Rahoituksen vuosisata

Olen useissa blogi- ja ajankohtaiskirjoituksissani kirjoittanut länsimaisesta taloudesta ja kansantalouksista. Sanonnalla ”Kun on kaikkea, mutta rahaa puuttuu, pitää keskittyä rahoituksen kehittämiseen” tarkoitan, että vaikka näyttää muulta ja epätodennäköiseltä, myös talous ja rahoitus ovat ihmisten toimialoja. Rahoituksen osalta näyttää siltä, että kaikki tulee ylhäältä annettuna ja että tavallisen ihmisen osa on vai nöyränä hattu kourassa odottaa nimettömän pankinjohtajan armoa osalleen. Tämä on ruohonjuuritason näkemys ja osa ihmisen todellisuutta. Pääomat näyttävät karkaavan jonnekin gaymansaarille, ihmisten tavoittamattomiin eivätkä poliitikkommekaan pääse niihin käsiksi.

Omissa ajallisissa mietteissäni 1800-luku on perheen ja suvun vuosisata, jolloin ihmiset opettelivat talouden ja perheen osalta luottamaan toisiinsa ja kehittämään hyvinvointia ihmisinä. 1900-vuosisataa on selvästi liikenteen kehittymisen vuosisata. Ehdotan 2000-vuosisataa rahoituksen kehittämisen vuosisadaksi.

En malta olla luonnehtimatta myös 1600- ja 1700-vuosisatoja. 1600- ja 1700-vuosisadat ovat olleet tieteen ja taiteen vuosisatoja, kun 1500-luvulla oli tiedettä pohjustettu tähtitieteessä (Galileo Galilei). Yhä edelleen nautimme tuolloin tehdyistä perustavaa laatua olevista tieteellisistä saavutuksista, ja ne ovat osa elämäämme meidän tarvitsematta erikseen niitä ajatella. Tieteellisistä saavutuksista on vähitellen tullut osa todellisuuskuvaamme. 1700-luvun taide, koriste-esineet, muoti ja sisustuselementit ovat kaihoisaa mennyttä aikaa, jota voimme edelleen ihailla sen rönsyilevän elämänilon vuoksi, mitä se ilmentää. 1800-luku toi vakavamman suhtautumisen perheeseen ja sukuun voimakkaasti kehittyvän talouden ja teollisuuden myötä.

Olen usein fiilistellyt kiertämällä suuria tavarataloja, kauppahalleja, kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia nauttimalla tavaramääristä, joita niiden myyntipöydillä on. Joskus lompakossa on ollut rahaa ja joskus kukkarossa vain muutama kolikko, mutta tavallisesti olen voinut tyydyttää ostohalujani hankkimalla jotakin tarpeellista niillä varoilla, joita on ollut käytettävissä. Naisen sisällä asuu pieni ostoksista nauttiva shoppailija, joka saavuttaa tyytyväisyyttä aina uudelleen näillä markkinatoreillamme. Tavarankierto ja rahan kierto ovat ne verisuonet, jotka pitävät länsimaisen markkinatalouden elossa ja liikkeessä.

Vertaan yhteiskunnassa liikkuvaa rahaa joskus ihmisen verenkiertoon, joskus kukkapenkin kasteluun. Markkinat pysyvät elossa, kun raha kiertää.

Ihmisen verenkiertoon verrattaessa huomataan, että jos verta on ihmisessä liian vähän tai se hupenee, ihminen voi huonosti ja jopa kuolee. Emme saa antaa talousmarkkinoille enää käydä niin. Seuraukset olisivat tuhoisat. Siksi on parempi, että pidämme toisen vertauksen mukaisesti kukkapenkkimme sopivasti kasteltuna, jolloin talous kukoistaa ja myös kukkaset. Yhteiskuntaa pitää rahoittaa sopivasti ihmisten toiminnallisuuden mukaan, jotta ihmiset jaksavat sekä ponnistella elämässään että myös viihtyä siinä. Liika kukkapenkin kastelu ei ole hyväksi kukille, eikä liika rahoitus ole hyväksi taloudelle. Voisimme ottaa haasteeksemme rahoituksen vuosisatana 2000 rahoituksen kehittämisen niin, että jokaisella kansalaisella on tulonsa, jokaisella on jotakin ja myös visionäärien ja pääomien omistajien elämä olisi hyväksyttyä. Tätä asiaa olen aiemmin käsitellyt kirjoituksissa Kerrostuneet markkinat.

Tätä kirjoitusta en olisi voinut kirjoittaa 1800-luvulla, koska ei ollut näille ajatuksille vastaanottajia. Nykyajan suomalaiset ovat kouluttautuneet ja ovat lukeneistoa. Näitä ajatuksia on mahdollista haudutella ja tunnustella. Kansantaloudet ovat toisistaan riippuvaisia. Sen vuoksi politiikassa ja diplomatiassa taloutta koskevia uusia tuulia pitää tuumailla kansainvälisissä yhteyksissä. Raha-käsitettä ei kannata pilata toimimalla holtittomasti. Talouden suhteen on olemassa lainalaisuuksia, joita pitää kunnioittaa. Kunnioitus on ihmiselämän hyväksi.

Kalevalan päivänä 28.2.2020 Tarja Kaltiomaa

(Kirjoitus on myös Vapaavuoro-puolella)

Lisäys 16.12.2020:

Talouden nousu- ja laskusuhdanteet eivät muuta ihmisen tarvetta asua ja syödä ruokaa. Siksi tarvitaan rahoitusjärjestelmiä paikkaamaan ihmisen taloutta nykyaikana sentään jo, kun rahoitusjärjestelmien tekninen toiminta on ratkaistu tietokoneiden avulla. Ihmisten talouden avustaminen rahoitusjärjestelmien avulla on mahdollistunut tietokoneiden avulla. Raha ei ole enää pelkästään absoluuttista rahaa (setelit, kolikot) vaan digirahana myös suhteellista rahaa. Kristillinen oppi tukea lähimmäistä myös silloin, kun näiden talous on heikolla kantimilla voi ulottaa uuteen talousmalliin, jossa rahoitetaan myös yksityisihmisiä ja yksityistalouksia. Ihmiset ovat arvokkaita myös rahoituskohteina, ei pelkästään velallisina, kuten nykyään enimmäkseen ajatellaan taloudessa.

TK