Talousfilosofia: Blue diamond 

Kun rahaa ja rahoitusta suunnataan rahoitusjärjestelmien avulla ihmisten sosiaalisiin tarpeisiin, inflaatiopelko jää alhaiseksi, vrt. pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli. Kirjoituksessa sanallinen selitys tästä talousgraafista. Piirros: Tarja Kaltiomaa

Vinoneliögraafi, toisin sanoen timanttikuvio (vinoneliö, vinoruutu on englannin sanasta suomennettuna diamond), on tuottanut näkyviin ihmiskunnan ja maapallon tuhatvuotisen talouskehitystoiveen. Väite on todistettu Suomessa ja osin toki muuallakin länsitaloudessa. Länsitalous on ollut jo kaksituhatta vuotta kristillisen opin ja uskonnon vaikutusaluetta. Kristillisessä opissa keskeistä talouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta on yksiavioisuus ja lähimmäisen rakkaus. Kristinoppia syvällisemmin tuntevat voivat kertoa monista muistakin opin vahvuuksista. Kirjoittaessani kirjan Kristillinen filosofia käsittelen parhaimmin edellä mainittuja kahta oppiin sisältyvää aihetta, siis yksiavioisuus ja lähimmäisen rakkaus.

Voi voi, kuten nykyisin monesti huokailen. Jos miehellä on monta vaimoa, hän ei ehdi mitään muuta. Jos naisella on monta miestä, tarina ei kestä päivänvaloa.

Noitten yksiavioisuuden vastaisten elämäntapojen mukaisesti länsitalous ei olisi noussut koskaan vahvaksi hyvinvointitaloudeksi. Yksiavioisuus on talouden nousun juuri. Kirjassani Ruusunmarjoja piikkipensaissa – Vuoropuhelu Simonen kanssa kerron yksityiskohtaisemmin maanpäälliseen elämään tulleiden ihmisten suku- ja talouskehityksestä. Molempien sukupuolten on ollut pitkässä tuhatvuotisessa jaksossa käsiteltävä sukupuoleensa liittyviä lainalaisuuksia ja ominaisuuksia uudessa valossa biologisina ihmisinä. Vasta nykyaika on tuonut meille kuitenkin tieteellisen tiedon ihmisen biologiasta. Itse luin asiasta lukiolaisena Leppävaaran yhteiskoulussa vuosina 1970 – 1974, tuolloin biologiset monet löydökset olivat uutta tiedettä.

Ihmiset ovat tulleet yksilöinä, ryhminä tai kansoina jo olemissa olevista henkimaailmoista maapallon biologiseen todellisuus maailmaan. Paljon on ollut ihmisillä oppimista, kaikilla ihmisillä.

Elämän jatkuvuuden turvaamiseksi monille vieras ajatus kasvattaa omassa kodissaan jälkeläisiä, on osoittautunut vahvimmaksi selviytymiskeinoksi. Nykyihmiset ovat jo tottuneet perheisiin ja omiin tai kasvattilapsiinsa ja yhteiskunta tarjoaa runsaasti oppia, miten lasten kanssa eletään. Lapset käyvät koulua ja kasvunsa aikana oppivat maailmaa omaa aikuisuuttaan varten. Perhe ja suku ovat vahvuus selvitä elämäntaipaleella.

Tuhansia vuosia sitten eräs mies, kutsukaamme häntä Nietscheksi, esitti väitteen, jonka hän myöhemmin on filosofina toistanut, että kun koko kansa ja alueen ihmiset tekevät työtä yläluokalle, koko kansa voi hyvin. Kuitenkin niin on tapahtunutkin, mutta osa kansasta on elänyt köyhinä ja elämässä on ollut paljon kurjuutta, osaamattomuutta ja oppimattomuutta. Mielestäni asia (vaatisi pitkän selityksen, johon nyt ei ole voimia) on siten tullut todistettua, että vaikka ihmiselämä jatkuu henkisenä jatkumona, ihmisen mukana ei pysy kaikki hänen tietonsa ja oppinsa, vaan jokaisessa elämässä ihminen joutuu oppimaan sen, minkä on ennen osannut ja sitten siihen lisäksi uutta oppia. Tämä lause koskee lähinnä ylhäisöä ja oppineita ihmisiä, mutta pätee myös mm. käsityöläisiin ja muuhun ruumiillista työtä tekevään väkeen. Nietschen väite siis on ollut kuitenkin, että tukemalla yläluokkaa, kaikki ”menestyy”. Tällä väitteellä ihmiset maan päällä ovat eläneet ja menestyneet tai olleet menestymättä jo tuhansia vuosia.

Nainen, kutsukaamme häntä Zarahustraksi (Saara-vaimo suomeksi ja ruotsiksi), väitti, että kun tuemme kaikkein heikompiakin ihmisiä, kaikki menestyvät. Vasta nykyään ja kristillisen opin vallittua länsitaloudessa jo 2000 vuotta, voimme iloksemme todeta, että molemmat ovat oikeassa. Toki tuo väitteiden esittämisen ja nykyajan välinen aika ovat näyttäneet noista molemmista väitteistä hyviä ja huonoja puolia.

Elämä maan päällä ei ole ihmisille ollut tähän mennessä kovin helppoa, kuten historia kertoo.

On sodittu ja on rakennettu, on revitty alas ja on noustu ylös.

Blue diamond -talousgraafi kertoo siitä henkisestä henkimaailmojen perinnöstä, joka meissä ihmisissä vaikuttaa: kansankerrostumat eivät ole tasa-arvon mukaisia, vaan ne ovat hierarkkiset. Meissä ihmisissä on sisäänrakennettuna hierarkia, joka on henkistä perintöämme, henkistä perua.

Tasa-arvo on kelvollinen elämänarvo, koska sen avulla ihmiset ovat nostaneet kurjuudesta ja köyhyydestä (itsensä) alimmat kansankerrostumat ja tuottaneet hyvää taloutta kaikille.

Ihmisarvon avulla ylhäisö voi nyt nousta samalle talouden tasalla kuin muutkin ihmiset. Ja nousta myös omalle ja oikeutetulle tasolleen.

Talouden pidossa on nykyään vallalla, että kukin kansanryhmä huolehtii ensisijaisesti omista asioistaan. Tätä markkeeraamassa on mm. suomalainen monipuoluejärjestelmä.

Vero on ainoa asia, joka takaa kaikkien lasten koulunkäynnin.

Demokratia on purkanut sitä vaatimusta ja kärkeä, että yläluokka istuu hallitsijoina valtaistuimilla ja antaa käskyjään ja määräyksiään päivät pitkät. Silti siihen tottuneet mielellään istuvat kauniilla ja hyvillä tuoleilla ja miksi ei siihen olisi heillä oikeus, kun suuri osa kansaa on noussut kurjuudestaan ja saavat totutella parempiin oloihin kuin heillä muutoin olisi ollut.

Yhteiskunnalliset yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusjärjestelmät ovat tasanneet tuloeroja ja elämäntapaeroja, joten kaikilla on nykyään maassamme mahdollisuus elää ihmisarvoista, ihmisolennolle tarkoitettua elämää.

Nyt on tultu vaaralliseen tilanteeseen. Ihmisillä henkisenä osaamisenaan ja valtuuksinaan on tuottaa niitä asioita, mitä valtakunnan ylläpito vaatii. On nähtävissä, että keskiluokan vallanpitäjät eivät ole halukkaita kurkottamaan yläluokalle näiden tarvitsemaa elämäntapaa, elämäntapaa, johon he ovat tottuneet omista nyt usein tyhjiksi jääneissä arvokodeissaan. Jo aiemmin tottuessa huolehtimaan patruunamaisesti koko yhteisöstä, yläluokan kuuluu tuottaa itselleen sellainen vankka rahoitus, jonka avulla voivat elää elämäänsä omaa elämäntapaansa noudattaen, kuitenkin tukemalla samalla maan hyvinvointia ja kulttuuria sekä saavutettua talous- ja yhteiskuntakonsensusta.

Kun kaikkea on, mutta rahaa puuttuu, rahoitusteollisuuden avulla noudattaen ekologista harkintaa, taloutta pitää tuottaa tästä lähtien rahan avulla pysyvämmin kuin aiempina länsitalouden vuosisatoina on tapahtunut. Rahoituspolitiikka ja pankkilaitokset ovat niiden hallussa, jotka voivat omina töinään ja niine valtuuksineen, joita heillä on, tukea kaikkien ihmisten hyvinvointia.

Lisätietoja kirja: Kristillinen filosofia, Tarja Kaltiomaa 9.10.2021

Kuvassa Blue Diamond on jumalten mystiikkaa. Kuva on nelikulmainen geometrinen kuvio, jolla on oma merkityksensä. Kuva on kuin pyramidi, jonka yläkärki varjona osuus heijastavaan veteen. Yhteiskuntaoppina tämä tarkoittaa, että kaikkein ylin yhteiskuntaluokka varjomaailmassa on yhtäkkiä kuin alin luokka. Valokuvausta harrastavat ihmiset tietävät ja näkevät tämän, kuten minä valokuvauksen harrastajana. Kun hallitseva ja luova ylin luokka hallinnoi ja hallitsee, heillä pitkän historian kulussa on ehkä jäänyt vähemmälle erilaisten käytännön työtaitojen oppiminen. He ovat luovia ja monitaitoisia lahjakkuuksia, mutta menee yleensä monta vuotta ja monta vuosikymmentä, ennen kuin heidän taitonsa uudessa elämässään ovat entisellään. Suomi maana on näyttänyt, että kun talouden pito maassamme pohjoisen sijainnin ja muiden luonnonolosuhteiden vuoksi on ollut tavattoman vaikeaa, yläluokkien ihmisistä oli muodostunut maahan kurjalistoa: työttömiä, juopottelijoita, runoilijoita, taivaanrannanmaalareita. Kulttuurityötä on nyt Suomen alueella tehty tarkoituksellisesti suunnilleen 1800-luvusta alkaen, joten kaikille ihmisryhmille on sittemmin alkanut olla mielekästä tekemistä ja työtä. Tuohon kaikkeen tarvitaan nykyään siis rahoitusta. Rahoituksesta olen kirjoittanut monia kirjoituksia, joissa väitän, että yhteiskunnallisen toiminnallisuuden kasvettua sen jatkamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan rahoitusta, joka yhteiskuntaan sataa ”ylhäältä” finanssi- ja rahoitustoimintana.

Tarkoitus ei ole, että ihmiset sinänsä kylpisivät rahassa, vaan ihmisten hyvinvointi, onnellisuus ja elämän mielekkyys. Onnellinen kansa on sellainen, jossa kaikilla kansankerrostumilla on hyvinvointia ja kunnollinen elämänlaatu. Diamondin yläkärki tätä vastuuta joutuu jokaisessa elämässään tavoittelemaan.

 

Edelleen 9.10.2021 TK

 

 

0
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu