Historian suomettuminen

Itsneäisyyspäivänä Suomen sotaveteraanit saivat jälleen ansaitsemaansa huomiota. Suomettumisen kaudella, kun elimme Neuvostoliiton varjossa, Suomen itsenäisyyden pelastajia ei ollut tapana muistella tai tuoda esiin.

 

Valittavasti edelleen historiaa karkeasti vääristellyt suomettumisen kausi elää ja voi hyvin monien suomalaisten mielissä. Veteraanien tekemien uhrausten muisteleminen ei kaikille vieläkään sovi. Tyypillisenä esimerkkinä tästä voidaan esimerkiksi mainita maisteri Tarja Kivimäen mielipide Helsingin Sanomissa (HS 7.12.2015). Hänen mukaansa ”itsenäisyytemme oli uhattuna maailmansodassa – kuten koko Euroopassa Hitlerin aloitettua valloitusretkensä. Maanosa kävi sotaa natsismia vastaan; tosin eri puolilla kuin Suomi.”

 

Kirjoittaja ei mainitse sanallakaan sitä, että Stalin ja Hitler jakoivat Euroopan keskenään ennen sotaa ns. Molotov-Ribbentrop -sopimuksella. Sopimuksen päämäärään kuului sosiaalidemokratian tuhoaminen Euroopassa. Tässä kahden verisen diktaattorin veljeilyssä Suomi, Baltian maat ja Moldavia (silloin osa Romaniaa) määrättiin Stalinin valtapiiriin. Tämän lisäksi Puola jaettiin jälleen kerran Venäjän ja Saksan kesken. Jokainen kirjoitus Suomen historiasta on epätäydellinen ilman mainintaa Stalinin ja Hitlerin liittosopimuksesta.

 

Suomessa ajattelu on edelleen jumiutunut mustavalkoisuuteen. Stalin ja kommunismi hyvä. Hitler ja natsismi huono. Todellisuudessa molemmat diktaattorit olivat massamurhaajia ja imperialisteja, joiden panttivangeiksi muu, moniarvoinen ja demokraattinen, Eurooppa jäi. Stalinin haaveena oli se, että länsivaltiot väsyttäisivät toisensa keskinäisessä sodassa ja lopulta hän nousisi kommunistisella uskonnollaan maailman valtiaaksi.  

taunotiusanen

Professori emeritus (Glasgow'n yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Muuten ihan terve. Rasismin vastustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu