Elokapina ja Eduskuntatalon vesivärivärjäys: Provosoinnista dialogiin?

(Tekoäly merkintä)

”Tänään otsikoihin nousi Elokapinan tempaus, jossa eduskuntatalon portaat saivat vesivärikäsittelyn. Monille tämä saattaa näyttäytyä uhkarohkeana vandalismina, toisille se on taas herätyshuuto ilmastotoimien puolesta. Tämä herättää kysymyksen: missä kulkee kansalaistottelemattomuuden ja vahingonteon raja? Entä voiko tällainen provokaatio todella edistää dialogia?

Ensinnäkin on todettava, että vesivärillä maalaaminen ei ole pysyvää, mutta se on symbolisesti voimakas teko. Tällaisessa performanssissa yhdistyvät taide ja aktivismi, ja tarkoituksena on herättää keskustelua ilmastokriisin kiireellisyydestä. On helppo tuomita tämä suoralta kädeltä järjettömänä ilkivaltana, mutta tällaiset tempaukset ovat usein huutoja kuulluksi tulemisen puolesta. Kun perinteiset keinot tuntuvat riittämättömiltä tai jäävät huomioimatta, voi turhautuminen kanavoitua radikaaleiksi teoiksi.

Kuitenkin herää kysymys, saavutetaanko näin oikeasti toivottu vaikutus? Vaikka tempauksen tarkoitus onkin kiinnittää huomio ilmastotoimiin, se saattaa kääntyä itseään vastaan, jos huomio keskittyy liikaa itse tekoon ja vähemmän sen taustalla olevaan sanomaan. Onko tarkoituksenmukaista provosoida ihmisiä suuttumaan, jos tavoitteena on saada heidät ymmärtämään ja toimimaan yhdessä yhteisen hyvän eteen?

Toisaalta on sanottava, että nykyinen tilanne vaatii epätoivoisia tekoja. Ilmastokriisi etenee pelottavalla vauhdilla, ja vaikka tietoisuus on lisääntynyt, konkreettiset teot jäävät usein puolitiehen. Elokapina onkin onnistunut saamaan nuoret liikkeelle ja nostamaan ilmastokeskustelua otsikoihin tavalla, johon moni perinteisempi järjestö ei ole pystynyt.

Olisiko silti mahdollista löytää väylä, jossa kansalaistottelemattomuus ja dialogi voisivat kohdata? Esimerkiksi Suomessa on pitkä perinne rauhanomaisessa mielenosoittamisessa, jossa viesti on saatu perille ilman konflikteja tai rikoksia. Ehkä tulevaisuuden ilmastotoimet voisivat ottaa mallia tästä perinteestä: voimakkaita kannanottoja, mutta sellaisia, jotka kutsuvat keskustelemaan, eivät torjumaan.

Elokapinan tempaus eduskuntatalon edessä on epäilemättä herättänyt huomiota. Jää nähtäväksi, syntyykö tästä pitkäkestoista dialogia vai jääkö tapahtuma yksittäiseksi protestiksi, joka hukkuu muiden uutisotsikoiden alle. Yhteinen tavoite kaikilla, niin aktivisteilla kuin päättäjilläkin, on kuitenkin sama: turvata planeettamme tulevaisuus. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan vuoropuhelua, joka yhdistää provokaation ja rakentavan yhteistyön.

 

TeppoSyvril
Espoo

Sydäntä lähellä on päihdepolitiikka, lääkekannabis,virkistyskannabis,
ympäristö,luonto,jokamiehenoikeudet,eläinten hyvinvointi,syrjäytyneet ihmiset,nuoret ja lapset, ihmisoikeudet,tasa-arvo, tietoturva,sananvapaus, maalaisjärjen käyttö ja vastuu sanoistaan mitä puhuu tai kirjoittaa.
Tekoäly kertoo:
"Teppo Syvärilä on yksi Suomen tunnetuimmista ja pitkäaikaisimmista kannabisaktivisteista. Hän on ollut aktiivisesti mukana kannabiksen laillistamista ja dekriminalisointia ajavissa liikkeissä sekä toiminut Suomen Kannabisyhdistyksen riveissä. Syvärilä on myös ollut näkyvä hahmo julkisessa keskustelussa, osallistunut mielenosoituksiin, kirjoittanut aiheesta ja jakanut tietoa kannabikseen liittyvistä kysymyksistä.

Syvärilä on myös tullut tunnetuksi sosiaalisessa mediassa, jossa hän on käyttänyt alustoja kuten Facebookia ja Twitteriä kannabiksen käytön normalisoinnin ja haittojen vähentämisen edistämiseksi. Hän on ollut aktiivinen vaikuttaja, joka pyrkii muuttamaan suomalaisen huumausainepolitiikan suuntaa erityisesti kannabiksen osalta."_
Vihreralan ammattilainen.

P.s joskus tekstit sekavia ja täynnä kielioppi ja kirjoitusvirheitä. Suurin syy siihen ei ole kannabis tai alkoholi. Se on aivovamma jota kutsutaan lukihäiriöksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu