Brasilian presidentti Jair Bolsonaro kyseenalaistaa vaalikoneiden luotettavuuden armeija tukenaan

Tulevan lokakuun toinen päivä jokaisen 18-70 vuotiaan brasilialaisen on pakko äänestää sakkojen uhalla. Sakko on tosin alle dollarin, mutta silti valtio tulee saamaan miljoonien lisätulot, ainakin jos 150 miljoonan asukkaan valtiosta neljäsosa ei äänestä, kuten edellisissä presidentinvaaleissa.

Kahden taisto

Kaksi suurinta ääniharavaa ovat Jair Bolsonaro ja Luis Inacio Lula da Silva, lempinimeltään Lula. Siinä missä Bolsonaro on viime vuosina kiihdyttänyt Amazonin vihreän kullan kaatamista ja polttamista, Lula istui vankilassa korruptiosyytteet niskassaan. Hänet todettiin syyttömäksi ja vapautettiin, ja nyt hän uhoaa taistelevansa korruptiota vastaan.
Lulalla on ekonomiaan ja ekologiaan eurooppalaisempi ote, hän on demokratian puolella. Kansa tuntuu tietävän mitä haluaa: Bolsonaron kannatus on gallupien mukaan noin 10% Lulaa jäljessä.

Nykyinen presidentti ei ole kovin suosittu. Hän maalaa vaalipuheissaan ruusunpunaista kuvaa, vaikka työttömyys ja inflaatio ovat huippulukemissa. Presidentillä ei ole enää puolueen tukea ja häntä kohtaan on myös kaavailtu syytettä ihmiskuntaa vastaan tehdyistä rikoksista. Hänen epäillään päästäneen koronaviruksen leviämään koko maahan joukkoimmuniteetin toivossa. Syytteen konkreettiseksi sisällöksi on laskettu 100 000 kuoleman aiheuttaminen. Myös korkein oikeus ja kongressi ovat paketoimassa tutkimuksiaan valmiiksi presidentistä ja hänen pojistaan ja liittolaisistaan.

Bolsonaro on ottanut markkinointikanavakseen sosiaalisen median. Mutta ei Facebookia, Youtubea tai Twitteriä, sillä niissä moderoidaan vihapuhetta ja disinformaatiota. Hänelle räätälöidyt twitterinkaltaiset Gettr ja Parler ovat rajoituksista vapaita, eikä Bolsonaron tiliä luultavasti jäädytetä, kuten Youtubessa, jossa hän väitti koronarokotteiden aiheuttavan AIDSia.

Toisen juoni

Bolsonaro on toistuvasti esittänyt väitteitä – yhdessä Brasilian asevoimien kanssa – että vaalikoneet voi hakkeroida. Perusteita kysyttäessä hän viittasi vuoden 2018 vaaleihin, joissa vaalihenkilöstön koneet hakkeroitiin. Se ei vaikuttanut kuitenkaan äänestyskoneiden toimintaan, sillä ne olivat eri verkossa.
Pitämässään tiedotustilaisuudessa herra Bolsonaro väläytti ajatusta, että rehellisen äänestyksen varmistamiseen voisi käyttää armeijaa. Asevoimien edustajat voisivat suorittaa oman riippumattoman ääntenlaskunsa. Osa kutsuvieraista epäili, että Bolsonaro vain petaa iskua vyön alle jos ja kun hän uhkaa hävitä vaalit.

Vaikka asiantuntijat olivat sitä mieltä, että vaalikoneisiin murtautumisen mahdollisuus oli hyvin pieni, vaalitoimikunta suostuu testaamaan 600 äänestyskonetta vaalipäivänä.

Varotoimista huolimatta Bolsonaro on niin huolissaan ääntenlaskun oikeudenmukaisuudesta, että on sanonut joutuvansa mahdollisesti kiistämään tulokset. Mies puhui kesäkuussa pitämässään puheessaan uudenlaisesta vihollisesta, ja vapautta puolustaakseen hän on valmis vaikka sotaan.
Retoriikka on samanlaista kuin Donald Trumpilla, eikä ihme, sillä heillä on läheiset välit.

Tulosten kiistäminen tuleekin olemaan mahdollisesti sukua Trumpin tyylille. Jair Bolsonaro ihannoi diktatuuria ja armeijakin sanoo syövänsä hänen kämmeneltään. Merivoimien komentaja Almir Garnier Santos: ”tasavallan presidentti on pomoni ja komentajani.”
Kun Bolsonarolta kysytään, pitäisikö olla huolissaan, hän tietenkin ottaa poliittisesti korrektin asenteen: ”For the love of God, no one is engaging in undemocratic acts”.

Viimeisinä keinoinaan gallupeissa heikoilla oleva Bolsonaro saattaa tehdä ensin trumpit ja sitten putinit. Häviön lähestyessä D. Trump järjesti Donors Trust -nimisen säätiön ohjaamaan rahaa korkean profiilin omaaville konservatiivisille organisaatioille, jotka levittivät huhuja väärennetystä vaalituloksesta. Lopputulos on hyvin muistissa.
Putinit hän saattaa tehdä yhteistyössä armeijan kanssa, mutta kohteena ei olisi toinen maa, vaan oman maan hallinto. Riippuu siitä, kuinka paljon hän kompensoi huonoa häviäjyyttään väkivallalla. Mies onkin uhonnut, että vaaleista tulee ulos hänen kohdallaan kolme mahdollista vaihtoehtoa: joko hänet pidätetään, hän kuolee tai hän voittaa vaalit.

Valta saisi vaihtua jo ihan luonnonkin puolesta

Nykyinen presidentti ajaa säädöstä, jonka mukaan Amazonin sademetsää saisi kaataa laillisesti. Viimeisten vuosien aikana sitä on kaadettu ennätysmäärä, vaikka Bolsonaro itse väittää, että hän suojelee sademetsää. Euroopalla ole kuulemma mitään sanomista hänen ”kestävästä” luonnonvarojen käytöstä.
Vihreästä kullasta Bolsonaro ei luovu. ”Maailman keuhkot” ovat jo nyt enemmän päästölähde kuin -nielu.

Kysymys kuuluu: kun yhden maan yksi ihminen käyttää oman alueensa luonnonvaroja, mutta se heijastuu ilmaston kautta viiveellä maailmanlaajuisesti negatiivisesti, voisikohan asialle tehdä jotain?
Lohduttavaa on, että aktiiviset professorit ja asianajajat yrittävät viedä ekomurhan rikosnimikkeeksi Rooman perussääntöön. Se puolestaan määrittelee, ketä voidaan syyttää Haagissa. On etäisesti siis mahdollista, että Jair Bolsonaroa syytetään joskus rikoksesta ihmiskuntaa – ja luontoa vastaan.