Ilmastonmuutoksen vähättelyn keinot, osa 1/2

Tom Curry, palkittu sarjakuvataiteilija, jatkaa kritiikkiään

Ison Rahan tullessa uhatuksi tieteen taholta osa maksuvalmiudesta sijoitettiin sen saman asian tutkimiseen, joka sitä uhkasi. Mutta se tehtiin vain siksi, että saataisiin muokattua työkaluja, tai pikemminkin aseita, joilla taistella lisääntyvää ilmasto- ja ympäristötietoutta vastaan. Epäilystä ja rikostovereita heräteltiin monin keinoin: tehtailtiin valeraportteja, ovelia sanomalehtimainoksia, kyseenalaistettiin tutkimuksia akateemisella tasolla, lahjottiin ja uhkailtiin tiedemiehiä ja otettiin mediat haltuun. Yleisön joukkoon laukaistiin ilmastonmuutosta vähätteleviä ”zombie-argumentteja”, jotka elävät tänäkin päivänä.

Tiedeyhteisö on ilmastonmuutoksen ihmisperäisyydestä varma. Yhtä varma kuin siitä, että tupakointi tappaa ja maapallon ikä on n. 4,6 miljardia vuotta. Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta hieman varmempi asia on vain painovoima.
On puhuttu ”konsensuksesta”, joka kuvaa tahoillaan samaan tulokseen tulleiden tiedemiesten yhteisymmärrystä. Konsensuksen ulkopuolelle jäävien papereiden ongelma on se, ettei niiden metodit täytä tieteen kriteereitä. Tämän tutkimuksen mukaan antropogeenisen (ihmisen aiheuttaman) ilmastonmuutoksen kieltävissä tutkimuksissa yhteisiä vajaavuuksia olivat joko lähtökohtaisesti väärät oletukset ja/tai niistä tehdyt virheelliset päätelmät. Jälkimmäisten kohdalla havaittiin myös kelvotonta hypoteesin testausta ja virheellisen tilastotiedon käyttöä. Myös puuttuva intertekstuaalisuus eli välinpitämättömyys tutkimuksen ulkopuoliseen kirjallisuuteen ja todisteiden olemassaoloon oli läsnä. Monet sivuuttivat fysikaaliset johdonmukaisuudet ja riippuvuudet. Mallinnusta tulkittiin puutteellisesti. Objektiivisuutta haittasivat myös väärät vastakkainasettelut.

Denialistit pelkäävät, että ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa katoaa työpaikkoja, maailman taloustilanne heikkenee, se aiheuttaa nälänhätää ja köyhyyttä, lisää energian hintaa, nostaa veroja, veisi työpaikkoja ja uhkaisi yleisesti yksilönvapautta. He ovat ainakin osittain oikeassa. Energiasiirtymän prosessi on monimutkainen, aikaa vievä ja hintava, mutta välttämätön. Sitä helpottaisi se, että ymmärrettäisiin miksi se tehdään, mutta sitä vaikeuttaa se, ettei tiedetä. Tai uskota.
Vaikka ilmastonmuutoksen tai sen osien kieltäminen on ymmärrettävä ja inhimillinen reaktio ihan yksinäänkin, yhdysvaltalaiset instituutit aktiivisesti edesauttoivat sitä.

 

Älä luota näiden instituuttien ”tietoon”

Ilmastotiedettä vastaan kohdistetun epäilyksen levittämisen pioneeri oli George C Marshall Institute. Alun perin se perustettiin (1984) puolustamaan Yhdysvaltojen ydinasepuolustusjärjestelmää (Star Wars-ohjelma) ideologisilta hyökkäyksiltä tieteen ja politiikan keinoin, mutta kun päävihollinen Neuvostoliitto romahti, kolmen perustajajäsenen sotahaukkamaisuus ei voinut jäädä ilman vihollista. Henkeen ja vereen patriotismia tunnustaneet Fred Seitz, Bill Nierenberg ja Bob Jastrow löysivät uuden vihollisen ilmastonmuutoksesta huolestuneista luontoaktiiveista. Mikä tahansa asia, joka uhkasi Yhdysvaltojen suvereeniutta, vapautta ja markkinataloutta oli kommunismia. Niinpä rajoitustoimia kannattavat aktivistit leimattiin kommunisteiksi.

Kolmikko oli tottunut kieltämään asioita. Yksi heistä kiisti otsonikadon, toinen passiivisen tupakoinnin vaarat ja kolmas väitti, ettei ole tieteellisiä todisteita siitä, etteikö maapallon elämä olisi jumalan luomistyön tulosta. Myös ilmastonmuutos piti kieltää.

Instituutin sisäisestä logiikasta kertoo sen entinen työntekijä: ”Minun piti välillä järkeillä taaksepäin, eli toivotusta lopputuloksesta kohti sopivia perusteluita. Instituutissa suosittiin joitain faktoja toisten kustannuksella ja minun myös toivottiin luovan kuvan järkevyydestä, mutta ilman, että se sisältää oikeasti järkeilyä.

GCI oli vain yksi monista ryhmittymistä, jotka saivat öljy- hiili ja kaasuteollisuuden rahaa. Muita oikeistolaisia ”ajatushautomoita” ovat Cato-instituutti; Information Council for the Environment; George Marshall Institute; Clexit; Heartland; Global Climate Coalition; The Global Warming Policy Foundation, NIPCC sekä Co2 Coalition joka on 2015 lopettaneen GCI:n seuraaja. Yhdysvalloissa toimii ”ajatushautomoita”, joilta voi tilata haluamansa ”asiantuntijalausunnon”.
Pseudotiederaportit matkivat oikeita raportteja niin typografisesti kuin kielellisesti. Asiallisuus peittää valheen, jota ne toistavat. Samaan ketjuun kuuluu Heartlandin alainen NIPCC, jonka N (Nongovernmental) vihjaa, että IPCC olisi korruptoitunut, koska se on hallitustenvälinen. Nongovernmental olisi siis jonkinlainen tae rehellisyydestä.
He ovat julkaisseet raportteja, joissa ei ole ainuttakaan tieteellistä vastaväitettä IPCC:n koostamia tutkimuksia vastaan. Joitain graafeja on poimittu kuuluisilta lahjotuilta tutkijoilta, mutta maallikkokin huomaa, että kirja on vain tieteenfilosofistista vääristelyä.

Nyt kun öljy-yhtiöt julkisesti myöntävät ilmastonmuutosongelman (mutta sisäisesti viestinnän retoriikka on ristiriitaista; yhtäältä on ajettava vihreää siirtymää joka toisaalta uhkaa toimintamallia) ja teeskentelevät toimivansa sen ratkaisemiseksi, he eivät voi julkisesti rahoittaa denialistitahoja. Ryhmät saavat edelleen rahansa jostain. On arveltu, että Donors Trust -säätiö, joka suojelee rahalahjoittajan identiteettiä, on välikätenä öljyrahalle.

Säätiö auttoi myös Donald Trumpia masinoimaan vaalivilppiväitteensä Joe Bidenia vastaan.

Ekonomisti Nicholas Stern on kutsunut antropogeenista ilmastonmuutosta markkinoiden suurimmaksi epäonnistumiseksi. On myös laskettu, että hoitamattomana ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot tulevat moninkertaisesti kalliimmiksi kuin sen ehkäiseminen.
Vuosina 1988-2015 ilmaan päästetyistä hiilidioksiditonneista 70% oli vain 100 yrityksen alkuperästä. Se, että ne ovat kaikki fossiilisia polttoaineita tuottavia yrityksiä, ei liene yllätys. CDP (Carbon Disclosure Project) on voittoa tavoittelematon järjestö, joka analysoi yritysten läpinäkyvyyttä kolmella sektorilla: ilmastonmuutostietoisuuden lisäämisen, hiilidioksidipäästöjen vähenemisen, vedenkulutuksen ja puutuotteiden vastuullisuuden kautta. Maailmanlaajuisesti yli 300 yritystä on tilannut heiltä neuvonta, niistä 14 läpäisi kaikki kolme osa-aluetta. Yksi niistä on suomalainen Metsä Board. Useammankin yrityksen soisi pääsevän listalle.

ruutukaappaus sivulta ei-kaupalliseen käyttöön

 

Yritysten viherpesu

Ympäristötietoisuus on lisääntynyt. Kuluttajat haluavat ohjata rahaa tuotteisiin, jotka ovat jollakin tavalla ympäristöystävällisiä. Yritykset taas haluavat tehdä voittoa, mutta standardisoitu ekologisuus on kallista. Niinpä houkutus katteettomiin ”vihreisiin” lupauksiin ja markkinointiin voi olla niin suuri, että teot jäävät joko puolitiehen tai kokonaan tekemättä. Viherpesun voi sanoa olevan denialismin yksi ulottuvuus.
10 pahimman viherpyykkääjän listalla on tuttuja nimiä: Ikea, Coca cola, ExxonMobil, BP ja Nestle. Ikea väittää käyttävänsä kestävästi tuotettua puuta, vaikka sen alihankkijat hakkaavat suojeltuja ikimetsiä Ukrainassa. H&M on käyttänyt katteettomia vihertermejä mainoksissaan ja hintalapuissaan ja yritys on ekologisista muutoksistaan huolimatta yksi maailman suurimmista vaatesaasteen tuottajista. Jos ei luota oman kylän vaatekaupan eko-adjektiiveihin, voi vilkaista tämän tutkimuksen tuloksia.

Pepsi, Coca Cola ja Nestle ovat maailman suurimpia muovisaasteen levittäjiä kuluttajien ja toimimattoman jätehuollon suosiollisella avustuksella. Silti he lupailevat mainospuheissaan vastuullisuutta ja ekologisuutta.

Maailman suurimmat öljy-yhtiöt eivät näytä minkäänlaisia merkkejä fossiilisen polttoaineen tuotannon vähentämiseksi. Päinvastoin. Tutkimuksen mukaan vuosina 2016-2020 viisikymmentäyhdeksän pankkia kuudestakymmenestä rahoitti suurimpien öljy-yhtiöiden laajentumistoimia. Eivätkä öljy-yhtiöt sitä itsekään kiellä. Lisäksi ne saavat vuosittain tuhansia miljardeja valtionapua, esimerkiksi vuonna 2020 melkein kuusi triljoonaa dollaria. Se on 11 miljoonaa dollaria per minuutti.
Pesun ei aina tarvitse olla vihreä, se voi olla myös sateenkaaren (KUVA 1) tai sisar hento valkoisen värinen, kuten ExxonMobilin malarian vastaisessa ohjelmassa (KUVA 2). Projekti onkin tarpeen, sillä Exxonin ”business as usual” -toiminta aiheuttaa ainakin tämän tutkimuksen mukaan malarian leviämistä ja sen intensiteetin kasvua. Vaikutusketju menee raa’asti ottaen näin: fossiilisten poltto lisää hiilidioksidin, eli kasvihuonekaasun määrää ilmakehässä; sen keskilämpötila nousee, samoin kuin sademäärät ja kosteus, koska lämpimämpi ilmakehä pitää enemmän vesihöyryä; tämän myötä yhä laajemmat alueet tulevat suotuisiksi elinpaikoiksi malariaa levittäville moskiitoille.

Viherpesu on pahimmillaan kylmää valehtelemista. ExxonMobil lupaa tytäryhtiö Imperial Oilin hallitsemassa Strathconan jalostamossa tuottaa biodieseliä peräti 20 000 barrelia päivässä! (KUVA 3&4) Se on 2,4 miljoonaa litraa päivässä ja 876 miljoonaa litraa vuodessa. Saman he lupaavat osakkaillekin.

Miksi se on valehtelua?

1. ExxonMobilin leväfarmi Kalifornian Calipatriassa on liian pieni (0.33 km2) tuottaakseen tarpeeksi levää. (kirjoita ”Viridos, Inc” Google Earthin hakuun)
Jos ExxonMobil lupaa tuottaa levästä 876 miljoona litraa biodieseliä, se vaatisi leväviljelmän tuottoarvioiden mukaan vähintään 47 neliökilometrin ja enintään 186 neliökilometrin laajuisen leväfarmin. Internet ei tunnistanut ExxonMobilin omistavan sellaista. Jos se omistaisi ja olisi tosissaan asian kanssa, se ei taatusti jäisi mainostamatta.
2. Strathconan jalostamon uusimmassa neljännesvuosikatsauksessa 2022 ei mainita kertaakaan sanoja ”bio”, ”algae”, ”renewable” tai ”sustainable”.
Biodiesel ei edes kuulu tehtaan tuotevalikoimaan, vaikka sen pitäisi tuottaa sitä kohta miljoonia litroja päivässä.
3. Kaikki muut levästä biodieseliä yrittäneet yritykset ovat lopettaneet toimintansa. Syy: tuotanto on aivan liian kallista. Monimutkaiseen ja pitkään tuotantoprosessiin menee valtavat määrät fossiilisilla tuotettua energiaa, eivätkä tuotetut biodieselmäärät saa hiilidioksidipäästötilannetta edes plus-miinus-nollaan. Biodieselin valmistus vaikuttaa siis olevan ilmastolle haitaksi. Parempi olisi, jos ExxonMobil keskittyisi spirulinapillereihin. Niin se voisi väittää välittävänsä ihmisten terveydestä.
4. Öljy-yhtiöt sijoittavat uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen vain muutamia prosentteja varallisuudestaan, ExxonMobil vain muutaman prosentin kymmenyksen. Ne miljoonat, jotka yhtiö kertoi sijoittaneensa uusiutuviin energiamuotoihin, taisi mennä mainoskampanjaan ja videoon. Sitä edellytti kokonaisen leväntutkimusviljelmän perustaminen Kalifornian Calipatriaan.

Vastavoima viherpesulle on saanut onneksi jo jalansijaa lain muodossa. Euroopan Unioni on muodostanut yritysvastuudirektiivin, joka velvoittaa yritykset hoitamaan ESG-asiansa kuntoon. ESG tulee sanoista Environment (ympäristön puhtaus), Social (yhteiskunnallinen vastuu) ja Corporation Governance (hallinnollinen rehellisyys ja avoimmuus). Yritysten ESG-kelpoisuutta tulevat valvomaan tarkastusvaliokunnat yhteistyössä Euroopan Tilintarkastus -järjestön kanssa.

Kun raha liikuttaa maailmaa, on luonnonvaroillekin annettava hintalappu. WEF (World Economic Forum) on nimennyt kolme suurinta uhkaa maailman taloudelle seuraavalle vuosikymmenelle: ilmastotoimien epäonnistuminen, äärimmäiset sääilmiöt ja biodiversiteettikato.

Media on tänä päivänä kriittisessä asemassa ilmastoviestinnässä. Energiasiirtymä ja ilmastonmuutos tulee koko ajan lähemmäs ihmistä ja tietoisuutta on lisättävä yhä useammalla viestinnän alueella. Ilmastonmuutos-teeman tulisi ylittää tiedottamisen rajat, kun useammalla tuotannon alueella otetaan ja on otettava kestävä kehitys huomioon. Samalla kuitenkin median tulisi pitää objektiivisuudestaan ja tasapuolisuudestaan kiinni. Yhdysvalloissa media oli paitsi vallan vahtikoira, myös denialistitiedemiesten sylikoira. Edelleen.

Kuvankaappauksia ExxonMobilin Instagram-tililtä ja kotisivuilta

Teemu Laulajainen
Rauma

Artikkelikuva julkaistu taiteilijan luvalla
Tom Curryn kotisivut

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu