Yhä useampi rakastaa ydinpommia

Tuoreen Spiegel-lehden pääjutun aiheena on kysymys: Voiko Putin käyttää ydinpommia Ukrainassa? Vastaus on selkeä: Kyllä voi.

Se on hyvin mahdollista, sanoo konfliktintutkimuksen yhden klassikkokirjan War and Punishment kirjoittanut professori Hein Goemans. (Der Spiegel 29.10.2022)

Kukaan ei tietenkään tiedä, miten tulee käymään.

Tilanne on pirullinen. Jos Venäjä onnistuu uhkauksilla saamaan merkittäviä etuja, se on huono asia. Jos Venäjä kärsii paljon nöyryyttäviä tappioita, silloin Venäjä voi käyttää ydinpommia. Pahimmillaan syttyy ensimmäinen ja viimeinen ydinsota.

Uhkailemalla ydinaseella Putin on traagiset kohottanut mielettömyyden lippaan kantta. Kun tabu on rikottu, todennäköisesti seuraajia tulee myöhemmin.

Venäjä ei ole ainoa maa, joka voi sytyttää ydinsodan, Pohjois-Korea saattaa olla vielä vaarallisempi.

Kysymys ei ole pelkästään yksittäisistä maista tai yksittäisistä johtajista, vaan ydinpelotteen ideasta. Mielettömän molemminpuolisen tuhon uhka on toiminut Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommitusten jälkeen tähän saakka. Kukaan ei voi taata, että niin käy jatkossakin.

Aiemmin kauhisteltiin Hiroshiman ja Nagasakin tuhoja. Nyt sellaista puhetta ei paljoa kuule.

Yhä useampi ainakin Suomessa ja Ruotsissa näyttää Venäjän brutaalin aggressioin jälkeen olevan sitä mieltä, että ydinpommi turvaa rauhan.

Huomattava osa suomalaisista haluaa Suomen liittyvän Natoon, koska Natolla on kuten Venäjällä moninkertainen mahdollisuus tuhota sekä vastustaja että maailma ydinaseilla.

Nyt kuitenkin lehtitietojen mukaan osa Suomen poliittista johtoa ei halua ydinaseita Suomeen. .

Jos ajatellaan, että ydinaseet turvaavat Suomea Venäjän mahdollista hyökkäystä vastaan, eikö olisi loogista tuoda Suomeen ydinaseita?

Onko niin, että ydinpommin kannattajat aavistavat, että mitä lähempänä ydinpommia on, sitä turvattomampaa on?

Ydinpommi on ydinvihollismaan ydinpommin maali, ensimmäinen ja tärkein.

Moni sanoo, että ydinaseriisunta on epärealistinen tavoite.

Varmasti se on hyvin vaikea tavoite, mutta se on huomattavasti realistisempi ja rationaalisempi metodi kuin ydinsodalla pelottelu ja itse ydinsota.

Vuonna 2017 YK:ssa hyväksyttiin ydinaseet kieltävä sopimus. Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Allekirjoitus olisi todennäköisesti estänyt Nato-jäsenyyden, koska ydinase on Naton strategian ydin. Kuten Venäjän.

Ydinaseella uhkailussa on kyse absurdista pelistä, mikä on oivaltavasti kuvattu Stanley Kubrikin elokuvassa ”Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia.” Elokuva valmistui vähän Kuuban ohjuskriisin jälkeen, jolloin maailma oli hyvin lähellä ydinsotaa, kun Neuvostoliitto oli viemässä ydinohjuksiaan USAn naapurivaltio Kuubaan.

Tiedetään, että muutama ”läheltä piti” -tilanne on tapahtunut eli ydinsota on vahingossa melkein syttynyt. Ydinpommien varastoinneissa ja kuljetuksissa on tapahtunut useampia onnettomuuksia niin idässä kuin lännessä. Onnella on niistä selvitty. Mutta riskit ovat suuret tässäkin suhteessa. Tunnetuin ja vaaroja hyvin kuvaava esimerkki lie tässä:lokakuussa 1981 Neuvostoliiton todennäköisesti ydinaseilla lastattu sukellusvene osui karille Karlskronassa, Ruotsin rannikolla.

Nykyään on olemassa myös terroristien luoma uhka ydinaseasioissa.

Jos nyt säästymme ydinsodalta, entä sitten, kun nykyisten ydinasevaltojen eli USA, Venäjän, Ranskan, Iso-Britannian, Pohjois-Korean, Kiinan, Pakistanin, Intian ja Israelin lisäksi ydinaseen omistavat myös Iran, Etelä-Korea, Saudi-Arabia Brasilia ja Turkki?

Ydinaseiden määrän lisääntyminen kasvattaa myös onnettomuusriskiä.

Kaikki ydinasevaltiot pelaavat venäläistä rulettia.

Jos on onnea, kukaan ei kuole.

USAssa ydinaseen käytöstä päättää presidentti. Kaiketi samoin on Venäjällä. Toisella presidentillä on ajoittain julkisuudessa esiintyviä muistihäiriöitä. Toinen on julma diktaattori. 70-vuotias Putin saattaa kokea, että Ukrainassa häviötä kunniallisempi ratkaisu on katsoa ydinsodan kortti.

Muissa ydinasevaltioissa päättäjien määrä on usein suurempi kuin USssa ja Venäjällä (tuskin Pohjois-Koreassa), mutta joukko on hyvin pieni jo siksikin, että mannertenvälinen vastaisku on tehtävä noin 15 minuutin sisällä, jotta sen ehti tehdä.

Pelkästään päätöksentekojärjestelmänsä vuoksi ydinase sotii räikeästi länsimaisen demokratian periaatteita vastaan.

Syyskuussa 2020 suuri joukko vaikutusvaltaisia poliitikkoja 20:stä Yhdysvaltojen liittolaismaasta vetosi avoimessa kirjeessä sen puolesta, että maat liittyisivät ydinaseet kieltävään sopimukseen.

Vetoomuksen esitti 56 entistä presidenttiä sekä pää-, ulko- ja puolustusministeriä 20:stä Nato-maasta, Japanista ja Etelä-Koreasta. Allekirjoittajina ovat myös YK:n entinen pääsihteeri Ban Ki-moon ja Naton pääsihteereinä aiemmin toimineet Javier Solana ja Willy Claes.

Veikko Tarvainen
4.11.2022

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu