Rikkaat ja köyhät – kuvitteellinen laskelma

Kestävään kehitykseen tarvitaan rahan tuotantoa rahoitustoimialalla Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Suomessa ihmiset ovat joko rikkaita tai köyhiä. Rikas on hylkiö, köyhä saa ainakin Eduskunnan huomion. Eduskunnassa etälemmitään köyhiä joka torstaisessa suuren näyttämön ohjelmassa. Köyhät sitä ja köyhät tätä. Voisin tähän kertoa syvällisemmin, jos seuraisin tuota sarjaohjelmaa, mutta olen nähnyt siitä jonkun jakson kokonaan muutama vuosi sitten ja sen juoni ei ollut muuttunut edellä mainitusta, kun näin pienen välähdyksen sarjaa joskus.

Tein muutama viikko sitten tietokoneellani laskelman ihmisten rahoista silloin, kun heitä sanotaan rikkaiksi ja silloin, kun heitä sanotaan köyhiksi (pienituloisiksi).

Rikkaan tilillä on rahaa 1.125.000 €.

Todella pienituloisella on sama raha 1.125.000 € kertynyt 50 vuoden työstä, vuosiansiot 22.500 € miinus verot. Näin pienituloisia (köyhiä) ovat kuitenkin eläkeläiset, opiskelijat, taiteilijat, kotiäidit yms. yms.

Rikas käyttää pääomaa elääkseen ja se hupenee muutamassa vuodessa hänen ostettuaan arvonsa mukaisen asunnon, jonka hinta on 200.000 – 500.000 €. Valmiin asunnon ostaja päässee helpommalla, mutta jos haaveena on rakentaa oma talo, rahat menevät muutamassa vuodessa, samoin avioliitto ja lapset muuttavat ulkomaille.

Köyhä sen kun porskuttaa. Hänelle kertyy eläke, jota hän voi alkaa nauttia työuran jälkeen. Näistä Eduskunnassa kuitenkin ollaan huolissaan – rikkaat ne menivät vain menojaan, kukaan ei heitä kaipaa, ei muistele.

Olivat niin ylpeitäkin. Oli kusi noussut päähän.

Kiersivät veroja.

Ja minkälainen auto. Naapureilla on Toyotaa ja Nissania, mutta noilla rikkailla piti olla Mersu. Vai oliko se Audi. Kuitenkin moottoritiellä ajaessaan tuskin kävivät oikean puoleisella kaistalla, posottivat vain vasemmalla.

Kun rikkaan rahat olivat melkein lopussa, hän sai vielä arvioverotuksen, koska alkuvuodesta rahaa oli tilillä ollut. Tätä tutki sosiaalilautakunta marraskuussa. Sen sijaan, että perhe olisi köyhien tapaan saanut avustusta, sille tuli suuret mätkyt – mikä oli sen talouden tappotuomio. Rakennetulle talolle löytyi helposti ostaja, koska se oli vielä viimeistelyä vailla.

Huonekalut eivät olleet minkään arvoiset – ei edes Kierrätystalous Oy niitä huolinut hakemaan.

Demokraattista tässä tarinassa on, että yhteiskunta sai näistä entisistä hylkiöistä lempilapsia ja heitäkin oli sittemmin helpompi hyväksyä ja kohdella, koska ovat samaa Eduskunnan hyväksymää ja rakastamaa kategoriaa kuin muutkin köyhät. Ei tarvitse enää vaivautua heidän asioitaan kansan asioina hyysäämään. Ja rikkaitahan on niin vähän, että heistä ei heltiä kunnon äänisaalistakaan.

Kaikki taas ennallaan.

11.3.2024 Tarja Kaltiomaa

 

Samasta aiheesta 11.3.2013 Rikkaus ja köyhyys vertailussa | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu