Valtio-oppi: Mitä eroa on tasavallalla ja demokratialla?

Kuva: Lumipyry tammikuussa vuonna 2024 Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Demokratia on aate, joka on haave toimivasta kansanvallasta verrattuna yksinvaltiuteen. Yksinvaltius on länsimaisen elämäntavan historiallisilla juurilla ollut Euroopassa tavallinen hallintotapa. Euroopan alueella ei niin kovin monta vuosisataa sitten täyttä yksinvaltiutta piti kuningas tai kuningatar. Kaikki muut ihmiset hoviväkeä myöten olivat hallitsijan alamaisia ja heidän piti noudattaa hallitsijan määräyksiä.

Englannissa vuonna 2015 tapahtui näin Yle.fi-verkkosivun (Anniina Wallius 15.6.2015 6:58) mukaan: ”Tasa-arvon peruskivi viettää 800-vuotispäivää – Magna Carta vei kuninkaalta yksinvallan

Kesäkuussa 1215 Englannin kuningas painoi vastahakoisesti sinettinsä asiakirjaan, jonka piti olla vain yksi siirto valtapelissä. Nyt Magna Cartaa juhlitaan maailmanhistorian kenties merkittävimpänä sopimuksena. Magna Carta: Runsaat 3 500 sanaa lampaannahalla

Magna Cartan alkuperäisissä kappaleissa on runsaat 3 500 sanaa, jotka kirjurit taiteilivat sulkakynillään lampaannahasta tehdylle pergamentille. Sen pinta oli valkaistu kalkilla, jauhoilla, maidolla ja munanvalkuaisella. Muste oli sekoitettu tammen mahlasta, tuhkasta ja arabikumista.

Teksti on keskiajan latinaa ja kirjoitettu ilman kappalejakoja. Jotta teksti mahtui yhdelle pergamentinpalalle, kirjurit myös lyhentelivät sanoja huomattavasti. Kuningas Juhana ei allekirjoittanut asiakirjoja, vaan osoitti suostumuksensa vahasinetillään.”

~ ”Maanantaina tulee kuluneeksi tasan 800 vuotta siitä, kun Englannin kuningas painoi sinettinsä asiakirjaan, josta tuli oikeusvaltioiden peruskivi kauan ennen perustuslakeja.

Magna Cartaa, ”suurta peruskirjaa”, alettiin juhlia monin tapahtumin jo viime vuonna, ja juhlinta jatkuu sinetöintipäivän jälkeenkin. Kaikkiaan tapahtumia on satoja.

Maanantain pääjuhla on Thamesjoen varressa, runsaan 30 kilometrin päässä Lontoosta Runnymeden niityllä, jossa historiallinen sinetöinti tapahtui. Sinne purjehtineessa 200 aluksen juhlalaivastossa kuljetettiin päivänsankaria, Magna Cartaa. Se on sentään vain kopio, ei yksi neljästä alkuperäiskappaleesta, jotka ovat säilyneet tähän päivään.

Pääjuhlan huipennukseksi kuningatar Elisabet II paljastaa itseään esittävän patsaan.”

Yksinvaltiuden täysin korvaavaa hallintotapaa ei löytynyt ihan heti, vaan vähitellen kansansivistyksen kohotessa hallintotapa on muuttunut yhteistyöpohjaisemmaksi. Tässä ei vähäisessä roolissa ole olleet vuosisatojen mittaan Ruotsi ja muut pohjoismaat, joissa oli alettu soveltaa muun muassa vaalikuninkuuden ja muiden käytännön hallintomenetelmin ylimmän valtiojohdon yhteistyöhankkeita. Lainsäädäntöä kehittämällä eurooppalainen hallintotapa on omaksunut mm. vallan kolmijaon myötä laajemman hallintopohjan. Monissa eurooppalaisissa maissa noudatetaan käytäntöä, jossa kuningas tai kuningatar puolisoineen on sivistyksellinen hallitsija, joka pitää yhteyttä virallisen hallintojärjestelmän johtajiin, usein pääministeriin.

Suomi on tasavalta, eli Suomessa noudatetaan tasavaltaista hallintotapaa. Hallintojärjestelmä on määritetty yksityiskohtaisesti maata koskeviin hallintoa ja oikeuden periaatteita koskeviin kirjoihin. Nämä on tärkeää lukea kaikkien hallintojärjestelmässä mukana olevien virkamiesten (virkaniekkojen?) ja poliitikkojen. Suomen hallintojärjestelmän pohjana on samoin kuin muissakin Euroopan maissa heraldiikasta tuttu maan omistajuus. Suomi on saanut oikeusjärjestelmänsä ja muunkin hallintojärjestelmän rungon entiseltä emämaaltaan Ruotsilta. Siten Suomessa noudatetaan Magna Cartaan perustuvaa länsimaista oikeusperiaatetta ja Suomen itsenäistymisen myötä tuotettua perustuslakia oheiskirjoineen. (Tekstiä muutettu 15.4.2024 TK)

Tasavaltainen hallintojärjestelmä poikkeaa demokratiasta siinä, että se on toteutettua ja säännönmukaista hallitustoimintaa, hallitusmuoto, joka on tehty todeksi.

Tasavaltaista hallintojärjestelmää luullaan usein demokratiaksi, vaikka se on jo kypsempi voimassa olevan hallintotapa.

Miten tämä asia näkyy käytännön elämässä ja miten se näkyy kansainvälisessä eri maiden välisessä kommunikoinnissa ja yhteistyössä?

Tasavaltainen hallintojärjestelmä, kun se tunnetaan hyvin, keskittää hallintoviranomaiset ja poliitikot seuraamaan hallintojärjestelmän nyansseja tarkasti, jotta ei synny siitä poikkeamien vuoksi maan sisäisiä penalttitilanteita, jolloin hankittu ja harkittu lainmukainen hallitustyö ja eduskunta työ vaarantuisi. Suomessa penalttitilanteita on lähihistoriassammekin tapahtunut useita. Kun hallinnossa on tullut eteen penaltti paitsiona, on yleensä vedottu perustuslakiin. Perustuslaki on tasavaltaisen hallintojärjestelmän peruskirja, johon on kirjattu viitteenomaisesti kaikki hallinnossa huomioon otettava ja tällöin eduskunnan puhemiehen ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan on tarkasti selvitettävä valtiokirjoista asian perusteet ja siten löydettävä oikea kanta ratkaista penalttitilanne.

Penalttitilanteissa on kaatunut hallitus tai ministeri joutunut eroamaan. Se, kun valtiomme on vielä nuori ja kun siinä toimivat pyrkivät toimimaan mieluummin tilanteen ja kulloisenkin yhteisen pyrkimyksen mukaisesti mieluummin kuin noudattamaan yksityiskohtaisia valtiosääntöjä, on historiatutkimukselle tilaa jälkeen päin tarkastella syntyneitä tilanteita valtion hoidossa ja myös tuottaa sellaista tietoa nykyisille valtiojärjestelmän viranomaisille ja poliitikoille, joista voi oppia asioiden hoitamista edelleen. Valtiomuotona tasavalta ei ole helppo valtiomuoto, vaan se vaatii osallisilta paljon ymmärrystä ja osaamista. Taidot voivat karttua kokemuksen myötä. Onhan valtio täyttänyt vasta äskettäin sata vuotta, joten kovin pitkää kokemusta tasavaltaisesta valtiomuodosta ei vielä ole kenelläkään. Suomalainen hallintomalli poikkeaa useista muiden maiden hallintomalleista monipuoluejärjestelmänsä vuoksi. Monipuoluejärjestelmästä uumoilen, että hallintomallin arkkitehdeillä ei liene ole ollut tarkoituksena, että jokin voittajapuolue ja sen johtajat olisivat ”yksinvaltiaita” hekään, vaan kaikki puolueista valituksi tulleet on tarkoitettu toimimaan yhdessä maan ja kansalaisten hyväksi. Tätä näkemystäni puoltaa sekin, että maan hoitamisessa suomalaiset ovat hyvin onnistuneet tuottamaan erilaisia konsensusratkaisuja, jotka kertovat hyvästä yhteistyötaidosta ja motivaatiosta hoitaa valtion hallintoa kaikkien eduksi.

Käsittääkseni eduskunnassa vuosina 1911 vuoteen 1948 eri jaksoina toiminut Miina Sillanpää laati vähintään tulevien kansanedustajien tarpeisiin tarkistuslistan, jonka hän tarkoitti käytävän jokaisen uuden kansanedustajan kanssa läpi, jotta nämä mahdollisimman huolellisesti tutustuvat hallintojärjestelmän kokonaisuuteen ja yksityiskohtiin.

Me tiedämme kansainvälisessä julkisessa tiedotuksessa vallitsevan sellaisen käsityksen, että demokratia joka paikkaan, ja tiedämme että on suhteellisen helppoa liittyä siihen kuoroon, joka vaatii muiden maiden noudattavan ihmisoikeuksia ja demokratiaa paremmin kuin näkemyksemme mukaan asian laita on. Suhteellisen helppona kantana pitää edellä mainittua on nyky-Suomessa, jossa on jo useain sukupolven ajan ollut lasten koulukäynnin suhteen täysi oppivelvollisuus, jossa ei noudateta vanhempien varallisuustason mukaista mahdollisuutta käydä koulua, vaan kaikki lapset käyvät koulua. Siten lähes kaikki aikuiset suomalaiset ovat saaneet hyvän koulusivistyksen ja osaavat lukea, laskea ja kirjoittaa. Perussivistystaidot ovat tasavaltaisen ja myös minkä tahansa demokraattisen hallintojärjestelmän vaatimus ja mahdollistavat kansanvaltaisen hallintojärjestelmän. Suomalaisten ei tarvitse ainakaan nykyään arvuutella katsellessaan vaaliehdokkaiden kuvia ulkona tuulessa ja tuiskussa, että osaako tuo ehdokas lukea tai kirjoittaa tai tuo toinen. Jokainen osaa ja on siten turvallinen valinta äänestäjän kannalta. Tosin edustajalta nykyään vaaditaan enemmän osaamista kuin vain luku- ja kirjoitustaito + laskutaito, äänestäjä saattaa katsoa muitakin kansalaistaitoja, esimerkiksi suoritettuja tutkintoja ja muuta yhteiskuntaosaamista ehdokkaan osalta, jolle äänensä antaisi. Tasavaltainen hallintojärjestelmä on toimiva järjestelmä, kun siihen osalliset lehdistöä ja kansalaisia myöten tarkoin pitävät silmällä järjestelmän peruspysyvyyden, koska jos sitä muutetaan peli eli hallinto muuttuu aivan toiseksi. Sitten on kyse muusta kuin tasavaltaisuudesta.

Eihän jalkapallopelin sääntöjäkään muuteta kesken pelikauden ja mielestäni sata vuotta itsenäisyyttä olisi vain alkusoittoa…

14.4.2024 Tarja Kaltiomaa

Aiemmin kirjoittajalta Puheenvuorossa: Yhteiskunnallista ja suomea | Uusi Suomi Puheenvuoro

ja Psykologia: Mitä käsitteestä tyhjiö? | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu