Onko lääkettä ikääntyneitten ihmisten hermoiluun?

Kerrankin kyltti, jossa lukee kunnossapitoa. Kännykkäkuva: Tarja Kaltiomaa

Ikääntyneen ihmisen hermoiluun on monta perinteistä lääkettä.

Kun on ihmisen hedelmällinen ikä ohi elämänkaarellaan, elämä jatkuu ihmisenä, joka voi keskittyä olemaan oma sivistynyt itsensä. Petipuuhatilaisuuksien kyttäämisen vaiheen mentyä ohi, elämässä alkaa olla aikaa omille harrastuksille ikäihmisenä.

Vanhaan aikaan ikäihmiselle on ollut sallittua pieni terävä ryyppy iltapäivällä esimerkiksi kahvin kera. Viinan kanssa läträämistä en suosittele, vaan pientä hermoja rauhoittavaa ryyppyä. Ikäihmisen ei kuitenkaan tarvitse eikä aina ole suotavaakaan käyttää alkoholia hermojen lepuuttamiseen. On paljon muitakin vaihtoehtoja.

Hermojaan voi lepuuttaa nauttimalla puoli lasillista ja lasillisen jotakin hyvää mehua. Keho saa mehusta elämäneliksiiriä ja olo kohenee. Mehulasillinen tai tilkka vettä on paikallaan, milloin vain olon tasapainoon saattamiseen.

Omien vaihdevuosieni alettua olen jatkanut tapaani ottaa yhden pillerin tai muutaman päivän ajan pillerin b-vitamiinia. Tämä tapa itselläni on ollut hermostumisen lieventämiseen jo nuorena rouvana. Tepsii edelleen ja on harmiton tapa palauttaa oma hermostollinen tasapaino taas kohdalleen.

Paitsi konjakkiryyppy, Alkosta voi saada muutakin apua ikäihmisen hermoiluun. Pullo likööriä tai muuta makeaa jälkiruoka-alkoholijuomaa kaapissa on hyvä olla käsillä. Iltapäivällä lounaan jälkeen, kun muuta kiirettä ei ole, tilkkanen hieman vahvempaa juomaa ”lääkkeeksi” on aina ollut suosittu tapa ikääntyneillä. Suomessa, jossa olut on hyvin suosittu juoma, olen itsekin tottunut oluen makuun. Perhekalja tai perinnekalja on jo lapsuudesta tuttu juoma. Tuolloin lapsetkin saivat nauttia perinnekaljaa, mutta nyt sitä ei enää lapsille saa juottaa, ikäihmisille se on oiva keino hermojen rauhoittamiseen esimerkiksi ruokajuomana. Lounaspaikoissa kotikalja lienee yleensä alkoholitonta, mutta jos seurueessa on lapsia, asia kannattaa tarkistaa. Pieni määrä alkoholia kotikaljassa ei yleensä ole haitaksi ikäihmisille.

Oluessa on maltaita, joissa on lievä hermoja tyynnyttävä vaikutus, joten kohtuullinen määrä olutta ei aikuiselle ole haitallista. Omaa juomistaan aina on syytä vahtia. Viime vuosien aikana kauppoihin on tullut jo kohtuullinen valikoima mietoja oluita. Niissä on erittäin hyvä oluen maku, mutta niistä ei humallu. Olen jo monena vuotena suosinut kotilounasjuomana mietoa olutta. Suomessa ykkösolut sisältää alkoholia pari prosenttia ja nyt, kun alkoholittomien oluiden valikoima ja hinta on jo kuluttajan kukkarolleni sopiva, olen nauttinut tölkillisen alkoholitonta olutta ruuan kanssa. Tällä on ikäihmisen hermoja tyynnyttävä vaikutus.

Kun me ihmiset kerran eletään myös näitä ikäihmisen vuosia, niin miksi emme niistä myös nauttisi. Sen sijaan, että hätääntyneinä räksytämme hermo-oireemme perheelle, suvulle tai tuttavapiirille, voimme liennyttää hermoilun oirekirjoamme mm. edellä mainituilla keinoilla. Jos oireilu on liiankin häiritsevää itselle ja muille, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen saadakseen hermoilua rauhoittavan lääkekuurin.

Yksi hyvä puoli ikääntymisessä on. Ikäihminen jo tuntee itsensä.

Kun tuntee itsensä, ja tietää, miten voi rauhoittua tässä haastavassa ja raastavassa kiiremaailmassa, kannattaa noudattaa sitä omaa tapaansa rauhoittumiseen. Pieni itsensä hemmottelu ikäihmisenä on sallittua. Parempi elämän loppupuolella hieman itseään hemmotella ja tyytyä elämäänsä, kuin olla hädissään kaikesta ja kuulutella hätäänsä jopa mantereitten yli. Lapsena äitini kanssa toisillemme kehottelimme, että mikäs hätä tässä on, kun turva on kelkassa. Ikäihminen voi olla se turva kelkassa omassa piirissään. Kun rauhoittuu ihmisenä, kun siihen kerrankin on aikaa, voi muukin ympäristö rauhoittua.

Ikäihmisillä nykyään mitataan usein olevan liika korkea verenpaine. Korkea verenpaine saattaa korreloida monen asian kanssa: pelon, lisääntyneen ruumiinpainon, hermoilun jne kanssa. Itseään tunteva ihminen pystyy miettimään, mistä tässä oireessa itsellään olisi kysymys. Kun puuttuu mietteissään itse oireeseen, jopa suolan käyttöä sääntelemällä pystyy vaikuttamaan verenpaineeseen. Lisääntynyt ruumiinpaino ehkä tarvitsee hieman lisäsuolaa, jotta verenpaine pysyy sellaisena, että verta elimistö pumppaa ruumiin ”joka kolkkaan”. Kun verta riittää ja sitä sydän pumppaa koko kehon alueelle, pysyy kaikki ruumiinosat lämpiminä. Tähän tarvitaan myös se, että ihminen juo nesteitä tarpeeksi, jotta verenkierrossa on tarpeeksi myös nesteitä. Nykylääketiede tukee melko hyvin ihmisen elämänkaaren hyvinvointia, mutta laboratoriotutkimukset eivät anna koko totuutta ihmiselle. Jospa meidän 2020-sukupolvemme ikäihmiset itsetutkimuksella voisi tuottaa tieteelle sellaista tietoa ikäihmisen terveydestä, jota voi saada älykäs ja sivistynyt itsensä tarkkailija, kun kerran vanhaksi elää.

4.2.2022 Tarja Kaltiomaa

Edellinen Puheenvuoro-kirjoitukseni:

Ikääntyneiden naisten ja miesten energia-aallot | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

 

+5
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry hallituksen jäsen vuodesta 2022, Soukan Kamerat ry johtokunnan jäsen vuodesta 2013, Suomen Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen yhteiskunta-aktiivinen eläkeläinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu