Helsinkiä vaivaa realismin puute – Ajatuksia uudesta kaupunkistrategiasta

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden ”Kasvun paikka” –kaupunkistrategian vuosille 2021-2025. Perussuomalaiset tekivät strategiaan palautusehdotuksen uuteen valmisteluun, jossa perussuomalaisten näkemyksiä nykyisten kaupunkilaisten asemasta, hyvinvoinnista, kaupungin kehityksestä ja kasvusta tulisi huomioida strategian kirjauksissa. Teimme myös vastaehdotuksen strategian seurantaan ja toteutukseen, mutta kumpikaan ehdotuksista ei saanut riittävää kannatusta salissa.

Tässä lyhyesti näkemyksiäni kaupunkistraegiaan liittyen.

Kasvun paikka -kaupunkistrategia maalaa Helsingin kehityksestä hyvin ruusuista kuvaa. Kehitys ei läheskään kaikilta osin ole kuitenkaan myönteistä, ja nämä ongelmat tulevat eteemme ennemmin tai myöhemmin myös ratkaistaviksi.

Helsingin kaupunkistrategia julistaa, että ”kasvun palvelumenot on kyettävä rahoittamaan tulevaisuuden verotulojen virralla.” Tämä kuitenkin edellyttää työssäkäyvää väestöä ja yrittäjiä.

Mutta houkutteleeko Helsingin nykypolitiikka heitä asukkaiksi?

Tilastojen valossa ei. Helsingin väestönkasvu ja työikäisten määrän kasvu perustuvat Helsingissä maahanmuuttoon. Tämä ei ole toistaiseksi kehittänyt Helsinkiä myönteisempään ja vauraampaan suuntaan, sillä tilastojen valossa jo nyt puolet koko Helsingin toimeentulotukimenoista maksetaan vieraskieliselle väestölle. Taloudellisesti kestämätön sosiaaliturvaan perustuva maahanmuutto ei siten edistä Helsingin kaupunkistrategian tavoitteita.

Kun verovaroilla kustannettavat peruspalvelut vielä vähenevät veropohjan heikentyessä, heikentyvät myös Helsingin veto- ja pitovoima entisestään julkista taloutta ylläpitävien asukkaiden silmissä.

Tämän vuoden tammi-maaliskuussa Helsingistä muutti pois enemmän ihmisiä kuin kertaakaan 30 vuoteen. Ihmettelenkin ettei strategiassa kiinnitetä huomiota näihin tosiseikkoihin.

Helsinki painottaa kaupunkistrategiassaan ydinkeskustaa sekä valittuja kaupunkiuudistusalueita, ja niiden kehittämistä. Suurin osa helsinkiläisistä asuu kuitenkin lähiöissä, joista löytyy jo nyt paljon eriarvoisuutta, ja eriarvoisuutta löytyy rutkasti myös lähiöiden välillä.

Helsinki panostaakin nähdäkseni liikaa tällä suhteellisen lyhyellä strategiakaudella tulevaisuuden kaupunkiuudistusalueiisiin perinteisten lähiöiden asukkaiden peruspalveluiden, turvallisuuden sekä viihtyisyyden kustannuksella. Tämä lisää entisestään kaupunginosien eriarvoisuutta, ja on myös ristiriidassa tasapainoisen kaupunkikehittämisen kanssa.

Strategiatyöhön tulisikin selkeästi osallistaa eri osa-alueiden asiantuntijoita mutta myös nykyisiä asukkaita, sillä lukiessani uutta strategiaa se vaikuttaa harhautuneen tosielämästä.

Nykyiset asukkaat ovat unohtuneet, ja Helsinkiä kehitetään lähinnä tulevien asukkaiden tai vieraskielisten tarpeita priorisoiden.

Helsinkiä vaivaakiin monessa asiassa realismin puute, ja tämä näkyy myös kaupunkistrategiassa.

Jos Helsinkiä johdettaisiin tiedolla, kuten strategia väittää, asiat laitettaisiin kuntoon ja tärkeysjärjestykseen saadun tiedon pohjalta.

Nyt tiedon lisäksi johtamiseen vaikuttaa erilaisia arvoon ja ideologiaan pohjautuvia intressejä.

Onko Helsinki kokoaan suurempi maailmalla, vai yksinkertaisemmin asukkailleen turvallinen ja toimiva pääkaupunki. Tämä on strateginen valinta.

Perussuomalaiset valtuutetut jättivät uuteen kaupunkistrategiaan eriävän mielipiteen.

+3
TeijaMakkonen
Perussuomalaiset Helsinki

Helsingin kaupunginvaltuutettu (ps).
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen.
Kansanedustajan avustaja ja luottamusmies.
Sotatieteiden maisteri, MBA (Poly), BSc Admin.
Mielipiteet omia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu