Avoin kysymys Halla-aholle: Mitä hyötyä on köyhien kyykyttämisestä? Onko regressiivinen verotus reilua peliä?

Eduskunnan puhemies Halla-aho totesi vappupuheessaan:

”Onkin totta, että leikattiin mistä hyvänsä, se on aina joltakulta pois. Mutta jos keneltäkään ei saa ottaa mitään pois, herää väistämättä kysymys, että mitä sitten pitäisi tehdä julkisen talouden ongelmien suhteen…

Eletään velaksi ja otetaan joka vuosi 10 miljardia euroa uutta lainaa juokseviin menoihin. Tällainen ajattelu on kuitenkin hyvin itsekästä ja vastuutonta, koska meidän jälkeemme tulee uusia sukupolvia.

Yhä pienempien ikäluokkien harteille jää paitsi yhteiskunnan välttämättömien toimintojen rahoittaminen myös meidän luomamme velkavuori ja velanhoitokulut. Onko se reilua ja solidaarista?”

Ensinnäkään hallitus ei ole leikannut kaikilta. Esimerkiksi eläkeleikkauksissa, kiristyksissä on mielenkiintoinen piirre: ei leikattu kaikkien pienempiä eläkkeitä eikä leikattu suurempia eläkkeitä.

Miksei suurempia eläkkeitä leikattu?

Halla-aho vaatii reiluutta ja solidaarisuutta tuleville sukupolville. Hyvä niin.

Miksi Halla-aho ei vaadi reiluutta ja solidaarisuutta tämän päivän köyhille ja sairaille?

Eikö heitäkin tulisi kohdella reilusti ja solidaarisesti?

Halla-ahon puolustama hallitus otti yhden askeleen kohti regressiivistä verotusta kohottamalla arvonlisäveroa. Halla-aho ja hallitus todennäköisesti tietävät, että regressiivinen verotus suosii suurituloisia ja sortaa köyhiä, koska siinä helpotetaan suurituloisten verotusta. Näin on, kun esimerkiksi perusruokamenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on köyhien kohdalla huomattavasti suurempi kuin suurituloisilla.

Jos pyrkimyksenä Halla-ahon painottama solidaarisuus ja reiluus, silloin objektiivinen tosiasia on, että regressiivinen verotus merkitsee ajattelun regressiota eli taantumista menneisiin, itsekkään lapsenomaisempiin, hämärämpiin aikakausiin.

Toki totta on, että myös hallitukset, joissa on ollut vasemmistopuolueita, ovat tässä suhteessa välillä taantuneet regressioon. Niinpä nykyään kulutusverojen osuus on lähes 30 prosenttia kokonaisverotuksesta.

Mielenkiintoista on, että Halla-aho painotti vappupuheessaan näin voimakkaasti solidaarisuuden, reiluuden ja vastuullisuuden ihanteita.

Hyvä niin.

Leipäjonolaiset, muut köyhät, sairaat ja opiskelijat tarvitsevat näinä aikoina todellakin reiluutta ja solidaarisuutta.

Mutta mitä hallitus on heidän eteensä tehnyt?

Leikkauksia ja lisää leikkauksia!

Eli Halla-ahon sanoin: reiluutta, vastuullisuutta ja solidaarisuutta.

Hallitus ja Halla-aho tietävät, että köyhien lisäksi Suomessa on paljon rikkaita ja hyvin toimeentulevia ihmisiä. Jos puhutaan reiluudesta, solidaarisuudesta ja vastuullisuudesta, silloin rahaa tulisi ottaa niiden taskuista, joita sitä on hyvin hyvin paljon ja niiltä, joilla on rahaa hyvin paljon ja niiltä, joilla sitä on paljon.

Hyvin yksinkertaista. Hyvin reilua. Hyvin solidaarista. Ja hyvin vastuullista.

Halla-aho ilmeisesti haluaa määritellä reiluuden, solidaarisuuden ja vastuullisuuden ihanteet uudella tavalla. Kun hän puhuu solidaarisuudesta, reiluudesta ja vastuullisuudesta, hän tarkoittaa leikkauksia. Ja erityisesti leikkauksia pienituloisilta.

Kun Halla-aho puhuu reiluudesta, solidaarisuudesta ja vastuullisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan, on ylen mielenkiintoista, että hän puolustaa hallitusta, joka Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikön mukaan toimii näin:

” “Hallitus romuttaa pohjaa ympäristön kannalta kestävältä taloudelta. Luonto- ja ilmastoimien leikkausten lisäksi hallitus syytää tukia ympäristölle haitalliseen toimintaan”, toteaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen.”
(Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote)

Kun Halla-aho puhuu reiluudesta,solidaarisuudesta ja vastuullisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan, hän näyttää tarkoittavan leikkauksia mm. luonnon monimuotoisuuteen, biodiversiteettiin ja ilmastonmuutoksen dynaamista voimistamista.

Demokratiassa on sallittua ja oikein määritellä uudelleen sanojen merkityksiä sillä edellytyksellä, että tekee sen reilusti ja avoimesti eikä niin, että käyttää vanhoja vakiintuneita ilmauksia sumuverhona peittämään itsekkäitä ryhmäintressejä ja täysin toisenlaista ideologiaa kuin sanojen vakiintunut sisältö.

Halla-aho seuraa George Orwellin esimerkkiä uusorwellilaisen kielen kehittämisessä:

”Tietämättömyys on voimaa.”

”Sota on rauhaa.”

”Vapaus on orjuutta.”

Sen seurauksena on hämmennys ja ennen kaikkea sanojen ja käsitteiden inflaatio, joka luo pohjaa entistä syvemmälle poliittiselle passiivisuudelle ja niin ollen nakertaa demokratian ja rationaalisen kommunikaation perusteita.

Veikko Tarvainen
veikonvenytys.fi
2.5.2024

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu