Mitä kannattaa pohtia ennen kuin lähetämme poikamme kuolemaan Venäjän aroille?

Noin kuukausi sitten Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi olevan mahdollista, että Eurooppa lähettää Ukraiaan sotilaita Pari päivää sitten Puolan pääministeri ja Eurooppa-neuvoston entinen puheenjohtaja Donald Tusk sanoi, että Eurooppa elää nyt ”sotaa edeltävässä ajassa”.

Noin vuosi sitten Macron esitti pohdittavaksi sopimusta Venäjän kanssa. Tämä kuvastaa hyvin, kuinka toisaalta pikku hiljaa ja toisaalta nyt myös nopeasti Eurooppa on muuttanut sotanäkemyksiään ja kuinka sotatilanne on muuttunut vastoin kaikkia odotuksia. Sodat ovat yleensä yllätyksellisiä ja yleensä ne laajenevat.

Venäjän odotukset sodan nopeasta lopusta kariutuivat nopeasti. Lukuisat lännen ennusteet Ukrainan voitosta ovat osoittautuneet tähän mennessä vääriksi. Niinpä pikku hiljaa lännen tuki on kasvanut merkittävästi.

Aina sama kaava: ”ei lähetetä panssareita” – ja hetken päästä lähetetään. Sama kaava on toteutunut hyvin monien sotatarvikkeiden suhteen.

Ennen kuin Eurooppa alkaa sotia Venäjän kanssa, olisiko mahdollista miettiä, josko löytyisi joku rauhanomainen ratkaisu aggressiivisen Venäjän ja Euroopan välillä?

Helppoa ja kivutonta se ei ole.

Toisaalta: ei ensimmäinen maailmansota ollut helppo eikä toinenkaan.

Venäjä on toiminut rikollisesti. Parempi olisi pakottaa ja suostutella Venäjä rauhaan kuin ryhtyä Euroopan mittaiseen sotaan.

Aina kannattaa palata sodankäynnin suuren klasiikkoon Sun Tsuhun:

To fight and conquer in all our battles is not supreme excellence; supreme excellence consists in breaking the enemy’s resistance without fighting.
Sun Tzu

In all history, there is no instance of a country having benefited from prolonged warfare. Only one who knows the disastrous effects of a long war can realize the supreme importance of rapidity in bringing it to a close.
Sun Tzu

Miten se olisi tehtävä? Siinä olisi diplomaateille tehtävää. Mutta onnetonta on, että nyt diplomaateilla ei ole tehtävää itärintamalla, kun suhteet ovat lähes totaalisesti poikki.

Parasta olisi sotia ja käydään samaan aikaan neuvotteluja. Niinhän nyt Lähi-idässä tehdään.

Eläkeläisenä en joutuisi sotaan, mutta sääliksi käy, jos suomalainen ja muu eurooppalainen nuoriso joutuu tykinruuaksi meidän vanhojen miesten virheiden vuoksi.

Muistelkaamme muutamaa ylen veristä taistelukenttää historiasta: Borodinon taistelu 7.9.1812 Venäjällä, Verdunin taistelu Ranskassa 1916 Stalingradin taistelu ja Hiroshima 6. elokuuta 1945.

Borodinossa Napeolonin Grande Armée voitti venäläiset. Se oli tuhoisa Pyrrhoksen voitto: Ranska menetti lähes kolmasosan joukoistaan.

Verdunissa taistelut Saksan ja Ranskan joukkojen välillä jatkuivat alle kymmenen neliökilometrin alueella taukoamatta 10 kuukautta. Niiden seurauksena noin 700 000 sotilasta kaatui ja 495 000 haavoittui. Keskimäärin taistelussa sai surmansa liki 2 300 miestä päivässä.

Stalingrad ja Hiroshiman ydinpommitus lienevät nykylukijalle tuttuja.

Kukaan ei tiedä, montako uhria ja mitä muita valtavia uhrauksia ja traagisia tuhoja koituisi Euroopan ja Venäjän sodasta. Paljon verta virtaisi.

Historia ei tietenkään toista itseään mekaanisesti. Mutta isoissa sodissa kastuu paljon miehiä ja nykyään yhä enemmän naisia ja lapsia.

Ydinsota on asia erikseen. Vähän aikaan sitten kerrottiin USAn perusteellisesti valmistautuneen Venäjän ydiniskuun Ukrainassa loppuvuonna 2022. (1) Samaan aikaan Suomessa melkein kaikki asiantuntijat vakuuttivat, että ei ydinisku ole mahdollinen, että Putin bluffaa.

Jos avustettu Ukraina ei pärjää Venäjälle, niin onko parempi heittäytyä suursotaan, mahdollisesti ydinsotaan kuin sopia Venäjän kanssa?

Se olisi varmasti Ukrainalle epäoikeudenmukainen sopimus. Mutta jos sopimus pelastaisi Euroopan sodalta, ja jos se olisi sopimus, joka kahlitsisi Venäjän imperialismia, niin eikö se olisi parempi kuin Venäjän tuhoaminen kuten Saksa tuhottiin toisessa maailmansodassa? Millainen hirviö tuhotusta Venäjästä aikoinaan nousisi?

Jos rauha solmittaisiin ennen kuin Venäjä on mahdollisesti vallannut lisää alueita Ukrainasta, silloin kaikki olisi paljon helpompaa. Jos Trump valitaan loppuvuonna USAssa presidentiksi, voi tapahtua suuria muutoksia ja kellon ääni Euroopassa varmasti muuttuu. Kun aika-ikkuna on näin pieni, todennäköisesti tapahtumainkulku menee entistä kaoottisemmaksi

Rajat ovat yleensä piirretty verellä ja miekalla. Se on tietysti väärin. Suomi menetti Karjalan suurelle ja mshtavalle Neuvostoliitolle. Se oli erittäin väärin, mutta Suomen valtiojohto katsoi, että parempi menettää Karjala kuin koko Suomi.

Tuollaisen sopimuksen aikaansaaminen Venäjän ja Ukrainan välille olisi varmasti äärimmäisen vaikeaa. Mutta sen sijaan, että puhutaan koko ajan sodan laajentamisesta, eikö voisi pohtia myös rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuutta ennen kuin veri virtaa väkevästi Euroopassa?

Tiedän, että minut leimataan verisen diktaattori Putinin trolliksi, vaikka vielä korostan: Venäjä on vaarallinen diktatuuri, jonka kanssa ei kannata olla sinisilmäinen.

Mutta Stalin oli vielä verisempi hirmuhallitsija. Kuitenkin Isä Aurinkoisen kanssa ja hänen epädemokraattisten seuraajiensa kanssa oli mahdollista elää sotimatta kylmän sodan ja liennytyksen aikakausina.

Kannattaa miettiä ja kannattaa vertailla veristä ja rauhanomaista historiaa.

Ironista on, että kun nyt vähitellen viime sodan ylisukupolviset traumat alkavat ainakin vähän helpottaa, niin nyt sitten ehkä kohta sodimme taas naapurin kanssa.

Niinhän historian pyörä on tähän saakka pyörinyt.

80 rauhan vuotta Euroopassa jäävät ehkä historian omituiseksi poikkeukseksi.

Me sen päätämme.

Veikko Tarvainen
29.3.2024
veikonvenytys.fi

(1) Exclusive: US prepared ‘rigorously’ for potential Russian nuclear strike in Ukraine in late 2022, officials say CNN 9.3.2024
https://edition.cnn.com/2024/03/09/politics/us-prepared-rigorously-potential-russian-nuclear-strike-ukraine/index.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu