NATO-jäsenyyttä tulee hakea yhdessä Ruotsin kanssa

Ruotsin valtiopäivien enemmistö on siirtynyt niin sanotun NATO-option kannalle. Kantaansa muuttaneet ruotsidemokraattien mukaan NATO-option kirjaaminen Ruotsin linjaksi helpottaa yhteistyötä Suomen kanssa. Käytännössä optio vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin löyhä kannanotto, joka lähinnä mahdollistaa laajemman NATO-keskustelun. Ruotsin hallitus eli pääministeripuolue sosiaalidemokraattinen työväenpuolue sekä Ympäristöpuolue Vihreät eivät ole ainakaan vielä lämmenneet NATOlle. Kyseessä on kuitenkin askel, vaikkakin pieni sellainen, kohti syvempää NATO-yhteistyötä ja kohti mahdollista myöhempää jäsenyyttä.

Suomessa seurataan mielenkiinnolla länsinaapurin edesottamuksia. Syventyvä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on nähty meillä varteenotettava vaihtoehtona NATO-optiolle. Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan Ruotsin epäröinnin vuoksi ainakaan automaattisesti tarjoa puolustusliittoa taikka turvatakuita. Myös Ruotsin kyky tarjota apua tarpeen tullen on aavistuksen kyseenalainen. Ruotsin puolustusvalmiuskomitea linjasi syksyllä 2019, että Suomen puolustukseksi voidaan tarpeen tullen lähettää prikaati. Puolustusvoimien oletettua heikomman tilanteen vuoksi uuden prikaatin perustaminen saattaa kuitenkin lykkääntyä pitkälle tulevaisuuteen. Mikä on siis yksin Ruotsin kyky suojella Suomea, vaikka tahtoa lopulta löytyisikin?

Näiden syiden vuoksi NATO vaikuttaa houkuttelevammalta puolustuspoliittiselta vaihtoehdolta, muutamasta kyseenalaisesta jäsenmaasta huolimatta. Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden tulee tekemään varmasti omat, presidentti Donald Trumpin linjasta eroavat, linjauksensa ja johtopäätöksensä NATOn roolista. Todennäköisesti Biden tulee kuitenkin palauttamaan Yhdysvallat ja sitä kautta NATOn vahvaksi toimijaksi Euroopassa. Sekä Suomen että Ruotsin kannattaa toki odottaa Bidenin linjan kirkastumista ennen mahdollisia ratkaisuja.

Tulevat NATO-ratkaisut onkin tärkeä tehdä koordinoidusti Ruotsin kanssa, ja myös mahdollisimman järkevällä aikataululla. Kahdenväliseen muodolliseen puolustusliittoon Ruotsi tuskin lähtee, mutta NATOn sisällä yhteistyötä voisi sulavasti kehittää pidemmälle. Jäsenyys mahdollistaisi Suomelle ja Ruotsille myös laajemman puolustusyhteistyön Norjan, Viron, Tanskan sekä muiden lähialueiden NATO-maiden kanssa kanssa.

Pahimmillaan heikohkon puolustuskykynsä kanssa tuskaileva Ruotsi saattaa päätyä nopeastikin yksin NATO-ratkaisuun konsultoimatta juurikaan Suomea. Tämä pahin mahdollinen skenaario on toki epätodennäköinen, mutta ei täysin mahdoton. Suomen onkin oltava maiden NATO-jäsenyyskysymyksissä sekä heräillä että itse myös aloitteellinen. Jäsenyyttä on parempi hakea ennemmin kuin myöhemmin. Venäjä on ja pysyy epävakaana naapuria ja sekä Suomen että Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan suurimpana ”haasteena”. NATO-jäsenyys on edelleen paras mahdollinen vakuutus pahimman varalta.

Tatu Sailaranta

Valtiotieteiden maisteri ja jatko-opiskelija. Intohimoina tutkimus, viestintä sekä kofeiiniton kahvi. Ehdolla kuntavaaleissa Hyvinkäällä Kokoomuksen listoilla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu