Tänään keskiviikkona 14.9 Euroopan Parlamentin jäsenet äänestävät Strasbourgissa Suomenkin metsien kohtalosta

Myrskyn kaatamia puita

Biomassan käyttö fossiilisten polttoaineiden sijaan on ollut suosittua. Hiilineutraaliksi mainittu biopolttoaine on omiaan vähentämään riippuvuutta fossiilisista, jos kyse on nimenomaan korvaavasta käytöstä. Mutta ongelma syntyy, kun puuta hakataan niin paljon, että Suomen metsien hiilinielu muuttuu päästölähteeksi. Ja se ei varmasti ole jäänyt huomaamatta EU:ssa, kun se kokoontuu päättämään keinoista, joilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Jos asialla on kiire, onko puuenergian uusiutumissykli liian hidas? Pitääkö puulta ottaa määre ”uusiutuva” pois, jotta direktiivillä olisi efektiivistä vaikutusta?

Suomessa metsät ovat pitkään kasvaneet nopeammin mitä niitä on ehditty hakata. Avohakkuut ovat edelleen pääasiallisin hakkuumuoto. Vasta vuonna 2014 jatkuvapeitteinen metsänkasvatus tuli lailliseksi. Sen osuus on vielä pieni metsänhoidossa. Luontopaneelin mukaan vuonna 2020 vain alle 5% metsänomistajista suoritti jatkuvapeitteistä metsänhoitoa, vaikka sen on sanottu olevan monimuotoisuutta säilyttävämpää ja jopa taloudellisesti kannattavampaa.
Suomen metsienhoidon on sanottu olevan Euroopan parasta. Suhteemme metsään on moninaisempi kuin eurooppalaisten. Viisi vuotta sitten Suomi laittoi EU:n metsänhoitodirektiiviä vastaan. Sen ei nähty olevan kohtuullinen ottaen huomioon Suomen erityisen riippuvuuden metsistä.
Äänestys oli täpärä, mutta sen seurauksena Suomen metsät päätettiin nähdä hiilinieluina lisääntyvistä avohakkuista huolimatta. Avohakkuiden vastustajat Suomessa aloittivat nimien keräämisen lakialoitteeseen, joka kieltäisi avohakkuun valtion mailla; jatkuvapeitteistä metsänhoitoa olisi lisättävä. Aloite luovutettiin vuonna 2019. Valiokunta hylkäsi aloitteen sillä perusteella, että eri alueille ja kasvupaikoille täytyisi valita sille soveltuva menetelmä ja niin avohakkuut haluttiin jättää metsänhoidolliseen työkalupakkiin.

Ratkaisevia hetkiä

Tänään keskiviikkona 14.9 äänestetään taas EU:n energiansäästöohjelman tavoitteista. Niiden tarkoitus on lisätä uudistuvien energianlähteiden osuutta EU:n alueella neljäänkymmeneenviiteen prosenttiin seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Liikenteen päästöjen on tarkoitus pienentyä 16 prosentilla.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja Euroopan Ilmastojärjestö (European Climate Foundation) molemmat vaativat biomassan käytön lisäämistä energianlähteenä. Se on ollut tärkein työkalu fossiilisista irtautumisessa. Euroopan oma bioenergian tuotanto ei nykyisellään riitä, vaan Yhdysvalloista rahdataan miljoonia tonneja pellettiä poltettavaksi.

Meillä ovat metsät kasvaneet hyvin ja olemme saavuttaneet kasvihuonekaasuvähennysvelvoitteemme. Vihreä kulta on toiminut hiilinieluna. Mutta Luonnonvarakeskuksen metsien inventointi viime vuodelta antoi huolestuttavat pikaennakkoluvut (lopullinen raportti ilmestyy ensi keväänä). Sen mukaan metsien kasvu on hidastunut, hakkuut ja luonnonpoistuma lisääntyneet ja yhdessä turvepeltojen maaperäpäästöjen kanssa koko maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi.

EU ei voi ehdottaa liikenteen päästövähennyksen toteuttamista metsästä saatavalla biopolttoaineella samaan aikaan, kun se vaatii, että metsien käyttöä vähennetään hiilinielun turvaamiseksi. Keinot jäävätkin jäsenmaiden kontolle. Jos äänestys hyväksyy RED II (Renewable Energy Directive) päivittämisen ankarampaan versioon III, emme direktiivin mukaan voi ainakaan omista metsistä kaadettua tukkipuuta jalostaa tulevaisuudessa energiaksi. Muiden kasvien käyttöä ja ulkomaantuontia ei rajoiteta. Säädös voimaan tullessaan koskisi jossain määrin myös saunan lämmittäjiä. Puun pienpoltto tuottaa jopa 43% pienhiukkasista Suomessa.
Member States should grant no support to the production of energy from saw logs, veener logs, stumps and roots and avoid promoting the use of quality roundwood for energy except in well-defined circumstances.”

Pitääkö titteli ”uusiutuva” ottaa puulta pois?

Biodiversiteetin säilyttäminen ja nykyinen avohakkuihin perustuva metsänkäyttö ovat ristiriidassa keskenään. Tämä lienee selvä, myös UPM:n metsäasiantuntija Tuomas Kara myöntää sen Julia Thurenin blogihaastattelussa.
Mutta metsien käytön totaalikielto ei ole vaihtoehto. Hiilinielun ja -varaston vahvistamiseksi Ilmastopaneelin keinot ovat käytännössämetsien lannoitus ja hylättyjen turvepeltojen ja turpeennostoalueiden vettäminen sekä Venäjän tuontipuun korvaaminen puun tuonnilla muista EU-maista.”

Tittelit ”hiilineutraali” ja ”uusiutuva” ovat kuuluneet puusta saatavaan energiaan, mutta ne voi helposti kyseenalaistaa. EU:n ilmastostrategia perustuu tunnettuun ilmiöön nimeltä antropogeeninen ilmastonmuutos. Yksi sen vahvimmista ilmiöistä on maapallon keskilämpötilan kohoaminen ja siihen suurin syy on kasvihuonekaasujen lisääntyminen maankäytön ja fossiilipohjaisten polttoaineiden käytön takia. Lämpötilanousu olisi pidettävä 1.5 – 2.0 asteessa. Sillä vältettäisiin suurimmat tulevien vuosisatojen luonnonkatastrofit. Hiilidioksidipäästöjen hillitsemisellä on siis kiire. Meillä on 8 vuotta aikaa vähentää päästöjä 55 prosenttia. Jos öljyä, maakaasua ja kivihiiltä korvataan esimerkiksi puusta saatavalla pelletillä ja jalostetulla biopolttoaineella, se vähentää toki kasvihuonekaasujen määrää, mutta biomassaan käytetty puu uusiutuu ja sitoo nyt päästetyn hiilidioksidin vasta vähintään 80 vuoden kuluttua. Siihen ei ole aikaa. Puun uusiutuvuussykli on tähän hetkeen liian hidas.

Ristiriita: metsän tuoma energiaturvallisuus vai hiilivaraston ja biodiversiteetin säilyttäminen

Vai molemmat?
Ilmastopaneelin mukaan ”esitettyjen lukujen ja nykyisten toimenpiteiden valossa Suomi ei saavuta EU:n vuosille 2021-2025 eikä 2026-2030 asettamaa maankäyttösektorin nettonielutavoitetta.”
Suomen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ottaa viestin sanojensa mukaan vakavasti. Hän myös muistuttaa suomalaisesta vastuullisesta metsänhoidosta, josta EU:n parlamentissa ei tiedetä. Se kuulemma ”on silkkaa tietämättömyyttä”.
Toivottavasti Suomen LULUCF-sektorin (Land Use, Land Use Change and Forestry) päästölähde on pikaennakon laskuvirhe, kuten jotkut väittävät.
Tilastokeskuksen mukaan Suomi saa neljäsosan käyttämästään energiasta puusta ja toisen neljäsosan fossiilisista. Jos puusta saatavaa biomassaa ei saisi käyttää fossiilisista irtautumiseen, millä taikatempulla me irtaudumme fossiilisista polttoaineista? Omat aurinko- tuuli- ja vesivoima eivät siihen riitä, eikä siihen saa apua ulkomailtakaan. Puupelletin raahaaminen ulkomailta ei ratkaise mitään, vain siirtää ongelman kuljetuskustannusten kera.
Vaikea tilanne. Unioni ottaa oikeutetusti antropogeenisen ilmastonmuutoksen tosissaan, mutta jäsenvaltioiden talouskasvu on pullonkaulana.

Jos koko metsän ja maankäytön sektori pysyy päästölähteenä tulevaisuudessakin, emmekä pysty sitä hoitamalla tai kompensoimalla päästöjä muiden alueiden vähennyksillä tai ostamalla muiden maiden ylijäämähiilibudjetista hakkuuoikeuksia, joudumme maksamaan miljardeja euroja sakkoja. Maksajina sinä ja minä. Meillä on siis taloudellinen motiivi ratkaista ongelma maan- ja metsänhoidollisesti.

Tuulimyllyjä mahtuu Suomenmaahan, jokaisen talon katolle aurinkokenno. Tutkija ja tietokirjailija J.M. Korhonen kirjoitti hyvistä uutisista: aurinkoenergiateollisuuteen on sijoitettu niin suuria summia, että lähitulevaisuudessa tuotanto voi moninkertaistua. Pullonkauloiksi voi muodostua piikiekkojen valmistuksen hitaus, kaavoituksen byrokratia ja asentajien vähyys.

Suomen olosuhteet on otettava huomioon EU:n direktiiveissä. Välttämätön lämmitys ja välttämätön liikkuminen on turvattava, mutta silti ristiriita on tiheä kuin puun syyt. Päästöjen vähentäminen on välttämätöntä. Jos kaikkea käytettyä energiaa ei voida korvata nopeasti uusiutuvilla (aurinko, vesi, tuuli), voisiko sellaisestakin strategiasta puhua, jossa energian kulutusta vähennetään siellä missä mahdollista? Vapaaehtoisesti.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu