Konsultointi ja voitelu – pankit palveluksessa IV

Kirjoitussarjassa ”Pankit palveluksessa” olen aiemmin julkaissut seuraavat blogi- ja ajankohtaiskirjotukset:

Kirjoitussarjassa on kolme rahan olemusta käsittelevää kirjoitusta:

Pankit palveluksessa

Raha kiertää—pankit palveluksessa II

Rahan olemus—pankit palveluksessa III

Ja nyt Konsultointi ja voitelu – pankit palveluksessa IV

Television katsojana nykyaikana jo muutaman vuosikymmenen aikana (kirjoitan nyt vuoden 2021 loppupuolella) olemme tottuneet näkemään paneelikeskusteluja ja ajankohtaislähetyksiä yhteiskunnallisista ongelmista, joissa kyse on usein rahan puutteesta. Poliitikkojen hyveellinen ja tarpeellinen toive on työllistää mahdollisimman paljon ihmisiä, jotta työllisyysaste olisi korkea. Yhteiskuntien välillä on vertailua, mikä työllisyysaste missäkin maassa vallitsee ja jos oman maan työllisyysaste on alempi kuin jonkun toisen maan työllisyysaste, poliitikot ryhtyvät toimeen saattaakseen työllisyysasteen nousemaan. Tätä pidetään nykyajan normaalina.

On totuttu myös siihen tavallista ihmistä ja tavallista työssä käyvää ihmistä ahdistavaan käsitykseen, että osa taloudesta on niin sanottua harmaata taloutta. Harmaa talous tarkoittanee sitä, että rahaa kiertää ihmisten välisissä palveluissa ja toimissa ilman, että siitä on maksettu osuutta yhteiskunnan käyttöön veroina.

Työssä käyvinä ihmisinä me tavalliset ihmiset myös kyttäämme naapureitamme, että nähdäänkö näitä bussipysäkillä töihin menossa aamuisin. Jos ei nähdä, nämä ovat epäilyttäviä ihmisiä.

Mutta, mutta…

Kun leivotaan pullia, nähdään paljon vaivaa ja vaivataan ja veivataan taikinoita ja pyöritellään niistä pullia. Jos pullia ei voidella, niistä ei tule houkuttelevan näköisiä ja esimerkiksi nykyään, kun ihmiset ovat tavattoman ronkeleita, eikä pakkopulla maistu, jos siinä ei ole sokerikuorrutusta ja hilloa, niin voitelemattomat pullat uhkaavat jäädä syömättä.

Nyt meillä maassamme ja Suomessa on kuin pullea noussut pellillinen pullia kansantaloutemme, mutta me emme tohdi voidella pulliamme, koska se on rikollista ja kiellettyä. Siitä voi joutua vankilaan ja/tai lehdistön hampaisiin, jolloin on vaarassa menettää firmansa, toimeentulonsa, perheensä, veronmaksukykynsä, luottotietonsa, rahansa, kotinsa, perintönsä jne.

Voitelu on siis kiellettyä.

Aiemmin olen kirjoittanut rahan kiertämisestä ja sekin on kiellettyä: rahan kierto on kiellettyä ja tuntuu lähes syylliseltä siitä kirjoittaakaan. Kuitenkin raha kiertää on se kiellettyä tai ei, tai kirjoitetaanko siitä tai ei. Se on rahan luonne. Tosin rahan kiertäminen pätkii, jos rahaa on liian vähän liikkeellä. Jos raha on tiukassa eikä investointeja tehdä, monet mahdolliset rahoittajat kiristävät omaa otettaan omiin pääomiinsa ja investointien tekeminen on edelleen vaarassa vähentyä. Jos rahaa liikenee investointeihin ja yhteiskunnallisiin tarpeellisiin toimiin, se houkuttelee investoijia myös investoimaan, joten talous rullaa siten paremmin.

Mitä jos voitelu ei olisikaan kiellettyä?

Ihminen, jolla on jokin tieto hallussaan ja hän voisi kertoa muillekin tietonsa, hän kertoisi tietonsa, ja talous- ja/tai tekniikka edistyisi, kun hän saa rahaa tiedoistaan konsulttipalkkiona. Konsulttisopimus voidaan tehdä ihan laillisesti ja siihen voidaan tehdä verolaskelma ja maksaa rahat konsultille. Tämä tekee sopimuksesta laillisen eikä kyse ole niin sanotusta rikollisuudesta tai harmaasta taloudesta silloin enää. Ihmistä ei nähdä aamulla bussipysäkillä, vaan hän saattaa mennä ehkä ostamaan auton perheensä käyttöön tai omiin tarpeisiinsa ja siten hän edelleen on tuottelias yhteiskunnan jäsen.

Ihmisinä meillä saattaa olla lukkiutuneista asenteita, jotka ovat nykytalouden vastaisia. On tietenkin hyväksi, että taloudessa toimitaan huolellisesti, rehellisesti ja laillisesti. Talouden osalta pitää poistaa sellaisia esteitä, jotka on määritetty laittomiksi, kun kuitenkin on kyse luonnollisesta ja hyvästä taloustoiminnasta ja rahoituksesta.

Prosentit, joita Suomen talouden osaksi kaavaillaan työllisyystavoitteena, hipovat nyt jo täystyöllisyyttä. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ihmisiä. Se osa kansaa, jotka nykyään eivät yletä työkuntoisuuteen, tarvitsevat tuoton kansalaispalkkana ja kuin taikuutta on se, että kun tuo on veronalaista tuloa, heistä tulee tuottoisia veroa maksavia kansalaisia. Työllisyysprosentin tuijottaminen jonakin autuaaksi tekeväksi asiaksi on poliitikkojen keino puhua taloudesta tavallisille ihmisille näiden ymmärtämällä tavalla. Kuitenkin ihmiset mielellään alkavat ymmärtää myös hyviä talouslukuja, kun niitä tarjoillaan uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa, vaikka luultavasti aluksi uutisoijat hieman kakistelisivat tottumattomuuttaan.

Tässä kirjoituksessa esitän, että asenteissamme on käsityksiä, joiden mukaan monet luonnollisen taloudenpidon ja kansantalouden käsitteet ymmärretään nykyään laittomuuksiksi. Kyse on kuitenkin käsitteistä, jotka voidaan taloustieteessä selittää paremmin ja tuottaa luonnollisesta taloudesta laillista taloutta. Asenteita taloutta kohtaan voidaan parantaa. Jokainen ihminen tarvitsee rahaa elääkseen ja elättääkseen perheensä. Koska nykyään on jo käytössä tietokoneita ihmisten avuksi, jokaiselle voidaan tuottaa sellainen talous, joka on laillinen ja oikeudenmukainen. Rahan ja rahoituksen avulla.

Ihmisillä on monia lahjakkuuksia. Osa ihmisistä on käypää työvoimaa eri toimialoille. Osa ihmisistä suunnittelee jotakin nyt tai tulevaisuudessa tarvittavaa energia- tai teknistä ratkaisua. Osa ihmisistä opettaa toisia. Osa opiskelee. Osa pyörittää tehtaita ja tuottaa markkinoille tarpeellista tavaraa. Osa ihmisistä tuottaa palveluja. Osa ihmisistä toimii lääkäreinä ja psykologeina jne. Lahjakkuus ja työ tuottaa ihmisille rahaa ja rahoitusta, palkkatuloja.

Pankit palveluksessa -kysymyksessä on vielä kehittämisen varaa. Ihminen saattaa olla tuottanut jo rahaa, mutta pankkien kuuluu palvella raha ihmiselle, vaikka ihminen ei itse tietäisi, että pankilla on palveltavana ihmiselle rahaa. Teollisuus ja muut toimijat eivät aina tiedä ihmisen kotiosoitetta tai muuta tietoa ihmisestä, joten pankissa kuuluisi olla myös asianhoitoa, jotta raha tavoittaa ihmisen laillisesti.

Olen kirjassani Kristillinen filosofia kirjoittanut, että ihmisellä on henkinen jatkuvuus. Tämä tarkoittaa ihmisille ja ihmiskunnalle paljon uutta toivoa, uusia mahdollisuuksia, onnellisuutta, perheitä ja sukua, ja tämän kaiken pitäisi myös sujua. Suomi on palveluyhteiskunta, jossa jokainen palvelemme toinen toisiamme. Emme voi kaikki olla yhtä aikaa jonkun palveluksessa ja ansaita palkkarahaa. Myös muun lainen talous pitää olla sallittua ja tuotettua taloutta meidän koko yhteiskunnan hyväksi. Muutama vuosi sitten, kun uutisoitiin Suomessa Euroopan raha- ja pankkikriisistä, tein mielessäni laskelmia, että pelkästään kansalaispalkan käyttöön ottaminen Euroopan alueella ja tietenkin myös Suomessa, poistaisi raha- ja pankkikriisit otsikoista. Silloin rahaa ja rahoitusta olisi suoraan kansalaisilla ja rahaa enemmän liikkeellä kuin vain raharikkaiden raha. Kansalaispalkka tarkoittaisi (kuten eläkemaksatus nykyään) rahoituspumppuja, jotka pitää rahan liikkeellä samaan tapaan kuin sydän veren liikkeellä ihmisen kropassa. Rahan on pakko olla liikkeellä, jotta perheet saavat ostettua ruokaa ja maksettua vuokransa.

Olen aiemmin tehnyt taloushavainnon, jonka mukaan infrastruktuurin jo kypsyttyä melko valmiiksi Euroopassa monin paikoin, työn teettämisen tarve vähenee. Kuitenkaan ei vähene ihmisten tarve syödä ja asua, perustaa perheitä, käydä kirkossa ja osallistua kulttuurin tuottamiseen ja kuluttamiseen. Tähän kaikkeen tarvitaan edelleen liikkeellä olevaa rahaa, pankit palvelukseen ja rahoitusjärjestelmät toimintaan.

Elämä jatkuu…

 

20.12.2021 Tarja Kaltiomaa

 

Edellinen kirjoitukseni tässä blogissa Otsikkobattle 17.12.2021:

Otsikkobattle 17.12.2021 | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

 

0
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu