Rakennemuutos ammatillisen esittävän taiteen rahoitukseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön uusimmassa versiossa Esittävän taiteen valtionosuuden (VOS) uudistamisesta esitetään, että uusi laki astuu voimaan vuonna 2022 ja että alalle tulee lisää vastikkeetonta rahaa 10 miljoonaa euroa.
Kun tuntee suomalaisten kaupunkien ja kuntien nykyisen taloudellisen tilanteen, on vaikea uskoa tämän toteutumiseen. Ja jos näin todella käy, betonisoimme nykyisen toimimattoman toimintamallin ja tuhoamme ammatillisen kehityksen useaksi vuosikymmeneksi.
Miksi suomalainen esittävä taide on ammatillisessa umpikujassa?
Syyt umpikujaan ovat, että suomalaisessa ammatillisessa esittävän taiteen maailmassa vannotaan niihin periaatteisiin, jotka liike-elämässä ovat yleisesti tunnustettu suurimmiksi virheiksi.
- Vastikkeettomalla rahalla on jokapäiväinen toiminta suojattu. Tämä on luonut väärän toimintakulttuurin sekä kartellit ja monopolin. Aika on pysähtynyt, sillä aitoa kilpailua ja kehitystä ei ole.
- Ei ole partneri-toimintaa. Henkilötyövuosimalli on luonut toimintatavan, jossa toimija haluaa kaiken hyödyn itselleen. Kun yhteistyötä tehdään, lainsuojaton kumppani (ei VOS-toimija) on torpparin asemassa. Henkilötyövuodet ja muut jatkuvuuden edut menevät isolle toimijalle.
- Ideologiat ja ummehtuneet aatteet ovat tosiasioita tärkeämpiä.
- Väärin tulkittu tasa-arvo. Enää osaaminen ei ratkaise, vaan on luotu erilaisia kiintiöitä, joilla toiminta on tasapäistetty. Ei Suomen jääkiekkomaajoukkue voittaisi MM-titteliä, jos toimintaa määrittäisi kulttuurialoilla olevat kiintiöt. Joukkue ei edes pelaisi A-sarjassa.
- Ei ole toimivaa johtoa ja hallitusta. Ammatillista toimintaa pyörittävät yhdistykset tai julkiset toimijat, ei ammatillisesti johdetut osakeyhtiöt.
Julkisen hallinnon vastuu edelläkävijäpalveluiden synnyssä?
Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037, sivu 417, alustus aiheeseen:
“Suomen elintaso ja hyvinvointi perustuvat korkean teknologian soveltamiseen sekä kotimarkkinoilla että ulkomaankaupassa. Olemme 1800-luvulta alkaen olleet nopeita teknologian omaksujia ja teknologiselle kehitykselle ja sen omaksumiselle on luotu hyvät puitteet. 2000-luvulla yhteiskunnan teknologinen omaksumiskyky on kuitenkin olennaisesti hidastunut. Tämä omaksumiskyky tulee palauttaa, jotta yhteiskunta kykenee omaehtoisesti sopeutumaan yhä nopeampaan globaaliin muutokseen.”
Tässä oleellista uudistumisen näkökulmasta:
“Julkishallinto on Suomessa monella toimialalla tärkein asiakasryhmä. Radikaalit uudet teknologiat tulevat markkinoille tavallisesti pienten kasvuyritysten kautta. Vaativat uudistushakuiset edelläkävijäasiakkaat ovat näille kasvuyrityksille huomattavasti olennaisempia kuin T&K-avustukset.”
Tärkeä näkökulma miksi Suomi ei kehity:
“Teknologinen kehitys on mahdollistanut ja tehnyt järkeväksi monia toimintamalleja, joita lakeja laadittaessa ei ole huomioitu. Myös monet nykyisin käytetyt organisoitumisen tavat ja vastuujaot ovat vanhentuneita uuden teknologian mahdollistamiin rakenteisiin verrattuna. On luonnollista, että etabloituneet yritykset suosivat sääntelyä, joka tukee heidän toimintamalliaan, ja estää heille vieraita ja kilpailua uusille toimijoille avaavia käytäntöjä. Uudistumisen ajurina vanhat suuret yritykset ovat huonoja erityisesti silloin, kun niiden vanhat toimintatavat suojataan.”
Juuri näin on käynyt VOS-teattereiden kanssa. Täysin vanhentunut toimintamalli on suojattu julkisella rahalla ja kilpailu estetty.
Mistä uutta rahoitusta?
EU:n Horisontti 2020, jaossa on 80 miljardia euroa!!!
Mitä vaatimuksia täytyy täyttää, että tällaiseen rahoitukseen pääsee sisälle?
- Osakeyhtiö
- Osakeyhtiö sijoittaa tutkimukseen ja kehitystyöhön omaa pääomaa
- Kehittää todistettavasti (patentit, pilotoitu toiminta) radikaalisti uutta teknologiaa, joka aukaisee uudet sisällöt ja toimintamallit
- On partnereita, eli yhteistyötä tehdään 50/50% win/win –ajattelulla
- On useiden miljoonien liikevaihto (tämä ei välttämätöntä radikaalisti uudessa deep techissä)
Horisontin projektit ovat normaalisti 2-3 vuotta ja rahoitus 1-3 miljoonaa euroa. 70% rahoitusta (ei siis lainaa), 30% omaa rahoitusta. Projekti voi olla huomattavasti suurempikin, kuten 13 miljoonaa euroa.
Tällaisella rahoituksella pyritään uudistumiseen. Esittävässä taiteessa se tarkoittaa esimerkiksi omillaan toimivaa tuotanto- ja esittämistapaa, jota voi scaalata globaalisti. Tämä mahdollistaa partnereiden (50/50% win/win –ajattelulla) ja sijoittajien mukaan tulon. Kansainväliset rahoituskanavat ovat auki.
Huom! Suomalaisessa ammatillisessa esittävässä taiteessa saadaan rahoitusta, jotta voidaan pyörittää päivittäistä kustannuksiltaan täysin kestämätöntä ja vanhanaikaista toimintamallia. Pyrkimys ei ole kehittää toimintamallista järkevää ja omillaan seisovaa.
Liike-elämässä saadaan rahoitusta, jotta uusi toimintamalli voidaan viedä käytäntöön ja tehdä siitä omillaan seisova. Eli toiminnan on jossain vaiheessa tarkoitus tuoda sijoitetut varat takaisin monin kerroin.
Tämä väärinkäsitys on suomalaisen ammatillisen esittävän taiteen ummehtuneisuuden perimmäinen syy – ei ole tarkoituskaan toimia järkevästi!
Esitykseni esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen:
– Ammatillista rahoitusta vain osakeyhtiöille (näin toimii myös elokuvasäätiö pitkiä elokuvia rahoittaessaan).
– Taiteen edistämiskeskus on todistettavasti epäpätevä toimija. Päätöksiä toimikunnissa tekevät rahoitettavien toimijoiden työntekijät, välilliset työntekijät sekä aateveljet ja –siskot. Yritysmaailman osaamista siellä ei ole. Taike laiminlyö ammatillisen taiteen rahoittamisen ja rahoittaa harrastaja- ja amatööritoimintaa.
Esitän, että ammatillisen esittävän taiteen rahoitus siirretään kokonaisuudessaan Taikesta sekä tietyiltä osiltaan OKM:stä Business Finlandiin.
On oleellista, että taideammattilaisten tulo ei tule vastikkeettomista apurahoista, vaan verokorttitulosta. Järjestelmä, jossa yli 70% toiminnan tuloista tulee subventiona, on täysin kestämätön.
Nykyisellä esittävän taiteen toimintatavalla vientiä ei saada aikaiseksi.
Seuraamalla Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan ohjeistusta ammatillisen esittävän taiteen rahoitus monikymmenkertaistuu.
Uusi rakenne:
- Taiteen edistämiskeskus jatkaa harrastajatoiminnan, kuten läänintaiteilijat, rahoitusta.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa päivitettynä nykyistä toimintaa ollen amatöörikentän ja ammattikentän välissä oleva väliporrasrahoittaja.
- Ammatillinen esittävän taiteen rahoitus siirtyy kokonaisuudessaan Business Finlandiin. Aukeaa ovet EU:n Horisontti rahoitukseen, kuten useisiin muihin kansainvälisiin ammatillisiin rahoituksiin. Samalla päivitetään Business Finlandin toimintamalleja sisällöntuotantoa, kansallisia instituutioita ja radikaalisti uusia toimintatapoja yhdistäviksi. Syntyy terveet ammatilliset rakenteet ja toimintamallit.
Taidemaalarina olen useasti miettinyt, miksei meillä ole yhtä ainutta maailmanluokan taidemaalaria, vaikka olemme pärjänneet niin hyvin maailmalla lähes jokaisella sektorilla. Meillä on ollut maailmanluokan hiihtäjiä, autourheilijoita ja olemme olleet kehityksen kärjessä jopa matkapuhelinten kehityksessä. Ei ole montakaan sellaista asiaa jossa emme olisi jossakin kohtaa historiamme aikana olleet maailman huippuja.
Mielestäni tämä ei johdu siitä, etteikö meilläkin olisi tekijöitä joista olisi voinut tulla maailmanluokan taidemaalareita. Vaan siitä ettei näille henkilöille ole aikanaan annettu siihen julkista tukea ja mahdollisuuksia, vaan tuet on jaettu virallisen taidemaailman sisäpiirin kesken sellaiselle taiteelle ja taiteilijoille, joilla ei ole mitään mahdollisuuttakaan tulla maailmanluokan taidemaalareiksi.
Virallisella taiteen kentällä toinen taiteilija voi valita kilpakumppaninsa ja tämä on juuri se pahin virhe, kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia ja edellytyksiä toimia alalla. Eli vapaa kilpailu puuttuu kokonaan. Jos esimerkiksi 50-metrin keihäänheittäjä olisi meilläkin saanut vapaasti valita kilpakumppaninsa, on täysin selvää ettei hän olisi valinnut yhtäkään sellaista keihäänheittäjää joka heittäisi yli 50-metriä ja silloin keihäänheitossakin olisi maailmanluokan menestys jäänyt kokonaan saamatta. Juuri tämä asia on se mikä taiteen kentällä on pahasti vinoutunut asia ja on estänyt maailmanluokan taidemaalareiden kehittymisen maassamme.
Tämän tosiasian takia taiteen julkisten tukien jakoperusteita tulisi muuttaa ja taidealojen toimintaa nykyaikaistaa ja antaa samat mahdollisuudet ja edellytykset kaikille taiteilijoille voida toimia alalla, eikä jakaa tukia pienessä kaveripiirissä samanlailla ajatteleville mutta täysin osaamattomille tekijöille. Ne ketkä sitten vapaassa kilpailussa menestyvät, juuri niille taiteilijoille tulisi jakaa julkisia tukia ja silloin meilläkin joskus voisi olla maailmanluokan menestyjiä kuvataidealallakin, samoin kuin muillakin taidealoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Harjoittelen vielä tätä Uuden Suomen blogialustaa. On muuten sekava ja huono blogialusta…
Markku Laitinen: ”Jos esimerkiksi 50-metrin keihäänheittäjä olisi meilläkin saanut vapaasti valita kilpakumppaninsa, on täysin selvää ettei hän olisi valinnut yhtäkään sellaista keihäänheittäjää joka heittäisi yli 50-metriä ja silloin keihäänheitossakin olisi maailmanluokan menestys jäänyt kokonaan saamatta.”
Juuri näin on käynyt suomalaisen teatterin kanssa. Valtion tuella ollaan jääty tuohon ”50-metriin” ja toimintakulttuuri suoraan 1970-luvulata.
Ilmoita asiaton viesti
Taide ja kulttuurialat ovat liikaa politisoituneita, joka tarkoittaa ettei julkisia tukia jaeta osaamisen, lahjakkuuden tai vastaavien ansioiden perusteella, vaan ne jaetaan oikeiden, sopivien mielipiteiden perusteella. Ainakin kuvataiteessa on panostus laitettu aivan vääriin asioihin, on kaikenlaisia turhia maisterin ja tohtorin tutkintoja, mutta työn osaamisella ei ole merkitystä. No onhan se mukava esitellä kuvataiteen maisterin papereita, vaikka ei osaisi palloa piirtää.
Julkisten tukien oikea tarkoitus ei ole jakaa julkista rahaa saman mielisille kavereille, koska se on eräs korruption muoto. Vaan saada aikaan uusia ideoita ja menestystä. Siksi ainakin kuvataiteen julkisten tukien jakotapaa tulisi muuttaa radikaalisti ja lähtökohdaksi tulisi ottaa juuri osaaminen ja uudet ideat. Vain siten meidänkin maamme voisi joskus saada aikaan Dalin tai Picasson tasoisen taiteen menestystarinan.
Ilmoita asiaton viesti
Esittävä taide tarvitsee mesenaatteja. Valtion varoille on niin monta ottajaa, että ne taida riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Taide ja kulttuurialat ovat todellakin liikaa politisoituneita. Tästä kirjoitin juuri blogissani. Jos jukkajaloset valitsisivat pelaajat ja pelitavat jääkiekkomaajoukkueeseen niin politisoituneiden periaatteiden mukaan kuin taidealoilla toimitaan, ei pelattaisi edes B-sarjassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mesenaatti ei ole oikea termi kuvaamaan esittävän taiteen nykyistä tarvetta. Toiminnan järkeistäminen tuo mukanaan partneri-sopimuksia ja sijoittajia. Esittävä taide on globaalisti todella isoa liiketoimintaa ollen samalla taidetta.
Ilmoita asiaton viesti