1984

Viime vuosisadan eniten lainatuksi henkilöksi valikoitui George Orwell (Eric Blair). Tilastossa on otettu huomioon Orwell nimenä, sekä adjektiivi orwelliaaninen.

 

Suhteellisen nuorena keuhkotautiin kuollut Orwell käsitteli laajassa tuotannossaan kolmea tärkeää aihetta: brittiläistä imperialismia, natsismia ja neuvostokommunismia. Hänen isänsä toimi brittiläisen imperiumin virkailijana Aasiassa. Georgesta kasvoi imperialismin vastustaja tutustuttuaan siirtomaahallinnon mädännäisyyteen Burman (nykyisin Myanmar) poliisivoimissa.

 

Kiihkeänä fasismin vastustajana Orwell liittyi vapaaehtoisena diktaattori Francon vastustajien joukkoon Espanjan sisällissodassa 1930-luvulla. Tämän seikkailun yhteydessä Orwell tutustui läheisesti ”samalla puolella” taisteleviin neuvostojoukkoihin. Hän havaitsi, että tämä osapuoli halusi vain korvata yhden diktatuurin toisella.

 

Viime vuosisadan historiaan Orwell jäi outona lintuna, jonka ”vasemmistolaisena” polemisoi kiihkeästi stalinismia vastaan. Hänen teoksensa ”Eläinten vallankumous” parodisoi loistavasti stalinismin nousua ja nopeaa degeneroitumista.

 

Ennen kuolemaansa vuonna 1950, Orwell julkaisi pääteoksensa ”1984”. Teos on uskomaton totalitäärisen yhteiskunnan kuvauksessaan. Orwell ei kai koskaan tutustunut stalinismiin paikan päällä, mutta kuvasi sen pääpiirteet uskomattoman realistisesti.

 

Orwellin dystopiassa päähenkilö Winston työskentelee Isoveliyhteiskunnan totuusministeriössä, jossa koko historia käännetään ”uuskielelle”. Ministeriön kolme tunnuslausetta ovat: sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa. Kirjassa valtaa etsitään vallan takia: ”Emme me välitä muiden eduista; me välitämme vain vallasta itsestään. Emme rikkaudesta, emmekä ylellisyydestä, emmekä pitkästä iästä, vain vallasta, pelkästä vallasta… Valta on välikappale, se on päämäärä. Kukaan ei ryhdy diktaattoriksi vain varmistaakseen vallankumouksen. Valankumous tehdään diktaattoriuden pystyttämiseksi. Vaino on vainon tarkoitus. Kidutus on kidutuksen tarkoitus. Valta on vallan tarkoitus.”

 

Poliittisella järjestelmällä itsellään, oli se sitten natsistinen, imperialistinen tai kommunistinen, ei ole siis periaatteessa mitään merkitystä. Päämäärä on aina sama: diktatuuri. Yhteistä näille kaikille kolmelle on uskontomaisuus, järjestelmän jäsenten ylemmyydentunnon pönkittäminen, ihmisten eriarvoistaminen (me vastaan muut) ja historian ja faktojen vääristely oman mielen mukaan (uuskieli).

 

Esimerkiksi nykyistä Venäjää ei voi ymmärtää tuntematta Neuvostoliittoa, jota on vaikea käsittää lukematta Orwellia.  

taunotiusanen

Professori emeritus (Glasgow'n yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Muuten ihan terve. Rasismin vastustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu