Psykologia: Nykyisen länsitalouden tuottamat haitalliset sijaistoiminnot

Ihminen on osa yhteiskuntaa ja kullakin ihmisellä on paikkansa oman maansa taloudellisen toiminnan toimijana. Ihmisillä toimivassa yhteiskunnassa on erilaisia rooleja, joiden mukaan he osallistuvat yhteiskunnan toimintaan ja omaan elämäänsä. Läntisessä yhteiskuntataloudessa on vähitellen sen kehittyessä tultu sellaiseen talouden tasoon, joka on saavutuksena täydentämässä urbaanin ja myös sen välisessä maatalousmaastossa elävien ihmisten elämäntarpeet kaiken kaikkiaan. Toiminnallisuus ja toiminnalliset yhteiskunnat tuottavat yhteiskuntaan osallistuvien ihmisten tarpeiden tyydyttymisen. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöllisiä yhteisistä lajiominaisuuksistaan huolimatta. Eri ihmisten tarpeet elämässään eroavat jonkin verran ja/tai melko paljon muiden ihmisten samassa yhteiskunnassa elävien ihmisten tarpeista.

Kehitys nykyiseen toiminnalliseen kansantalouteen ja sen tuottamiin elämäntilanteisiin sekä elintasoon on tapahtunut vuosisadoittain suunnilleen seuraavasti:

1600 vuosisata: luonnon ja ihmisen suhteen herääminen, luonnon kuvaaminen, runous, uskonto, hallinto tulevat ihmisten tietoisuuteen aiempaa vahvemmin

1700 vuosisata: yhteisöllisyys, perhe-elämä, parisuhteet, romantiikka heräävät, muoti ja pukeutuminen nousee arvostetummaksi, värikylläisyys tulee tietoisemmaksi, hallintopyrkimykset, vallan tavoittelu, perimysjärjestykset kuningashuoneissa

1800 vuosisata: teollisen tuotannon alkujuuret, suku, perhe, perintö, keksinnöt, liikenteen tehostuminen meriliikenteen muodossa, matkustaminen, junat, rautatiet, sanomalehdistö, telelaitos, puhelin

1900 vuosisata: liikenteen nopea kehittyminen, liikennevälineet, autot, junat, lentokoneet, tiestön rakentaminen, runsas osallistuminen talouden vetämiseen, yritykset, osakeomistus, sodat, taloudellinen vaurastuminen, palkkatyön yleistyminen, uskonto, viralliset avioliitot, televisio, kirjastot

2000 vuosikymmen: tietokoneet aluksi yritysten käytössä, matkapuhelinten yleistyminen, tietokoneet, internet-verkko, kommunikointi tietokoneiden avulla, yritysten kotisivut, matkustamisen yleistyminen, kaukomatkat, digitaaliset kamerat

2010 vuosikymmen: matkapuhelimet eli kännykät lähes kaikilla aikuisilla, sosiaalinen media tietokoneilla, yhteydenpito tuttujen välillä etänä laitteiden välityksellä, älypuhelimet, kännykkäkamerat, kuvatulva, infoähky, äänikirjat

2020 vuosikymmen nyt alussa ja elämme vuotta 2023, syksy lähestyy…

Ihminen on oppinut näiden vuosisatojen ja yhä kiihtyvässä tahdissa vuosikymmenten mittaan saavuttamaan nopeasti tarvitsemiaan tavoitteita ja tyydyttämään tarpeitaan.

Kuin huomaamatta ihmiskunta on jatkanut elämäänsä näiden vuosisatojen ajan, vaikka monenlaiset uhkat näiden kehitysvaiheiden lomassa ovat olleet vaarana ihmiskunnan lopettamiseen. Tiedotusvälineet ja erityisesti tieteellinen tieto on tuottanut näkyviin sellaisia uhkakuvia, joiden mukaan ihmiskunta ei voi selvitä.

Samalla tässä kehityksessä on tuotettu kaikille oppivelvollisuus ja kaikille lapsille mahdollisuus käydä koulua. Tämä koskee kehittyneitä länsimaita, joiden kansantaloudet ovat demokratisoituneet ja joissa verotus on onnistunutta. Verotus on käsittääkseni pysyvänä taloudentuottajana ainoa sellainen keino, jonka avulla oppivelvollisuus voi koskea pitkällä tähtäyksellä kaikkia lapsia. Jos talous yksityistyy liikaa ilman edustuslaitosohjausta, vaarana on tuottaa koulutusta vain niiden perheiden lapsille, joilla on varaa maksaa lasten koulunkäynnistä. On oleellista tietokoneistuneen yhteiskunnallisen ja myös yksityisen taloudenpidon jatkuvuuden kannalta, että kaikki ikäpolvet jatkossakin käyvät koulua.

Suomen talous, kansantalous voi nykyään hyvin ja maa on tuottanut kattavat palvelut kansalaisille koko maan alueella. Tämän taloustilanteen jatkuminen on mahdollista.

Ryppyjä tässä siloiselta vaikuttavassa kuviossa on kuitenkin olemassa. Ihmisille tässä nopeassa kehitystahdissa ei ole juuri jäänyt aikaa ajatella, mitä ihmiskunta ja tulevaisuus tarkoittaa, vaan suurelle yleisölle on nykyäänkin melko helppoa tuottaa sellaista käsitystä, että taloudenpito kansantalouden osalta on vaikeata tai melko mahdotonta siinä olevien esteiden ja/tai ongelmien vuoksi. Tätä käsitystä nykyään tuottaa maan edustuslaitos hallituksineen sekä myös sanomalehdistö.

Sijaistoiminnot (haitalliset sijaistoiminnot), jotka psykologisesti ovat kehittyneet ihmisille, peittävät usein näkymät, jotka voisivat tuottaa helpotusta ihmiskunnan kärsimään talous- ja tulevaisuuskäsitysvajeeseen, ovat raha ja seksi. Nämä ovat asioita, joita voidaan verrata siihen, että kun aikuinen näyttää lemmikilleen sormella jotakin kohdetta, vaikkapa omenaa, niin lemmikki ei katso sormen osoittamaan suuntaan, vaan katsoo sormea vaan. Seksi ei ole yhtään mitään, mitä pitäisi katsoa eikä raha sellaisenaan oikeastaan kelpaa tavoitteeksi katsoa.

Molemmat mainitut asiat oikeassa kontekstissa ovat kuitenkin tärkeitä ihmisille ja kansantaloudelle.

Kirjassani Kristillinen filosofia kerron tarkemmin, että millä tavoin nuo ovat tärkeitä asioita.

Nykyään niin sanottua seksiä (ei ollut sanakirjassa vielä ennen 1990-lukua sanana, englannin sana sex tarkoittaa suomeksi sukupuoli) suositellaan lähes yleisesti, vaikka kysymyksessä on vain asia, joka pitäisi olla sallittunakaan vain avioasiana ja suvun jatkamisen toimena miehen ja naisen välisessä liitossa.

Rahasta on aineksena tullut itseisarvollinen himoitsemisen kohde. Tämäkin asia peittää näkyvistä seikan, mihin rahaa todellisuudessa tarvitaan. Rahaa tarvitaan kahden suureen tuottamiseksi samanarvoisiksi, jotta kaupallinen akti (eli kauppa) voi toteutua. Tässä en tarkoita ihmiskauppaa, jonka kehittyneissä maissa ja kaikissa maissa tulee olla kiellettyä.

On vielä eräs asia, joka on ollut länsitalouden kehittymisen aikana väärinkäsityksen alaisena. Nimittäin synti. Ruotsin sana ’sinnen’ ei suomeksi tarkoita synnit, vaan tarkoittaa aistit. Uskon, että kirkon sinänsä hyvää tarkoittava paimenvastuutyö on häiriytynyt siitä, että pyhiin kirjoituksiin on vaivihkaa päässyt ujeltamaan näitä kummallisia käännösvirheitä. Ei ihmisille pitäisi olla tarvetta joka sunnuntai puhua synneistä, sehän vaikuttaa lietsonnalta. Synti suomen kielen runkosanana tarkoittaa syntymää ja ihmisiä onkin tarkoitus varoittaa syntymään liittyvien ihmiselämään liittyvien asioiden väärinkäytöksiltä. Synniksi on lueteltu myös rikoksia, kuten varkaudet, valehtelemiset, näpistykset yms. mikä on edelleen vääristänyt käyttäytymisen ohjeistusta.

Taloudellisesti vastaavien ihmisten tulisi selkeyttää itselleen näitä käsitteitä, jolloin avautuu ajatuksen ja suunnitelmien mahdollisuudet, jotka sallivat paremmin elämän jatkuvuuden käsitteiden ymmärtämisen ja hyväksymisen.

Avuksi ajattelun selkiyttämiseen olen tuottanut e-kirjat Kansantalouden uudet mahdollisuudet, Antropologia psykologian taustalla ja Kriittistä tieteen filosofiaa. Myös kirjasta Toiminnallinen ajattelu voi olla hyötyä erityisesti ehkä sanavaraston oikomiseen.

28.8.2023 Tarja Kaltiomaa

Tmi Tyhjapaperi julkaisut: Tmi Tyhjäpaperi | Julkaisijat | Ellibs E-kirjakauppa

Edellinen kirjoitukseni Puheenvuoro-palstalla:

Kirja: Kansantalouden uudet mahdollisuudet | Uusi Suomi Puheenvuoro