Usein uskomme todeksi sen, mitä toivomme

Ja toki usein näemme todeksi sen, mitä pelkäämme. Eli usein totuutemme on kuvitelmamme. Minun harhani ovat totta minulle, lauloi Hector vuosia sitten.

Kaverini päätti aloittaa äijäjoogan jokin aika sitten. Hänen vaimonsa oli aiemmin aloittanut pilateksen. Kun mies osti itselleen joogamaton ja tuli matto kainalossaan kotiin, niin 12-vuotias tytär huudahti innoissaan:

– Ai sä oot ostanu äidille uuden jumppamaton. Kiva!

…………..

Äitini nimi oli yhdessä vaiheessa Salme Salmi. Kun hän kerran sai kirjeen Saudi-Arabiasta, vastaanottajaksi oli merkitty:

Mrs Salmed Salmid

…………

Olin 23 vuotta äitini omaishoitaja. Välillä kirjoitin omaishoitajan asioista niin mielipidepalstoille kuin ministereille ja kansanedustajille.

Sain aikoinaan kansanedustaja Satu Hassilta ystävällisen vastauskirjeen, joka oli osoitettu minulle oikeaan osoitteeseen ja alkoi näin:

Hyvä Vieno Tarvainen,

Kiitos kirjeestänne…

……

Vaasalainen kokoomusta kannattava kaverini totesi neljä vuotta Trumpin valinnan jälkeen:

– Nyt kun olen seurannut USAn asioita enemmän ja tarkemmin, huomaan, että aiempi näkemykseni USAsta pohjautui hyvin paljon omiin ja ympäristöni toivekuviin.

Toiveiden ja todellisuuden ristiriidasta antaa vähintään yhtä hyvän esimerkki suhtautumisesta ”suureen ja mahtavaan” Neuvostoliittoon 70- ja 80-luvuilla.

Ylen ikävää on, että valtaosa mediasta meni siihen mukaan. Tottakai kritiikittömyyden ja hymistelyn taustalla oli myös ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta piittaamaton machiavellistinen Realpolitik.

Veikko Tarvainen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu