Vähemmistöt talouden piiriin

Suomessa kaikilla lapsilla on oppivelvollisuus, velvollisuus käydä koulua. Nykyään tuo velvollisuuskoulu on peruskoulu, jossa on alaluokat 1 – 4 ja yläaste 5 – 7. Tämän jälkeen ikäluokasta lohkeaa ammattiopintoihin tai lukioon suurin osa. Hyvä niin.

Onko olemassa kouluväliinputoajien ryhmä, joka siivilöityy yllämainitusta. Ei kiinnosta perusopintojen jatkaminen lukiossa? Ei kiinnosta ammatin tai kädentaitojen oppiminen?

Mistä on kysymys?

Arvelen tämän melko pienen mutta näkyvän nuorten joukon olevan niin sanottuja älykköjä ja monilahjakkuuksia, jotka pitävät haaveenaan vain elämää – jos se vain tässä työteliäässä tuotantoyhteiskunnassa olisi mahdollista.

On olemassa nuoria, joille ei selkiydy koulussa ja koulunkäynnin aikana, keitä he ihmisinä ovat ja mitä he elämässään tekisivät.

Elämässä kuitenkin tarvitaan rahaa viimeistään aikuisena, kun on tullut täysi-ikäiseksi. Perheissä, joissa on vanhempien puolesta vaurautta, onnistuu moni näistä monilahjakkuuksista elämään vielä suvun ja perheen rahoilla, mutta tuolloin vaarana on näköalattomuus oman tulevaisuuden suhteen.

*

Julkisessa keskustelussa ja huolehdinnassa kyllä puhutaan vähemmistöistä ja on jopa peruslakeja muutettu – tuhottu yhteiskuntaa tukevat lait ja muka palveltu vähemmistöjä näitten eduksi hyväksymällä jokaiselle oma seksuaalinen suuntautuneisuus. TÄMÄ ON VÄÄRIN maan eduskunnalta.

Kukaan ei kuitenkaan kehtaa vastata kysymykseen siitä, mikä on vapaus seksuaaliseen suuntautumiseen, ja että  mitä se käytännössä tarkoittaa!!!!

EI voida vastata, koska asia on häpeällinen, asia hävettää!

*

Edellä kerrotun katveessa on todellinen vähemmistö, joka usein sysätään tässä maassa talouden ulkopuolelle.

Lahjakkaat ihmiset.

Monilahjakkuudet.

Herkät ihmiset ja henkilöt.

Kuninkaalliset.

Aateliset.

Runoilijat.

Kirjailijat.

Taiteilijat.

Taidemaalarit.

Kuvataiteilijat.

Media-assistentit.

Blogistit.

Omakustantajat.

Ja muut syrjäytetyt nuoret.

Syrjäytetyt ikäihmiset, vanhukset.

Luettelo eri taidemuodoista, keksi lisää! Taide on rauhan aate!

Miten perustelen väitteeni?

Ihminen on henkisesti se, mikä on. Ihmisellä  – jokaisella ihmisellä – on henkinen menneisyys, joka tuottaa ihmiselle sen persoonan, kuka hän ihmisenä on.

Luontomaailma, jossa ihmiset syntyy ja kuolee, ja elävät osana ihmiskuntaa elävässä luontomaailmassa, maapallolla, lajina biologisessa mielessä nisäkäs, nisäkäslajin vaatimuksineen, ihmiset usein vasta kypsässä iässä lähellä vanhuuttaan voivat alkaa (nykyään) tietää, keitä he ovat olleet aiemmin elämässään. Kun he tämän tietävät, heidän itsetuntemuksensa tuottaa usein kepposia – he saattavat alkaa elää tässä kylmässä pohjoisessakin maassa entistä elämäänsä – ja vieläpä lisäksi elämisen mahdottomuuden vuoksi muuttavat ulkomaille kestämättömästä Suomessa elämisen tilanteestaan.

Nuori ihminen on tavallisesti vilpitön, vaikka ei puhuisi aikuisille aina ihan totta.

Heidän vilpittömyytensä on sitä, mitä he ovat.

Joskus he ovat laiskoja, joskus kummallisen ahkeria.

Ammatinvalinta on monelle selviö ammatinvalinnanohjauksessa ja sitten on helppoa alkaa suunnata toimintaansa pyrkiäkseen jatko-opintoihin.

Jää siis melko pieni määrä lahjakkuuksia ihmisinä edellä mainitun pyrkimyksen ulkopuolelle.

Nuo ulkopuolelle jäävät ovat ehkäpä aiemmin syntynet perheisiin, joita Helsingissä oli aikoinaan paljon. Helsinkiin on rakennettu aimo määrä arvorakennuksia, joita kansoitti varakas väki. Nämä nuoret nykyään saattavat syntyä tavallisiin lähiöperheisiin, joissa vanhemmat ovat tavallisia suomalaisia työssä käyviä vanhempia.

Suurin osa nuorista ovat onnellisia tästä mahdollisuudesta jatkaa opintoja ja siten tuottaa hyvinvointia itselleen ja perustamalleen perheelle. Tulevaisuus näyttää edelleen melko turvatulta, siis suurelle osalle suomalaisia.

Keitä te ootte te nuoret poijat ja tyttäret, ketkä eivät sovi näihin tuotettuihin formuihin?

Veikkaan, että ootte niitä suureksi kasvavia joutsenia ankkalammessa, ankkaperheessä.

Vahvuutenne ihmisinä kypsyy kyllä, mutta soisin, että ihmisten ilmoilla eikä siltojen alla.

Jokainen aikuinen tarvitsee rahaa elääkseen, ja jos ihminen ei kulje valtaväestölle mahdollisessa taloudessa, saattaa jäädä ulkopuolelle, jos ei itse ala itseään puolustaa. Myös taloudessa.

Tietenkin vanhana tätinä voisin neuvoa, että ottakaa vastaan mitä työtä tahansa on tarjolla. Tämä onkin hyvä neuvo, silloin sopeuttaa itseään talouteen ja ihmisten parissa elämiseen.

Toinen vaihtoehto olisi luoda yhteiskuntaan nuorille taiteilijanaluille oma rahoitusmahdollisuus jo nuorena. Ei silti ehkä ole helppoa ottaa sitä vastaan, mutta parempi se olisi kuin heittää elämä hukkaan. Isompi virhe nykytaloudessa on jättää rahoittamatta ihmisiä kuin, että rahoitettaisiin liikaa tai kuvitelluin väärin perustein.

Ehdotan , että ns. syrjäytyneille nuorille maksettaisiin työeläkejärjestelmien avulla tukirahaa elämäänsä ja itsensä löytämiseen ihmisinä. Usein pieni vähemmistö kokonaisuuden kannalta on ratkaiseva. Lahjakkuus, joka heissä lepää saattaa olla yhdeksänkymmentä prosenttia kymmentä prosenttia vastaan. 90 % lahjakkuutta syrjäytetyissä nuorissa ja muissakin jopa 10 %. Onko meillä maana varaa tuhlata yhtään lahjakkuutta? Onko meillä maana varaa syrjäyttää yhtään nuorta.

Ihmisen lahjakkuus ei puhkea välttämättä elämien jatkumossa jokaisessa elämässäkään. Ja saattaa olla niitä menneisyyden juhlittuja lahjakkuuksia näitten joukossa – eivät jaksa pyörittää joka elämässään oravanpyörää samassa tahdissa kuin jo teki.

Järkeä talouden pitoon, arvoisa – mistä onnittelen tietenkin! – suomalainen työläiskansa!

Taloudessa ja kansantaloudessa kaikki on vain järjestelykysymyksiä, jotka mahdollistuvat, kun asenteet hyvää taloutta kohtaan saadaan kohdalleen.

17.3.2024 Tarja Kaltiomaa

Lukuohje Uuteen Suomeen. Kun painaa blogistin nimen linkkiä, edelliset palstan kirjoitukset tulevat näkyviin listauksena.