Mitä ilmastonmuutos on tullut maksamaan tähän mennessä?

Ilmastonmuutoskriisi tulee koskettamaan monia elämän osa-alueita. Vaikutusketju ulottaa pitkälle ja monihaaraisesti. Rahan-, kodin-, terveyden ja hengenmenetysten laskeminen on monimutkaista, mutta sitä on tehty. Twitterissä eräs keskustelija kysyi aiheesta ja kiinnostuin kirjoittamaan tämän pienen läpivalaisun.

Raha

Mitä kauemmin odotamme ja mitä hitaammin toimimme päästöjen vähentämiseksi, sitä kalliimmaksi se tulevaisuudessa tulee. Tämän laskurin mukaan menetämme joka vuosi 500 miljardia dollaria, jos emme tee tarpeellisia muutoksia Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteessa pysymiseksi.

Maailmanpankin mukaan ilmastonmuutokseen reagoimattomuus nakertaa globaalista bruttokansantuotteesta vuosittain 5% pois, kun taas ne varat, joilla ilmastonmuutokseen voitaisiin efektiivisesti reagoida, vähentäisi bruttokansantuotteesta vain 1%.
Ja sitä teollisuuden alaa, joka pahentaa ilmastonmuutosta päästöillään, eli fossiilisen energian yhtiöitä, maailman valtiot tukevat summalla, joka vastaa 6,7% bruttokansantuotteesta. Eli valtiot rahoittavat ilmastonmuutosta pahentavan teollisuudenalan toimintaa.
Ei ihme, että (antropogeenista) ilmastonmuutosta on sanottu markkinoiden suurimmaksi epäonnistumiseksi ihmisen historiassa.
Tulee siis edullisemmaksi taistella lämpenemistä vastaan kuin vain korjailla sen aiheuttamia tuhoa:

Kylmä ja kuuma

Yleisesti ottaen maailmassa kuolee ihmisiä enemmän kylmään kuin kuumaan.
Kylmään kuolemiset ovat vähentyneet enemmän (0.51%) kuin lämpöön kuolemiset ovat lisääntyneet (0.21%). Näin nettoluku on negatiivinen (-0.3%) vuosien 2000-2019 välillä. Eli kuolleisuus on pienentynyt.
Tämä voisi kirvoittaa positiivisuuteen taipuvilta ajattelijoilta päätelmän, että kun nyt lämpenee, niin sehän on vain hyvä asia. Mutta Eurooppa on ainoa maanosa, jossa sekä erityisen kylmään ja erityisen kuumaan kuolleiden luku oli globaalia keskiarvoa suurempi.
Vaikka esim Aasiassa kylmään kuoleminen vähenee (hyvä asia), niin Euroopassa kuumaan liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet (huono asia).
Alkuperäislähde.
Artikkeli.

Maailmanlaajuisesti keskimäärin 37% kuumuuteen liittyvistä kuolemista on syyttäminen ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä.

Tutkimus tunnusti, että antropogeeninen ilmastonmuutos on voinut pienentää nettokuolleisuuden määrää, mutta pidemmässä juoksussa kuumaan kuolemiset tulevat lisääntymään. Ja mitäpä se meitä eurooppalaisia lohduttaa, jos täällä kuollaan yhä useammin kuumuuteen, mutta toisella puolella maapalloa kylmään kuoleminen vähenee. Lisäksi on odotettavissa, että nimenomaan Euroopassa, kuten myös Australian seudulla, kuumuuteen liittyvät kuolemat tulevat lisääntymään merkittävästi.

Kodittomuus

Ilmastonmuutoksen buustaamat luonnonkatastrofit ovat viime vuosikymmenen syy numero yksi rajojen sisäiseen kodittomuuteen. Tuona aikana arviolta 20 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa. Varsinkin saarivaltiot ovat alttiit sään ääri-ilmiöille.
Kodittomuuden toinen syy on lisääntyneet konfliktit. Tapahtumaketju saattaisi mennä esimerkiksi näin: heikentyneet ruuankasvatuksen olosuhteet, esimerkiksi kuivan kauden aiheuttama veden vähyys lisää nälkää ja tyytymättömyyttä. Aseelliset ryhmät saattavat verottaa viljelijöiden tuotantoa edelleen. Resursseista taistellaan. Ryöstetään ihmisiä. Ahtaalle ajetut ihmisryhmät kapinoivat ja he joilla on aseet, tai enemmän niitä, voittavat niitä käyttämällä. Murhia, raiskauksia, sieppauksia.
Kodin menettäminen on todennäköisintä maissa, joissa kodit ja muu yhteiskunnan rakennettu ympäristö on heikkoa, eikä tuhojen korjaukseen ei ole samanlaisia resursseja kuin esim. Euroopassa.

On olemassa laaja ja alati kasvava tutkimusnäyttö siitä, että riski kodin jättämiselle on sitä suurempi, mitä vakavampi on kuivuus, meren pinnan nousu, jäätikön sulaminen ja äärimmäiset lämpötilat.

Kun nyt joku kysyy, että miten erottaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen eron niistä myrskyistä, jotka esiintyisivät muutenkin, niin vaikeaahan se on. Kaikkea vahinkoa, jonka esim. tulva aiheuttaa, ei voi laittaa ihmisen piikkiin.
Joissain tapauksissa ilman ihmisen kontribuutiota äärisäähän vahingot olisivat voineet jäädä kokonaan tulematta. Toisaalta ymmärretään, että tuhot voivat moninkertaistua tulvan pienenkin pahentumisen myötä. Tähän liittyvät esim. rankkasateet, meren pinnan nousu, edellisen myrskyn tuhot, tai edellisen tulvan tuhot, joita ei ole vaikkapa ehditty vielä korjaamaan. Veden pinta nousee vain vähän, mutta yltää sen takia laajemmalle alueelle maan alavuuden takia.

Ihmisen ”sormenjälkeä” maailman biosfäärin ja ilmakehän muutoksissa on tutkittu ja niitä on useita. Se tarkoittaa todisteita siitä, että globaali lämpeneminen johtuu ihmisestä, ei luonnollisista syistä.

(Kuivuus ja helleaallot ovat lisääntyneet. Varmaa on myös se, että ilmakehän ollessa entistä kosteampi, myrskyjen alas satama vesimäärä on noussut. Myrskyjen määrän ja ilmastonmuutoksen välinen suhde on epävarma. Käsitys on, ettei niitä ole sen enempää, ne ovat vain märempiä ja voimakkaampia. Hurrikaanien, eli intensiivisten trooppisen syklonien määrän on todettu kasvaneen. Tässä on erotettava ei-intensiivinen trooppinen sykloni, joiden määrä on jopa laskenut merien ”muuttuneiden olosuhteiden vuoksi”.

Eli näemme vähemmän trooppisia sykloneita, mutta yhä useampi niistä kasvaa hurrikaaneiksi.
Pohjoisen pallonpuoliskon vähenevillä extratrooppisilla sykloneilla on yllättäviä vaikutuksia. Näillä liikkuvilla matalapaineilla on tapana puhdistaa ilmaa, vaihtaa kuumaa likaista ilmaa maan pinnalta ja kylmää korkeammalta tilalle ja vähentää helleaaltoja. Nyt vähentyneet syklonit eivät sitä tee ja saastunut ilma makaa maan pinnalla.

Joidenkin tappavien helleaaltojen kohdalla on todettu, että se olisi ollut käytännössä mahdoton ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, toisten lämpöaaltojen kohdalla ilmentymisen todennäköisyydet ovat pienempiä, kuten 50/50.)

Ruuantuotanto

Maailmassa on nälkäkriisi. On suuri epätasapaino siinä, että ylipaino maailmassa yhtäällä lisääntyy, kun toisaalla ruuan pula on suuri.

Globaalisti 1900-luvun alusta ruokakasvien viljely on lisääntynyt ja satojen tuottoisuus on kasvanut. Syynä molempiin on ollut uuden viljelysmaan raivaaminen sekä viljely- ja sadonkorjuutekniikan kehittyminen. Yhdeksi syyksi on mainittu myös kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä, sen osuuden on arvioitu olevan noin 8%.

Nousu on ollut 2000-luvulla melkein 2% vuodessa, mutta tämä kasvu on 2010-luvulla tippunut 1,3%:iin.
Kasvun indikaattorina käytetään kokonaistuottavuuslukua TFP (Total Factor Productivity). Se on tehokkuusluku, joka saadaan, kun arvonlisäyksen muutoksesta vähennetään pääoman ja työvoiman vaikutukset.
Tuottavuuden kasvun hidastuminen tapahtui enimmäkseen kehittyvissä maissa. Alhaisen tulotason maissa kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät sitä mukaa, mitä enemmän laskenutta tuottavuutta kompensoitiin lisäämällä viljelyn panoksia uusilla viljelysmailla.
Syiksi tuottavuuden vähenemiseen mainittiin muuttuneet sääolot. Ennen sopivat lämpötilat ja kosteus saattoivat muuttua epäsuotuisiksi jollekin viljelyskasville, eikä vain yhtenä vuotena, vaan vuosien mittaan kumuloituen.
Uusien kasvitautien tai tuhoeläinten ilmaantuminen tuo omat haittansa. Köyhyys ja ennakkoluulot esimerkiksi uusia teknologisia ratkaisuja tai geenimuunneltujen kasvien käyttöönottoa kohtaan saattaa hidastaa tuottavuutta.

Tulevaisuus ei näytä ruusuiselta. NASA on laskenut ilmastonmuutoksen vaikuttavan maailmanlaajuisesti viljasatoihin. Vuoteen 2030 mennessä maissisadot pienenisivät 24% ja vehnäsadot 17%.

Ja Yhdysvaltojen omiin satoihin business as usual -skenaario vaikuttaisi hyvinkin negatiivisesti.

Mielenterveys

Ilmastonmuutoksen on todettu monissa tutkimuksissa vaikuttavan mielenterveyden ”haasteisiin” lisäävästi. Suorat äärisään katastrofit, niiden jälkipyykki ja pelkkä tietoisuus ilmastonmuutoksen olemassaolosta lisää ahdistusta, masennusta, traumaperäistä stressihäiriötä, univaikeuksia, huume- ja alkoholiriippuvuutta, itsemurhia, aggressioita ja väkivaltaa.

Ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt lisäävät myös hengitystiesairauksia, allergisia reaktioita, sikiön ja lapsen kehityksen ongelmia sekä kroonisia tauteja kuten syöpää.

Ja kaikki edellä mainitut tulevat lisääntyvän lämpenemisen ohella pahenemaan. On ihan syytä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat suurin syy globaalin keskilämpötilan nousuun.