Talous: Sopimustalouden tuulahdukset – uutta talouskäsitykseen

Mitä voisi tarkoittaa käsite ”sopimustalous” – talous on sopimustaloutta ollut vähintään siitä saakka, kun raha on keksitty. Tarkoittaisiko sopimustalous nykyaikana, että käsitteitä raha ja talous (talous ja raha) voitaisiin nykyaikaistaa ja miettiä uudesta näkökulmasta.

Mietiskelin juuri sellaisia ydinkysymyksiä, joita on tähän 2000-luvun liikenteelliseen ja tietokoneistuneeseen yhteiskuntaamme tullut. Näitä ovat:

• taloudet ovat kasvaneet kooltaan (yritykset, säätiöt, yhdistykset, yhdistyksellinen toiminta jne)
• kansantalous on kasvanut ”markkamäärältään”¨
• ihmisiä on tuplasti valtion itsenäistymisen ajankohtaan verrattuna (vuonna 1917 3,1 miljoonaa, nykyään lähemmäs 6 miljoonaa)
• maamme sijainti on talouden kannalta haastava – koko maa tai osa maata on jään ja lumen peitossa usean kuukauden ajan talvella
• kansantalouden hyväksi yhtenäiskulttuuri on edullinen asia, kun katsoo edellä mainittua
• eläminen Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa) tarkoittaa työtä kaikille (kaikkien pitää osallistua talouteen tekemällä työtä)
• rahatoimialan talouden hyväksi on osaltaan edellä aikaansa ja osaltaan asenteet ja toimiala laahaa jäljessä
• koneellisesti tehtävä työ on vähentänyt työmahdollisuuksia
• koneellistuminen on tehostanut työtä paljon
• työttömyyttä esiintyy maassamme paljon
• sosiaali- ja terveysala on kehittynyt nykyaikaiseksi toimialaksi ja sen rahoittaminen on nykyään vaativaa edelleen
• kansantalouden menestystarinaa on murentamassa kirkosta eroamiset

Nykyiseen kansantalousmalliin on päästy vientiteollisuuden ollessa ansiokkaasti vuosikausia veturina.

Koneistumista voidaan kehittää edelleen tuottamalla budjettikate myös omalla rahatuotannolla maan sisäisiä tarpeita kunnioittaen. Tietokoneet mahdollistavat ”tarkan markan” ja tarkan budjetoinnin täsmälaskennallisten ominaisuuksiensa myötä. Puolet ihmisistä tässä maailmassa luonnollisesti on miehiä ja puolet naisia. Historian ja herstorian (naisten tarinat, naisten ”stoorit”) nykyvaiheet ovat maassamme työllistäneet myös heikomman sukupuolen edustajat ja he ovat uusien toimintasektoreiden työllistäjinä ja työntekijöinä nykyään. Kirjoitin aiheesta blogikirjoituksen Ihanat rohkeat naiset. Jo senkin vuoksi, että työelämän suuri vallankumous naisväen työllistäminen on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana eli juuri Suomen itsenäisyyden aikana, myös rahoitustoimialan kehitys on tullut välttämättömäksi. Vertailuksi sanottakoon, että vientialoilla työskentelee enimmäkseen miehiä (puuteollisuus, laivanrakennus, rakennusteollisuus jne.) ja jos rahoitustoimialaa (rahoitusta) ei uudistettaisi, miesväki edelleen ”elättäisi” naisväkeä, vaikka nämä käyvät työssä kodin ulkopuolella. Niin kauan, kun tämä asia ei tulisi huomioonotetuksi hallinnossa ja kansantaloudessa, joudumme kuulemaan talouden vääristymistä poliitikoiden taholta ja hallinnon taholta. Kirjoituksessa Talous: Kestävän kehityksen talousbarometri, jossa viittaan siihen, että kun taloudessa käytännössä on kaikkea, sitä voidaan parantaa ja jatkaa vain rahalla, rahaa tuottamalla.

Muistamme niin sanotuista noir-elokuvista, miten vakoilijat kulkivat kaulukset pystyssä ja aurinkolasit silmillään tuntemattomina maailman turuilla vakoilemassa. Vakoileminen lienee jännittävää ja vaikeata siitä olisi varmaankaan luopua, mutta maailman ja maapallon kehityksen kuuluu kuitenkin tapahtua tasapainotellen, niin että eri puolilla kehittyneen talouden maita maapallolla, talouden ja teknisen kehityksen kuuluu tapahtua melko tasapainossa. Viittaan käsitteeseen sopimustalous uutena käsitteenä niin, että vakoilu ei olisi enää niin rangaistavaa kuin edellisellä vuosisadalla, vaan maat voisivat valuuttojen vahvuuksien hyväksi sopia maksuista toistensa kanssa niin että varsinainen kilpailu maiden välillä voisi vähentyä. Näin saataisiin elämä maapallolla tasaantumaan ja rauhoittumaan (rahoittumaan?). Liiallinen maailman kiire voisi vähetä ja ihmisten elämä muuttua mielekkäämmäksi ja mielenkiintoisemmaksi. Työelämän ja yksityiselämän rajapintaa voisi myös tehokkaammin siloitella rahoituksen ja rahoitustoimialan kehityksen myötä.

Uusia ajatuksia myssyn alle….

9.3.2023 Tarja Kaltiomaa

Edellinen kirjoitukseni Puheenvuorossa: Talous: Kestävän kehityksen talousbarometri | Uusi Suomi Puheenvuoro

Muuta aiheesta: Hyvinvointivaltio ei ole tullut tiensä päähän | Uusi Suomi Puheenvuoro

Jatkuu:

Maamme ja kansantalouden osalta tarvitaan muutakin uutta innovaatiota kuin vain naisten tekemän työn rahoitus. Myös rakennuskantaa pitää uusia, samoin tiestöä ja kaikkea infrastruktuuria. Kaikkeen työhön, työn tekemiseen ja työn rahoittamiseen tarvitaan motivaatiota elää, tulevaisuuden toiveita, unelmia. Pelkällä rahalla ei synny elämässä tarvittavia tuloksia – mutta ei niitä pelkän rahan vuoksi kannata tuhota tai unelmista ja elämästä luopuakaan.

Niin oli käynyt edellisellä vuosisadalla. Rahoitusjärjestelmiä ei juuri ollut tuotettu (eläkkeet, kansaneläkkeet, yritysrahoitus, äitiystuet, perhetuet, työeläkkeet, yrittäjäeläkkeet, vammaistuet) ja rahan tuottaminen pelkkien pankkien avulla ei tuottanut tarpeeksi tulevaisuuden uskoa  – eikä rahaa yrityksiin ja työllistämiseen.

Nyt tietokoneistumisen alettua, rahoitusta ja myös rahan tuottamista voidaan tehostaa ihmisten tarpeisiin: työllisyyteen, tuotantoon, ylläpitoon – elämään.

TK