Tervaskannolla kuonon päähän ja sitten mutapainiksi
Kansalaispuolueen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on ollut Ilta Sanomien henkilötentissä Timo Haapalan piinattavana viikko sitten. (Tekstin korjaus maanantaina 23.20: Paavo Väyrynen on valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, ei kansalaispuolueen. Kirjoittaja Tarja Pitkänen )
Politiikan erikoistoimittaja Haapala oli tentin alussa silminnähden levoton, liikutteli jalkojaan, heitteli takinlievettään mutta kokosi sitten itsensä. Pakkokin – vastassa oli valtiotieteiden tohtori, europarlamentaarikko ja iskevä sanan käyttäjä Paavo Väyrynen. Koko henkilötentistä tuli päinvastainen kuin Timo Haapala oli arvannut.
Niin, Paavohan se siinä hänen edessään mediatorilla – vanha tuttu – ei tullut täysin odottamatta mutta kuitenkin yllättäen. Kansanliikkeen miehenä. Kaksi suurta kansanliikkeen miestä ovat äänestäjien silmäterällä, Niinistö nyt gallupykkösenä ja toinen – tämä Väyrynen – kovasanaisena haastajana.
Yllätyksekseni Haapala toi lavalle ensin Pänkän äijän – Pentti Haanpäätä itseään – muttei Väyrynen oikein tunnistanut tuota kirjailjan kuvaamaa hirvittävän himokasta äijää. Timo Haapalan on nimennyt myöhemmin kolumnissaan Väyrysen luikuriksi. Kuka on – sitä täytyy itsekunkin tässä haarukoida. Ajatteliko Haapala itseään miltä hän näytti lavalla hauskana mutapainijana? Haapalan nauraminen ja vekkulointi oli kyllä hauskaa katseltavaa. Onneksi Väyrynen itsekin taiteilijana ymmärtää taiteen ilosanoman.
Kaikki Väyrysen ansiot näyttivät olleen liikaa Haapalan mielestä. Toimittaja esitteli Väyrysen huomattavan pitkän ansioluettelon: Väyrynen oli ollut tyrkyllä presidentinvaaliehdokkaaksi ainakin neljä kertaa vuosina 1981, 1988, 1994 ja 2012 ja oikeastaan kuusi kertaa Haapalan mukaan. Oikein kehnoja asioita hänen mielestään. Väyrysen kirjapinot ja kaikki paheet, huh! Mutta – minun mielestäni monet vaalikiertueet ovat eri ja Pänkän äijan jäille meno on aivan eri juttu. Sen tietää politiikan toimittaja Haapalakin hyvin. Politiikassa on raadollista, siellä saattaa vajota kokonaan. Kovempikin äijä tai ämmi putoaa rattailta jos kansa niin päättää. Kokonainen puolue halkesi hiljattain Suomessa kun oikein iso vallanhimo äityi taudiksi.
Pänkän äijä ei sovi Väyryseen mitenkään. Erikoisesti viimeisen kahden vuoden aikana Paavo Väyrynen on tullut kiinnostavaksi kirjailijana, europarlamentaarikkona ja tiennäyttäjänä mikä sopii Suomen rauhaan. Euroopan Unioni on nyt suomalaisten huolen aihe, joka painaa kansalaisten mieltä. Äänestäjien pitää olla tarkalla korvalla. Unionista ei kuulu hyvää. Jo tapa, jolla sinne mentiin aikoinaan, on jurppinut aina monia suomalaisia. Varsinkin niitä, joilla on maata ja metsää sillä heillä on koko elämätapa ja toimeentulo pelissä. Nyttemmin luettuani Suomen sotahistoriaa ymmärrän, että elinvoimamme ja tulevaisuutemme on rauhassa, puhtaassa maassa, metsissä ja vesien varassa.
Harmiksemme vuoden 1990-luvulla EU-kansanäänestyksellä vietiin itsenäisen maatalouspolitiikamme päätösvalta, samoin oman markan hallinta. Niukka enemmistön kansanäänestyksessä ratkaisi. Olisi pitänyt olla ¾ kannatus silloin.
Nyt presidentiehdokkailla on viimeistään velvollisuus selvittää vanha historia äänestäjille ja mistä kaikesta nyt on kysymys EU:ssa. Suomen tämänhetkinen hallitus on ainakin joutunut Ranskan presidentin lumoihin. Siellähän presidentillä on merkittävää valtaa. Suomessa luullaan Emmanuel Macronin tähden himmentyneen senjälkeen kun hän nousi presidentiksi. Asia on toisin. Entinen Ranskan kirjeenvaihtaja Helena Petäistö kertoi tv-haastattelussa (15.12.2017) uusimmasta kirjastaan. Preresidentti Macroniin on nyt laitettu suuria odotuksia kansainvälisenä johtajana. Petäistön mukaan johtajuus on urakka, jota Merkel ei halua ja Trumpista ei ole siihen. Pohjimmiltaan on kysymys länsimaalaisuudesta.
Nyt eläkkeelle jääneen Petäistön mielestä Ranskan presidentti Emmanuel Macron on uudistaja, briljantti ja älykäs, joka osaa tulkita kansansa tuntoja. Aivan. Mutta mitä se meille suomalaisille meriteeraa? Entä nyt suomalaiset presidenttiehdokkaat? Kuunteletteko te meidän suomalaisten tuntoja? Miten tulkitsette? Paavo Väyrynen on ainakin jalkautunut jo ihmisten luo kuuntelemaan kuten Timo Soini aikoinaan ahkeroi. Soinin tähti on sammunut lopullisesti mutta nouseeko Paavon Väyrysen pyrstötähti taivaalle? Runsaan kuukauden päästä tiedämme. Sillä välin erikoistoimittaja Timo Haapala hauskuuttaa meitä. Hän on tosi mukava mies ja hersyvästi naurava vaikkakin olisi ihan vähän väärässä. (Korjattu virheitä maanantaina 18.12.2017 kello 23.46)
Otsikko sai klikkaamaan, mutta heti ensimmäinen lause vei lukuhalut. Eihän kansalaispuolueella ole edes oikeutta asettaa presidenttiehdokasta, puhumattakaan että niin olisi tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
”Otsikko sai klikkaamaan, mutta heti ensimmäinen lause vei lukuhalut.”
Sama tauti minulla mutta vielä ärhäkkäämpänä kuin sinulla. Täällä US:ssa on niin huonoja otsikoita, että en avaa milloinkaan.
Itse olen saanut asiantuntijan ohjeen kansalaisen huomioitsjiakirjoituksiin: Kirjoita ikävä otsikko, kukaan ei lue.
Hyvän otsikon ohje on, että siihen saa käyttää yhteensä vain 50 kirjainta välilyönnit mukaan lukien. Kaikki sitä pidemmät ovat jo melkoista vajetta kirjoitustaidoissa.
”Eihän kansalaispuolueella ole edes oikeutta asettaa presidenttiehdokasta, puhumattakaan että niin olisi tapahtunut.”
Jaha. Kansanliikkeillä Paavo presidentiksi 2018 ja Sauli Niinistö 2018 on Suomessa oikeus asettaa kansanliikkeiden ehdokkat virallisesti ehdolle. Näin on mennyt ja varmasti tiedät sen.
Jos istuva presidentti Sauli Niinistö tulee lähelle nykyistä kotipaikkakuntaani, menen varmasti katsomaan häntä ja hänen vaalitunnelmiaan. Nämä kaksi suurta valtiomiestä Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen kiinnostavat minua ja suomalaisia eniten.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vihjeestä koskien kansalaispuoluetta Max Stenbäck. Olen korjannut virheen asiamukaisesti ja reilusti kuten se kuuluu tehdä.
Tosin se ei lukuhalujasi lisää mutta olit kyllä oikealla tavalla viila kädessä. Oikein hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, nyt luin loputkin. 🙂
Ilmoita asiaton viesti