Kotouttaminen on investointi kasvavan Helsingin tulevaisuuteen

Kotouttamisen kannattaisi kiinnostaa meitä kaikkia, koska Helsingin kasvu nojaa voimakkaasti nettomuuttoon ulkomailta. Fiksumpi ja menestyksekäs kotouttaminen on kaikille win-win -ratkaisu: Helsinki ja yhteiskunta säästävät merkittävän määrän verorahoja, jos ja kun kotouttamiseen panostetaan enemmän sekä aikaisemmassa vaiheessa. Kotouttamiseen panostaminen on yksi harvoista todellisista tulevaisuusinvestoinneista.

Suomen kuntien tulevaisuus kytkeytyy paljon siihen, miten onnistutaan houkuttelemaan ulkomailta kansainvälisiä opiskelijoita ja osaavaa työvoimaa sekä yrittäjiä ja sijoittajia. Kotouttamisessa on kyse siitä, että teemme Helsingistä ja muista kunnista heille houkuttelevia paikkoja muuttaa ja tehdä töitä.

Kotouttamisen tarkoitus on tarjota maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti yhdenvertaiset valmiudet aktiiviseen kansalaisuuteen. Kotouttaminen koskee kaikkia Suomeen muuttaneita maahanmuuttajia, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Kaikille heistä tarjotaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja kulttuurista. On kaikkien etu, että Helsingissä asuvilla on tietoa perusoikeuksistaan ja yhteiskunnan pelisäännöistä. Omana erityisryhmänään on huolehdittava maahanmuuttajaäitien aseman vahvistamisesta.

Kotouttaminen ei kuitenkaan onnistu vielä riittävän hyvin, koska sen saamat resurssit eivät vastaa tarpeita. Moni hyvä hanke on lyhytaikaisella rahoituksella toimiva projekti. Meidän olisi syytä pilotoida Helsingissä Ruotsin mallin mukaista yhteiskunnan perustietämyksen opettamista kunkin maahanmuuttajan omalla kielellä. Myös suomen, ruotsin ja englanninkieliseen varhaiskasvatukseen on panostettava lisää rahaa, jotta vieraskielisten lasten tarpeisiin voidaan vastata entistä paremmin.

Helsinkiin muuttaa hyvin heterogeeninen joukko ihmisiä. Humanitaaristen pakolaisten määrä on muuttajien kokonaismäärään nähden pieni. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuttajien lisäksi palvelutarjonnassa on huomioitava kaikkien muidenkin vieraskielisten tarpeet nykyistä paremmin. Tällä ehkäistään segregaatiota, mahdollistetaan osaavaa työvoimaa Helsingin seudulle ja luodaan turvallinen monikulttuurinen ympäristö kaikille.

Kyse on paitsi tänne muuttavien integroitumisesta yhteiskuntaan, myös siitä, onko meillä tulevaisuudessa riittävästi osaavaa työvoimaa tarjoamaan palveluita, joita Helsingissä pidetään itsestäänselvyytenä. Entä onko tulevaisuuden Helsingissä tarpeeksi yrittäjiä? Jo nyt jopa puolet Helsingin uusista yrityksistä ovat maahanmuuttajataustaisten yrittäjien perustamia. 

Moni ei ole ymmärtänyt sitä, että Helsingin ja Suomen väestönkasvu nojaa ulkomailta muuttavien nettomaahanmuuttoon. Lukumääräisesti vieraskielisen väestön määrän muutos Helsingissä on ollut valtava. Vuosituhannen vaihteessa Helsingissä oli noin 30.000 vieraskielistä asukasta. Määrä nousi vuoteen 2019 mennessä yli 100.000 asukkaan ja 150.000 asukkaaseen määrän arvioidaan nousevan noin vuoteen 2027 mennessä. Vuoteen 2035 mennessä saavutamme mahdollisesti 200.000 vieraskielisen asukkaan määrän. Maailman toimivimmassa kaupungissa täytyy huomioida kaikkien helsinkiläisten tarpeet.

Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035, Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisuja 2019:3

Kun Suomessa puhutaan koulutus- ja työperäisen maahanmuuton puolesta, keskitytään usein ulkomaalaisten houkutteluun. Toimiva kotouttaminen on kädenojennus tänne tulleelle henkilölle. Se tukee kunnan pitovoimaa. Sitä että ihmiset haluavat paitsi tulla myös jäädä tänne. Nykyisen kaupunkistrategiamme mukaan maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoilla ja laajemmin yhteiskunnassa on onnistuneen kotoutumisen edellytys.

Mitä siis kannattaisi tehdä toisin? Top-3 ratkaisua ovat:

1) Otetaan käyttöön yhteiskunnan perustietämyksen opettaminen maahanmuuttajan omalla kielellä. Tätä on hyvin tuloksin pilotoitu Uudenmaan TE-toimiston uusille kotoutumisasiakkaille.  TE-toimiston kokeilun suosituksena oli, että sitä tarjotaan mahdollisimman monella kielellä ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

2) Parannetaan palveluiden saavutettavuutta. Tarjotaan Helsingin 10 eniten puhutulla kielellä nykyistä enemmän informaatiota ja palveluja, jotta Helsingissä asuvat yhdenvertaisemmin hyödyntävät palveluita. Otetaan lisäksi englanti käyttöön asiointikielenä.

3) Mahdollistetaan nykyistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa suomen ja ruotsin kielen opiskelua. Riittävän aikaisessa vaiheessa on tarjottava laadukasta kielten koulutusta. Lisätään suomi ja ruotsi toisina kielinä opetuksen tarjontaa. Näin saamme parempia tuloksia.

 

Tämän lisäksi kannattaisi aidosti kokeilla laajaa eri kotouttamistoimien toimenpiteiden palettia, jotta löydämme parhaiten toimivat keinot. Vakinaistetaan rahoitus toimiville projekteille. Hyödynnetään jatkossakin myönteisen erityiskohtelun rahoitusta kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat alueilla, joissa on korkeampi työttömyysaste, alempi koulutustaso tai maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on korkeampi. Lisäksi valtionavustuksissa olisi syytä huomioida nykyistä vahvemmin vieraskielinen väestö kuntien resursoinnissa. Tämä olisi paitsi kädenojennus niille kunnille – myös Helsingille  – jotka pyrkivät hoitamaan kotouttamisen kunnolla, niin myös porkkana sille, että kunta pyrkii houkuttelemaan ulkomailta muuttajia paikkakunnalleen.

Luodaan siis kunnianhimoisempi kotouttamisen paketti. Tehdään Helsingistä kansainvälisesti houkuttelevampi paikka elää, perustaa yritys ja tehdä työtä. Osoitetaan modernille kotouttamiselle suuntaa pääkaupungissamme. Panostetaan tulevaisuuden kasvuun.

0
TedApter
Kokoomus Helsinki

Olen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja myös Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen. Sytyn aikaa kestävien muutosten aikaansaamisesta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu