Millä eväin nyt Orpo? Suomen uusin ja karismaattisin puheenjohtaja on irti!

Keväällä 2022 syntyi uusi puolue Vapauden liitto. Sitä aiemmassa VKK:lle puolueessa oleskeluni jäi lyhyeksi. Saavutimme täällä Satakunnassa hyvän aluevaalituloksen pelkkinä tukijäseninä. Oma sijoitukseni oli 3 äänen päässä valtuutetun paikasta. Vaalien jälkeen kuulin seireenien laulua VKK:lle puolueesta. Jyrkkä ei, minä en mihinkään puolueeseen enää lähde! Ano oli lyönyt puukon suoraan sydämeeni Convoyn takia ja päästi ilmat pihalle Saatanan tollot videotervehdyksellään. Minunkin kärsivällisyydelläni on raja, se oli siinä.

Kevään korvalla kiinnostuin vähän syntyvästä puolueesta: Siksi, että Ossi Tiihosta oli pyydetty johtamaan sitä. Kelasin asiaa taaksepäin: Juurihan Ossi oli sanonut vuosi takaperin (2021) minulle Ravintola Uljaassa, että hän ei lähde perussuomalaisista. En ole viitsinyt piinata häntä enemmälti, että miksi näin kävi – en ihan kohteliaisuussyistäkään Uljaassa haastanut vaikka mieleni teki: Miksi olla lainkaan ”huojuvassa talossa” perussuomalaisissa? Tiihosella oli oma seurueensa ja minä jatkoin omaa hauskanpitoani Maria Kiisken ja Christerin vauhdittamana.

Ossi Tiihonen oli kyllä aivan muuttunut mies tuolloin Turun juhlissa verrattuna mielenosoitustapahtumiin: Uljaassa hän oli hilpeä, puhelias sekä humoristinen illan puheenvuorossaan ja iltaa kohden hän heitti pienen tietopommin täpötäydessä ravintolassa. Jännittäviä kohokohtia oli siis tulossa illanmittaan.

Ehkäpä kun minäkin olin Malisen yllytyksestä juhlatuulella  siksi näin Tiihosen uudessa valossa mutta kuitenkin itseni kanssa tasavertaisena oikeustaistelijana. Näitä mielenosoitustapahtumia oli ollut useissa eri paikoissa Helsingissä ja Turussa, kaduilla varmastikin kaksikymentä kertaa – ellei enemmänkin. Tuomas Malinen oli haastanut kaikkia suomalaisia tuona iltana eri ravintoloihin, joista tunnetuimmaksi tuli Turun Uljas: Kapina oli alkanut.

Mitä pidemmälle ilta kului sitä iloisemmaksi juhlaväki kävi. Omistaja Teuvo Kauppi hymyili ja oli kummallisen tyyni. Jussi Kankaristo niminen henkilö oli eräs illan mieleenpainuvimmista – hän oli aiemmin ollut jo Turun tuomiokirkon puhetilaisuuksissa. Nykyisin hän on legendan maineessa sillä viimeksi kuulemani tarina kertoo, että kun hän saarnaa sateessa ei haittaa vaikka vesi juoksee vuolaasti kauluksesta sisään – ääni ei hyydy eikä ilmekään värähdä luonnonvoimien armoilla.

Alkuvuoden vaalien jälkeen katselin Suomen poliittista surkeutta. Viruspirulainen oli pannut junttausvaiheen päälle, se ei tahtonut irrottaa otettaan meistä suomalaisista. Ja lopputuotehan oli makoisampi kuin yksikään poliittinen hillotolppa, joka oli ollut tähän mennessä Suomessa: Koko kansa kyykkyyn.

Suomessa on paljon pielessä perusoikeusasioissa sekä kaikissa peruspilareissa, joita Suomen oikeusvaltio on säätänyt kansalaistensa turvaksi. Ällistyttävää on, että ilmassa vilisee monenlaisia totuuksia: On diagnoosejakin kuten ”taudin pahempi muoto”, jota estetään rokotuksilla. Mikä sitten on rokotteen pahempi muoto? Erittäin paha ja yhtä lopullinen kuin oli sotien 1939 -1944 aikaan: Rintamalta tuli säännöllisesti ruumisarkkuja.

Sadismia tai ei – lakien vääntely on ollut mielestäni sangen julmaa yrittäjiä vastaan ja se on ollut äärikarseaa hoitajia kohtaan 1.2.2022 lähtien. Tästä syystä olin erittäin ärsyyntynyt 200 kansanedustajan huopatossutehtaasta. Mielialani parani onneksi Norjan töissä sillä siellä näin jo 10 suomalaista hoitajaa työpaikassani. He olivat jättäneet Suomen. Hyviä uutisia siis miten suomalaiset hoitajat ovat arvostettuja. Miksi muuten suomalaisten hoitajien pitäisikään olla enää Suomessa maanmiestensä, orjapiiskureiden kuten poliitikkojen ja virkamiesten noitavainossa?

Vapauden liitolla oli mennyt hyvin kesän aikana. Se tieto, että Juha Korhonen oli lähtenyt mukaan VaL:n matkaan, vaikutti suuresti minuun. Hän päätyi sitoutumattomaksi. Juha Korhonen on Suomen hereillä olevan kansan suuresti rakastama, rohkea oikeustaistelija. ”Saakelin pojat ” – mieleni teki sanoa poliiseille erään kerran – jättäkää se Juha rauhaan! Mutta kuin ei, niin ei. Kopeloitiin ja järjestettiin jatkokyytiä täysin syyttömille ja rauhanomaisille mielenosoittajille Helsingissä. Sisäministeri Ohisalon suuri haamu väijyi kaikkialla.

Entäpä sitten VaL:n päähenkilö Ossi Tiihonen? Sen verran kuin olen kuullut muilta puolueeseen liittyneiltä jäseniltä häneen suhtaudutaan hyvin kunnioittavasti, hän on kansanliikkeensä ryhdikäs keulakuva ja arvokkaan oloinen. Hänen poliittinen kritiikkinsä perustuu aina faktoihin, jotka ovat joko lukemia taikka tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia. Hänellä on oma laaja blogiarkisto.

Kun olen tarkkaillut Tiihosen puhetyyliä, se on virkistävän täysijärkistä verrattuna valtakunnan kärkipoliitikkoihin, tyyppeihin, jotka ovat paljon puhuvaisia mutta sanovat vähän tai peittelevät. Ja jos he sanovatkin, se on tänä päivänä ollut eräiltä pahimmillaan hyvin härskiä sotaretoriikkaa. Sillä ammutaan entisen luottonaapurin Venäjän päälle: Vihapuhetta ja mustamaalaamista. Media voitelee ja luulee, että kyllä kansa uskoo.

Ossi Tiihonen on käynyt hiljattain puhujamatkalla Satakunnassa. Ilokseni hän oli saanut mukaansa Tatu Tynin videoimaan. Sinä iltana riemuni nousi korkealle kun eduskuntavaaliehdokas Ville Laine ja vaimo Satu saapuivat Varsinais-Suomesta Kokemäen koulukeskuksen auditorioon.

Yhtälailla olin hämmentyneen ilahtunut, että Ossi tuli vaikka taivaalla yhdessä vaiheessa oli melkoisen synkkiä pilviä. Jouduin niitä luutimaan hyvin poikkeuksellisella tavalla. Se ei toistu: Lupaan. Tiihosen kanssa on oltava hetki hetkeltä kärsivällinen – varoiksi – koska hän on täysin tuntematonkin; vaikuttaa olevan raisu mutta kesyyntynee niin ettei hän itsekään huomaa sitä.

Saanko siis esitellä? Suomen karismaattisin ja pelottomin puoluejohtaja: Ossi Tiihonen. Sellaiset jäsenet millainen johtaja.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu