Mittausvirhe VI – Rahoituskytkökset – mikä meitä ihmisiä vaivaa?

Rahoituskytkökset – mikä meitä ihmisiä vaivaa?

Mittausvirhe VI

Olen kirjoittanut useita tiedettä kritisoivia kirjoituksia kirjoitusten nimikkeillä Mittausvirhe ja nyt luonnostelen kirjoitusta Mittausvirhe VI. Tämä kirjoitus on taloustieteen alan kirjoitus ja taloustiedettä kritisoiva kirjoitus.

Suomi on nuori valtio, joka on tuottanut hyvinvoinnin noin sadan vuoden aikana, valtiotamme kutsutaan Ruotsin tavoin hyvinvointivaltiomalliksi. Olemme monessa asiassa seuranneet Ruotsin esimerkkiä ja onnistuneet hyvässä sovussa ja järjestyksessä rakentamaan maatamma ja tuottamaan hyvän ja toimivan kansantalouden.

Nyt kannattaa luoda katsaus rakenteisiin, joista nykyinen talousmallimme muodostuu. En ole taloustieteilijä, mutta ehkäpä taloustieteen ja sen tuntijoiden huomioitavaksi voin asiasta kirjoittaa muutaman rivin.

Yksi taloustieteen havainnoistani on, että nykyistä tapaa hoitaa taloustiedettä ja rahoitusalaa ei sen tuntijoiden ja opiskelijoiden piirissä juurikaan kyseenalaisteta. Tämän ymmärtää täysin. Länsimainen talousmalli perustuu siihen, että se romahtaa aika ajoin. Tämän havainnon tein vuoden 2013 alussa, jolloin myös aloittelin kirjoittamaan blogikirjoituksia verkkolehti Uusi Suomeen. Talouskäyrät kirjoitus löytyy omilta verkkosivuiltani osoitteesta: http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh9_tiedostot/tp9_talouskayrat.htm 

Talouden on tähän mennessä länsitaloudessa annettu kaatua ja romahtaa rahan puutteeseen. Rahoitustoimialalla ei ole ollut rahan liikkeelle laskua, koska sellainen velvollisuus tai mahdollisuus on varattu kuninkaallisille tai ylhäisaatelisille. Kun länsitalous on voimakaan demokratisoitunutta vahvan kommunistisen kauden jälkeen, rahan liikkeelle laskemisen keinoja ei ole ehkä huomattu ottaa käyttöön.

Raha on talouden vetojuhta. Olen myös kirjoittanut useita kirjoituksia rahan olemuksesta ja sen vaikutuksesta taloudessa ja kansantalouksista.

Jotta talous kohenisi, on politiikassa tehty viime vuosikymmenien aikana sellaisia kytköksiä, jotka tuottavat ja joiden tarkoitus on tuottaa rahaa.

Näitä kytköksiä ovat sellaiset laskennallisiin malleihin perustuvat tuotto-odotukset, joiden avulla julkisten toimijoiden, kuten toimialojen, firmojen, kuntien, valtion itsensäkin, rahoitustarpeet ja -pyynnöt on sidottu niiden tuottavuuteen. Olemme ihmisinä, ja median ja uutisten seuraajina tottuneet näihin kytköksiin eikä niitä juuri kyseenalaisteta.

Nykyään selvimmin mediassa näyttäytyy kytkökset lääketieteen alalla: mitä enemmän potilaita, sitä enemmän rahoitusta valtiolta. Tämä rahoituskytkös näyttää valitettavasti johtaneen siihen, että mahdollisimman suuri määrä ihmisiä pyritään tuottamaan terveysalan toimialan piiriin tuottamaan sille rahoitusta. Tämä tapahtuu parastaikaa: ihmisiä rokotetaan, totutetaan moniin rokotuksiin, väitetään sairaaloiden olevan täynnä potilaita, kielletään ihmisiä vierailemassa sairaaloissa. Kuolleisuusluvut eivät ole muuttuneet. Suomessa kuolee edelleen noin 52.000 ihmistä vuodessa, mutta ihmisten sairauksia tilastoidaan, jotta toimialalle saataisiin siinä toimiville turvallinen työpaikkatilanne edelleen ja jatkuvasti. Sairauksia liioittelemalla julkinen päätösvalta suo toimialalle runsaasti rahoitusta ja lisää opiskelupaikkoja. Tässä kyydissä kulkee mukana myös farmasia-ala: lääketuotanto hyötyy rahallisesti medikalisaation etenemisestä. Laitan tähän yhteyteen kommenttini Terveys & Tiede -julkaisun artikkeliin:

9.1.2022 (Terveys & Tiede blogit.ts.fi Kuinka monta lääketiedettä on olemassa) Kiitos artikkelista. En ole lääketieteen vastainen ja hyväksyn nuo kaikki lääketieteet hoitokeinoina, kun niistä on ihmisille apua ja niiden avulla ihminen voi parantua. Lääketiede kohtaa ihmisen yleensä, kun ihmisellä on häntä vaivaava oire. Aikaa oireen tarpeeksi vaivaavasta hetkestä ihmisen tultua lääkärille, on ihmisen omaa omalla vastuulla olevaa aikaa, joka nykyään jää kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle. Lyhyesti sanoen virallinen lääketiede kaiken aikaa hylkii ihmisen käyttäytymistietoa. Koska tuota tietoa ei ole, lääketiede voi väittää, että ei tiedä mistä johtuu syöpä, keliakia (erilaiset monioireiset suolistosairaudet), diabetes (sokeritauti, joka oireiden nimitys kertoo mistä on kyse) jne. Olen tehnyt julkisissa kirjoituksissani useita tiede- ja lääketiedekriittisiä tutkimuspyyntöjä nimillä Mittausvirhe, Mittausvirhe II, Mittausvirhe III, Mittausvirhe IV ja Mittausvirhe V. Olisi hyvä, että kirjoituksissani pyydetyt tutkimukset tehtäisiin, Suomi saisi näistä kansainvälistä meriittiä. Olen havainnut, että medikalisaatio, vaikka se taloudellisesti hyödyttää terveysalan toimialaa rahallisesti paljon, on menossa liian pitkälle, koska terveiksi luokiteltavia ihmisiä ei kohta sen etenemisen vuoksi olisi. Väestössä tulisi aina olla runsaimmin terveitä ihmisiä, joiden tilaan sairaat vertautuvat. Ihminen on biologinen nisäkäslaji ja sen hyvinvoinnin suhteen noin sadassa vuodessa on tapahtunut ja tehty paljon. Hyöty kannattaa pitää ja hillitä medikalisaatiota, jotta terveitäkin ihmisiä voi olla ja elää. Rahoitusasia pitää irtauttaa sairauksien tuottamisesta ja tehtailusta erilleen ja sallia ihmisten elävän terveinä ihmisinä. 9.1.2022 Tarja Kaltiomaa

 

Yliopistot ovat oppilaitoksia. Jokunen vuosi sitten haluttiin, että yliopistojen rahoitus kytketään niiden tuottavuuteen. Siinäkin mennään liian helposti talous ja raha edellä, eikä sivistys ja oppi edellä, mikä on alkuperäinen yliopistojen tarkoitus.

Havaitsin taannoin, että tavaroiden tuotantoa on pidetty talouden veturina. Kuitenkin siinä on ekologia tulossa jarruksi. Tavaroita ei kannata tuottaa, koska se lisää mm. jätekuormaa liiallisesti.

On normaalia nykyään, että mainosala tuottaa ihmisille tarpeita. Mainosalakin on tuottamuksellisesti tuotettu tarpeiden tuottamiseen ja siten tavaramarkkinoiden pyörittämiseen ja tuottamiseen. Ihmiset ovat motivoituneita elämässään, kun on tavaramarkkinat ja heillä on työn tekemisen myötä ostovoimaa. Tämä lisää elämänlaatua ja mukavuutta.

Länsitalouden ehkä kehittymättömin toimiala on rahoitustoimiala. Kaikkia noita edellä mainittuja talouden ja kansantalouden ongelmia voidaan hoitaa ja lieventää kehittämällä rahoitusalaa. Ongelmallisia kohtia taloudessa voidaan poistaa rahoitussääntöjä korjaamalla ja muuttamalla. Pitäähän terveydenhoitoalan saada rahoitusta jatkossakin ilman, että se tuottaa ihmisille sairauksia. Samoin muidenkin toimialojen toimialarahoituksen sääntöjä muuttamalla niiden toiminnan haitta-aste saadaan alas.

Miten rahaa tuotetaan tarpeeksi kansantalouteen, jotta se voi jakaa toimialarahoitusta niiden tarpeisiin ilman, että siitä on ihmisille haittaa?

Rahoitustoimialalle tulee mielestäni keskuspankkien johdolla tuottaa sellaista legimiteettiä, jonka avulla ne voivat laskea kuhunkin kansantalouteen laillista rahoitusrahaa ilman, että kaikki raha olisi velkarahaa. Velkarahasysteemi on alkanut kiristää liikaa eurooppalaisia kansantalouksia ja näiden tulee saada keino selvitä veloistaan ilman, että ihmisten elämä häiriintyy. Tällä tavalla saadaan myös kansantalouksissa toimivat erilaiset toimialat rahoitettua ilman, että toiminnasta on haittaa ihmisille, maille ja valtioille.

Kun edellä mainittu rahoitusalan toimialaelvytys on tehty, erilaisia haittaa tuottavia rahoituskytköksiä voidaan alkaa purkaa. Ja niitä voidaan alkaa huomata ja nähdä, ja purkaa.

Taloustiedettä kehittämällä kehittämällä rahoitusalaa voidaan laillisen taloudenpidon piiriin siirtää huomattavasti taloustoimintaa laittomalta alueelta.

9.1.2022 Tarja Kaltiomaa

 

+1
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu