Naisten kutsunnat – Tasa-arvoa vai hysteriaa?

Kutsuntavelvollisuuden laajentamisen kannattaminen olisi mitä todennäköisimmin strateginen veto Puolustusvoimilta, jolla saataisiin naisiin kohdistuvaa asevelvollisuus- ja tasa-arvohysteriaa hiljennettyä. Puolustusvoimain komentaja on alustavasti väläyttänyt vihreää valoa sille, että asevelvollisia koskevat kutsunnat voitaisiin ulottaa koskemaan myös naisia. 
 
Hallitus onkin asettamassa parlamentaarisen komitean hallitusohjelman mukaisesti kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Työryhmän agendalla on yleisen maanpuolustusvelvollisuuden ja yleisen asevelvollisuuden kehittäminen sekä tasa-arvotyö ja tietoisuuden lisääminen naisten vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.
 
Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu miespuolisia Suomen kansalaisia koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen. Yleisellä asevelvollisuudella taataan kustannustehokkaasti riittävän suuri ja toimintakykyinen reservi. Perustuslaissamme on säädetty maanpuolustusvelvollisuus, joka taas koskee molempia sukupuolia sekä myös siviilipalvelushenkilöitä. Maanpuolustusvelvollisuus on siten eri asia kuin asevelvollisuus. Samoin on kutsunnat ja välillä väläytelty kansalaispalvelus.
 
Naisia koskevien kutsuntojen tarkoituksena olisi lisätä tietoisuutta osallistua maamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Kutsuntatilaisuus nykytavalla järjestettynä ei kuitenkaan ole vain maanpuolustuksen tiedotustilaisuus. Kutsunnoissa määrätään asevelvollisen palveluskelpoisuusluokka, palveluksen aloittamispaikka ja -ajankohta. Kutsuntojen laajentaminen myös naisia koskevaksi vaatisi lakimuutoksia ja se olisi arviolta noin 4 miljoonan euron vuotuinen lisämeno, ja siten myös resurssikysymys. Jos hallitukselta ei löydy tähän ylimääräistä rahaa, jostain se on leikattava. Tasa-arvoinen asepalvelus, eli koko ikäluokalle pakollinen armeija taas tuplaisi koko asevelvollisuusjärjestelmästä aiheutuvat kulut. Puhumattakaan käytännön järjestelyistä, kun varuskuntia on viime vuosien aikana lakkautettu useampia. 
 
Sukupuolten tasa-arvo vai sotilaallisen maanpuolustuksen tarve?
 
Edellinen Puolustusministerimme ja Puolustusvoimain komentaja eivät kannattaneet asepalveluksen laajentamista naisiin, eikä edes kutsuntojen laajentamista naisia koskeviksi. Uudet nykyiset kannattavat. Mikä muuttui alle vuodessa? Henkilöiden lisäksi hallitusohjelma. En kuitenkaan usko Puolustusvoimien muuttuneen feministiseksi vihervasemmistoksi, vaan toivon, että kyseessä on Puolustusvoimien strateginen valinta tai oikeastaan pakotettu tilanne ottaa naiset (sukupuolten tasa-arvon ollessa jopa megatrendi) mukaan osaksi maanpuolustusta pienimmän ”vahingon” – korjaan helpoimman, eli kutsuntojen kautta.
 
Kun kokonaisuudessan pohditaan naisten osallistumista ja mahdollisuuksia kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen, tulee kehityksessä olla kyse puolustuskykymme vahvistamisesta monipuolisella osaamisella, kansalaisten maanpuolustustahdon kasvattamisesta, ei pelkästään sukupuolten tasa-arvosta. 
 
Jos valtiolta löytyy tähän ylimääräistä rahaa, se kannattaisi kohdentaa maanpuolustuksen ja turvallisuuskasvatukseen eikä yhteen päivään kutsunnoissa. Yläasteen opetussuunnitelmaan voitaisiin lisätä maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen liittyvä opintojakso, joka lisäisi tietoutta myös naisille erilaisista maanpuolustukseen ja turvallisuuteen liittyvistä mahdollisuuksista, ja saisi heidät hakeutumaan naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Yleinen maanpuolustustietoisuuden lisääminen taas mahdollisesti kasvattaisi kaikkien kansalaistemme maanpuolustustahtoa. Kutsunnat kestävät vain päivän. Miksi liikuttaa massoja kutsuntoihin, kun maanpuolustuskoulutuksen voisi sitoa osaksi koulun opetussuunnitelmaa ja oppivelvollisuutta. Tätä olisi helppo kannattaa.
 
Toinen kevyempi vaihtoehto olisi Reserviläisliiton viime keväänä ehdottama kokonaisratkaisu turvallisuuden infopäivästä, jossa tutustuttaisiin viranomaisiin sekä heitä tukeviin vapaaehtoisjärjestöihin. Liiton ehdotus voitaisiin toteuttaa muuttamatta nykyistä asevelvollisuuslakia ja kutsuntoja, ja sillä saataisiin kaikki mukaan yhteiskunnan turvallisuuden tekemiseen.
 

Asepalvelusreformi olisi joka tapauksessa suuri muutos Suomen historiassa, eikä siihen pidä lähteä kevyin perustein. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa Suomelle riittävät sodan ajan joukot tehokkaimmin. Kansainväliset esimerkit lisäksi osoittavat, että asevelvollisuutta on käytännössä erittäin vaikeaa tuoda takaisin, kun se on kertaalleen purettu. Toimivaa tapaa ei pidä löyhin perustein rikkoa, mutta kehittää sitä tarvittaessa voidaan. Suomessa tulee tehdä järkevää ja harkittua turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Avainasemassa on saada alan asiantuntijoita niin puolustusvoimiin kuin eduskuntaan päättämään sekä edistämään Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisia asioista.

Kuvassa sotatieteiden maisteri Teija Makkonen. Defensor Patriae. Maanpuolustuskorkeakoulun lehti 3/2013
#kutsunnat #asevelvollisuus #kansalaispalvelus #infopäivä #reserviläisliitto #maanpuolustus #armeija #sotatieteidenmaisteri
TeijaMakkonen

Olen 36-vuotias sotatieteiden maisteri, hallintotieteiden kandidaatti, kansanedustajan avustaja, luottamusmies, Helsinkiläisen ala-asteen johtokunnan puheenjohtaja ja perheenäiti. ​ Ennen työtäni Eduskunnassa toimin Puolustusvoimissa virkamiehenä yli 10 vuoden ajan. Olen kouluttautunut kahdella eri hallinnonalalla sekä myös yritysmaailman puolella. www.teijamakkonen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu