Terve mieli terveessä ruumiissa

Miksi kiusataan?

On hyväksi puhua koulukiusaamisesta ja keinoista, miten se saataisiin loppumaan. Aamuteeveessä oli asiallinen ja rauhallinen keskustelu aiheesta.

Kirjoittelen jonkinlaisen potpurin aiheesta, mitä tulee mieleen nyt myöhään illalla tuon paneeliaamun jälkeen.

Mielenterveyttä pidetään tärkeänä asiana ja se on hyvä se.

Masennus on vakava tila ihmisellä. Masennus saattaa kuitenkin olla ainoa henkinen polku kohdata itsensä ihmisenä, kohdata maailma ja toiset ihmiset. Käsitykseni mukaan ajatteleva ihminen ei elämästä selviä ilman jonkinlaista masennuskautta.

Ekstrovertit ja introvertit.

Sama muotti kaikille.

Maana Suomi on nuori maa, joka kärsii lastentaudeistaan.

Hallintojärjestelmämme on edistynein maailmassa. Se on tasavaltainen: yksi ääni kullakin. Puolue, jota äänestää, valitaan monesta mahdollisesta.

Kristinuskoa on opiskeltu vasta noin 600 vuotta, kun muu Eurooppa on opiskellut jo noin 2000 vuotta.

Uskonnosta ei ole tiedetty, mistä siinä on kysymys. On vain odotettu, että asia selviää joskus. Sillä aikaa maahan on noussut voimakas tiedeuskovaisuuskultti. Suomalainen ei usko mihinkään, mitä ei ole todistettu tieteellisesti. Aiemmin sanottiin, että ei usko, ennen kuin on nähnyt. Nyt näkemiseenkään ei uskalleta uskoa.

Suomalaiset seuraavat paljon uutisia. Uutisiin uskotaan vahvasti enkä tiedä, onko uutisiin uskomista vähentänyt oikeastaan sekään, että nykyään puhutaan paljon valeuutisista.

Ihminen voi väsyä henkisesti tai fyysisesti. Fyysiseen rasitukseen väsymistä pidetään terveellisenä: urheilua ja työtä. Henkistä väsymystä ei oikeastaan vielä tunnisteta.

Henkisyys on ollut kielletty käsite pitkään. Tämäkin on osaltaan ollut aiheuttamassa uskontokielteisyyttä.

Uskontoon elämäntavan muodostajana uskoo moni ihminen, kun tuo uskonto on muodostunut sukupolvien aikana ja ollut esivanhempiemme meille elämänvahvuutta toivomana, kirkon papiston vahvistamana käyttäytymiskoodistona. Tätä on nyt Suomen kouluissa torjuttu. Koulukiusaaminen, epävarmuus tulevasta, mielenterveyden häiriöiden yleistyminen – voiko syynä olla uskontokielteisyys.

Olen aiemmin kirjoittanut, että lapsi tarvitsee uskonnon vahvistamaan ensimmäisiä elinvuosiaan. Pelkkä usko ja uskonto kannattelee lasta elämän alkuun ja vähentää sitä epävarmuutta, jota aikuisten maailman kohtaaminen tuottaa. Lapset jäävät häilyvien ja jopa usein vihaisten aikuisten varaan – heiltä on viety lempeä Jumala ja puolustava Jeesus, jotka ovat henkisesti turvanneet elämän alkutaivalta, koululaisen elämän alkutaivalta. Koululainen alkaa elämänsä alussa oppia asioita maailmassa elämistä varten ja hänen mieleensä juontuu monia kysymyksiä, joihin aikuisetkaan eivät osaa vastata. Kun uskonto on ollut turvana, vastaukset voivat olla varmoja, uskoon ja uskomiseen perustuvia vastauksia – epävarmuutta ei tarvita. Sitten myöhemmin elämän alkaessa jo kannatella, kukin voi itse päättää, minkä verran uskontoa tarvitsee aikuistuttuaan.

Ihminen varttuu aikuiseksi ja hän tulee itsevarmaksi nykyisessä elämäntavassa, jossa lähes kaikki elämänasiat ovat tukemassa ihmistä. On koti, on työpaikka, liikenne, palvelut, valmiit ruuat kaupasta, lasten hoitopaikat, siivouspalvelut, televisio, kulttuuritarjonta. Uskontoa ei noina aikuisen vahvoina vuosina juuri tarvita. Nuo vahvat aikuiset päättävät kaikkien muiden puolesta vähätellä uskonnon merkitystä. He itsehän ovat niin vahvoja, ettei tarvita henkimaailman uskomuksia horjuttamaan omaa vahvuuttaan.

Vasta kun tullaan lähelle niitä vuosia, jolloin nuo tarvitsevat lapset, nuoripolvi, itsenäistyy ja lähtee kodista omaan elämäänsä, saattaa mieleen alkaa hiipiä huoli tulevasta. Päättyykö kaikki, vai voiko ihmisellä vielä olla toivoa?

Moni jo vanhempi ihminen voisi uskaltaa kohdata henkisiä asioita kirkon helmassa, mutta nuo vahvat aikuiset television asiantuntijat ovat viime vuosina latistaneet uskallusta. Tilastot kertovat, miten moni eroaa kirkosta.

Henkiset asiat useimmat ajattelevat ihmiset kohtaavat joskus joko uskonnon ja hengellisyyden asioina tai mielenterveyden järkkymisenä tieteen pakeilla.

Miksi on niin vaikeata vain uskoa?

Miksi esivanhempiemme elämäntieto ei auta meitä enää?

Onko vielä jotakin, vai päättyykö kaikki? Taas?

Toinen asia, joka tuottaa epävarmuutta nuorisolle, on se, että koulussa ei ole luultavasti ollenkaan vielä opetettu, mistä normaalissa perhemallissa on kysymys. Tämä pitäisi uskonnon ja elämäntavan opetuksessa ottaa mukaan kouluopetukseen. Perhemallin oikeanlainen opetus (ns. seksikasvatuksen sijaan) auttaa nuoria sivistykselliseen elämään ja siten vähentää koulukiusaamista ja mielenterveyshäiriöitä. Kun (kristillinen) perhemalli kerrotaan oikein, epävarmuus elämää ja tulevaisuutta kohtaan vähenee.

Laitan tähän linkin kirjoitukseen, jossa on kerrottuna kristillinen, normaali suomalainen perhemalli:

Perhesuhteet: http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh5_tiedostot/tp5_perhesuhteet.htm

Perhesuhteet – uskonto: http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh5_tiedostot/tp5_perhesuhteet_uskonto.htm

Perhesuhteet – avioliitto

http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh5_tiedostot/tp5_perhesuhteet_avioliitto.htm

 

22.10.2020 Tarja Kaltiomaa, kirjailija

Aiheesta myös kirjoituksessa: Psykologia: Potilaan näkökulma

TarjaKaltiomaa

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu