin reaalitalouden tasalla ja sen mittarina. Voiko länsimaisen talouden noudattama maa jatkaa edelleen kohti tulevaisuuksia siten, että maan talous perustuisi edelleen jatkossakin samoihin sodan jälkeisen ajan periaatteisiin kuin on tähän saakka perustunut? Jos ajatellaan vientiä ja tuontia käytännön tasolla, eri kauppatavarat ja niiden merkitys on vuosikymmenten ja vuosisatojen ajalla muuttuvaa suuretta (suurre). Voidaanko ihmisten asuttamaa maata, sen kansantaloutta ja ihmisiä, pitää sellaisessa jännityksessä jatkossakin, missä tavaroiden vaihtoarvoon perustuu myös kansakunnan hyvinvointi ja tulevaisuus?

Vaikuttaa siltä, että rahasta on ihmisten asenteissa tullut itsestään haluttu objekti omistaa. Pankkitoiminta on pitkään tällaista asennetta tuottanut ja se on melko hyväksytty asenne yhteiskunnallisessa toiminnassa. Raha on noussut arvoon arvaamattomaan. Kuitenkin kyse rahan merkityksessä on, että raha on sopimusväline. Kuka omistaa rahaa, hänellä on puolellaan vaihdanta-arvoa jo siinä omistamisessaan. Rahan avulla voi ihmisenä hankkia itselleen hyödykkeitä, kuten asunnon, auton, ruokaa, vaatetusta ja kaikkea muuta mitä ihminen mielii. Yhteiskunnallisesti pelkkä rahan omistaminen voi tuottaa ihmiselle sellaisen aseman, jossa hän voi määrittää itseään muuhun yhteiskuntaan nähden omatoimisesti ja tuottaa sellaisen elintason, joka häntä miellyttää. Koulumaailmasta tuttu Gaussin käyrä kuvaa rahan omistamisen tasoja siten, että raharikkaita on vähän, keskituloisia on kansan suuri enemmistö ja rahaköyhiä myös melko vähän. Kaikessa ihmisten toiminnassa, jossa on kyse suurista ihmismääristä, Gaussin käyrän tapainen tilasto tuottaa lopputulokseksi ihmisten lahjakkuuskäyrän. Tämä varmistaa yhteiskunnallisen toimintajännitteen, joka pitää yhteiskunnan toiminnallisuutta yllä.

Yhteiskunnan toiminnallisuutta pidetään nykyään yhä selvemmin yllä rahan avulla.

Moni television alkuajoilta lähtien televisiouutisia seurannut (kirjoittaja kuuluu tähän ikäluokkaan) muistaa, että televisiouutisissa on niin sanotun talousbarometrin avulla selitetty kansalle taloussuhdanteita. Talousbarometriä voidaan pitää talouden selittämien työkaluna ja on tullut tavaksi suhteuttaa talouden kulkua barometreihin, joita aiemmin on tuotettu. Pitää kuitenkin yhteiskuntavalveutuneena pitää huolta siitä, että talousbarometristä tai sen kaltaisista talouden selittämisen työkaluista ei tule itseisarvoja talouden suhteen. Talousbarometri toimisi siinä tapauksessa talouden rajoittajana, jolloin yhteiskunnan toiminnallisuus kärsisi.

Kansantalous voi olla joko kasvusuuntainen, pysyvänä kansantaloutena pitkään tai taantuva kansantalous. (Kun kansantalous on niin sanottu pysyvä kansantalous, ihmisillä on aikaa ja mahdollisuus toipua menneisyyden aiheuttamista rasitteista. Pysyvä kansantalous tarkoittaa edelleen sitä, että työn avulla on jokaisen leipänsä ansaittava, mutta siinä voidaan huomioida myös kansalaisen hyvinvointi ja ne tilanteet, kun ei voi samalla tavalla osallistua kuin terveenä. Rahoituksellisin keinoin voidaan luoda työpaikkoja. Nykyään jää mm. Eduskuntatyön ulkopuolelle työnantajien mahdollisuudet työllistää. Tähän on mahdollista tehdä korjaus 26.9.2023 TK) 

Jos kansantaloudella on vetoa ja siinä syntyy uutta sukupolvea ja siinä on maahanmuuttoa ja muuta kasvusuuntaisuutta, kansantalous on kasvusuuntainen. Tällöin, jos toiminnallisuuden kaikkia osatekijöitä ei otettaisi talouden mittarien piiriin, saatettaisiin valtion johdon taholta alkaa pitää taloutta liian pienissä raameissa ja talouden toiminnallisuus ja ihmisten motivaatio tuottaa taloutta olisi vaarassa. Tästä tilanteesta maassamme kertoo kirja Kansantalouden uudet mahdollisuudet, Kansantalouden uhkat voidaan torjua, pysyvä kansantalous. Olen kirjaan tuottanut teorian, että koska monet julkisuudessa vaikuttavat ihmiset, kuten televisiotoimittajat ja uutisten lukijat, ovat huolissaan Suomen kansantaloudesta ja siitä, riittääkö rahaa kaikkeen, mitä nykyaikaisessa kansantaloudessa sen toimivuuden osalta tarkoitetaan ja tarvitaan, on tarkistettava, onko talouden mittareihin tarpeeksi huomioitu uusia teknisiä ratkaisuja, jotka ovat lisänneet yhteiskunnallista toiminnallisuutta ja jotka ovat suoraan vaikuttamassa jopa rahan tuotantoon maassa.

Mielestäni Suomessa on tällä hetkellä sekä kasvusuuntaisuutta kansantalouden osalta, että myös merkkejä mahdollisesta pysyvästä kansantaloudesta, jossa ei olisi paljon toiminnallisuuden tai väestön kasvua, mutta on tärkeää pitää yllä saavutettua elintasoa. Tähän kansakunnalla kuuluu olla oikeus. Tämän oikeuden toteutumisessa auttaa kansantalouden uudet mahdollisuudet, jotka liittyvät pankkitoiminnan teknisiin ratkaisuihin ja myös uuteen kehittyvään digitalouteen. Tämä on vaatimuksena myös liikenteellisen yhteiskunnan jatkumiseen.

Tässä on pilvien päältä katsomisen tarve. Taloutta pitää katsoa pilvien päältä kuten lyhytelokuvissa ”Pieni suuri maailma”. Kaupunkien ja maan elämä ihmisten toiminnallisuuden osalta kuuluu olla sellaisella tasolla kuin se on noissa elokuvissa. Tällainen toiminnallisuus voidaan pitää yllä rahan ja rahoituksen avulla. Euroopassa tulee sallia maiden sisärahoitus ja sellaisia asioita voidaan säädellä keskuspankkien ja Euroopan rahaliiton keskuspankin avulla. Tähän toimintaan kannattaa sitouttaa kaikki Euroopan maat Venäjä mukaan lukien. Rahataloutta kehittämällä nykyaikaisen elämäntavan tasolle Euroopassa takaa parhaimmin myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja elämän jatkuvuuden sivistyksellisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Tästä aiheesta on selvitystä maailmanselityskirjassani Kristillinen filosofia, jossa on myös kertomusta siitä, miksi elämä on tärkeää ja miksi ihmisen taloudellinen toiminta on tärkeää jatkossakin.

Jos yhteiskunnan toiminnallisuutta ei katsottaisi ”pilvien päältä”, olisi vaarana täysin naurettava yhteiskuntien alasajo: pelkän rahan puutteen vuoksi koko maan tai monien maiden talous kaatuisi. Tässä on taustalla ihmisten asennetta pitää rahaa sinänsä tavoiteltavana asiana. Parempi tavoite elämän jatkuvuuden kannalta on pitää hyvää ihmisarvoista elämäntapaa ja hyvää kansantalouden mahdollistamaa elintasoa tavoitteena, jota tavoitetta ja saavutettua hyvää elintasoa rahoitustoimiala voi tukea uusien teknisten mahdollisuuksien ja ratkaisujen sekä rahoitusmahdollisuuksien avulla. Kirjassa en ole vähättelemässä rahan merkitystä enkä rahan omistamisen merkitystä, mutta kansantalouden kannalta rahatulot kuuluu jokaiselle kansalaiselle vähintään jokaiselle jotakin periaatteella. Ihmiselämän arvo pitää tunnustaa ihmisen arvoisen elämän mahdollisuutena ja toteutumana.

14.8.2023 Tarja Kaltiomaa

Edellinen Puheenvuoro-kirjoitukseni Filosofia: Pandoran lipas pitää sulkea.

Kirjan Kansantalouden uudet mahdollisuudet ostotiedot:

Kansantalouden uudet mahdollisuudet: Kansantalouden uhkat voidaan torjua, pysyvä kansantalous | E-kirja | Ellibs E-kirjakauppa

Lue myös: Filosofia: Kokonaisnäkemys maailmasta | Uusi Suomi Puheenvuoro