Kiinteistön arvo on väärä peruste kiinteistöverolle
Väkipakolla maaliin työnnetty sote-uudistus siirtää suurimman osan kuntaverotuloista hyvinvointialueille (joita jatkossa kutsun mielelläni hv-alueiksi) ja jättää kunnat kituuttamaan jäännöserällä koulutuksen, kunnallistekniikan, pakollisten investointien ja vanhoihin otettujen velkojen hoitamisen yms. kanssa. Olen tosin saanut olla todistamassa, että kehnoja näkymiä kuntatalouden kehityksessä eivät kaikki edes näe, vaan jatkavat strategioiden päivittämistä aivan kuin nousukauden kultaisina vuosina.
•
Jo nyt on merkkejä, että menetettyjä tuloja haluttaisiin korvata kiristämällä kiinteistöverotusta ja keksimällä uusia hulevesimaksun kaltaisia rahastusautomaatteja. Tietysti tuloja menojen kattamiseksi on löydettävä. Asukasluvun kasvuunkin on kyseenalaista turvautua, kun merkittävä osa näin saadusta kasvusta kuluttaa verokertymää enemmän kuin kasvattaa sitä.
•
Kiinteisöveron uudistusta on valmisteltu jo viiden hallituksen aikana. Se piti saada valmiiksi jo 2020, mutta nyt tavoite on vuodessa 2024. Lakiluonnosta odotellaan hiljakseen lausuntokierroksille. Valitettavasti uudistuksessa kiinteistöveron määräytymisperusteeseen uhkaa jäädä perustavaa laatua oleva ajatuksellinen kardinaalivirhe.
•
Uudistusta on katsottu tarvittavan siksi, että veron perusteena oleva kiinteistön arvo ei useinkaan vastaa kiinteistön käypää eli markkina-arvoa. Tämä halutaan korjata. Tarkoitus on kaiken lisäksi seurata reaaliaikaisesti hintatason muutoksia vuosittain toteutuneissa kaupoissa.
•
Tahdotaan siis luoda uusi verotuksellinen instrumentti, jolla kiinteistön omistajaa rangaistaan kiinteistön arvon noususta. Tämä ei mahdu oikeustajuun. Kiinteistö on aikanaan tullut hankittuksi verotetuilla tuloilla. Sitä on kunnostettu ja ylläpidetty jo ainakin kertaalleen verotetuilla tuloilla. Tahdotaanko näin menetellen jarruttaa kiinteistöjen jalostamista ja korjaamista?
•
Oikeudenmukainen kiinteistövero perustuisi kiinteistön arvon sijaan siihen, missä määrin kiinteistö rasittaa kunnan taloutta esimerkiksi tiestön kunnossapidon ja ylläpidettävien palvelutarpeiden osalta. Tässä vaikuttava tekijä olisi ehkä myös tila- ja tonttikoko.
•
Tämänkaltainen uudistus kiinteistöveron määräytymisperusteisiin merkitsisi myös tasa-arvoa eri kiinteistötyyppien väliseen kohteluun. Kiinteistön kaavallisesta asemasta seuraavat tekijät eivät periytyisi, vaan kiinteistöä kohdeltaisiin yhteisesti määräytyvin ja mitattavin perustein. Oleellista olisi, ettei kiinteistön omistamisesta ja hankinnasta rangaistaisi vuosi toisensa jälkeen.
Ei vero ole rangaistus. Rangaistusvero olisi kyllä sitä.
Verojen ideana on se, että niitä maksetaan vuodesta toiseen.
Aika vaikeaa ajatella mikä olisi oikeudenmukainen jyvitysperuste. Jos kirjoittajan ehdottamaa perkaa, pitäisikö siis saaristossa asuvien maksaa korkeampaa kiinteistöveroa? Sinnehän pitää tehdä siltoja ym. Ennen vanhaan saaristossa asui köyhää väkeä.
Nyt jos siirrytään enemmän arvon mukaiseen veroukseen, saari- ja rantapaikkojen verot nousee jo paljon pelkästään siitä,
Loma-asunnon kiinteistöveroprosentti on jo nyt paljon korkeampi kuin vakituisen asunnon.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vero ei ole rangaistus, verotus on välttämätöntä. Minä rakastan veroja. Perusteiden epäoikeudenmukaisuus voi muodostua rangaistukseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteistöveron peruste on aiemmin liittynytkin kiinteistön kuluihin kunnalle, mutta sittemmin sille on löytynyt parempaa käyttöä.
Peruslähtökohta verotuksen määräytymisessä on verotettavan kohteen arvo. Tässä kiinteistövero on muodostanut poikkeuksen. On epäkohta että syrjäseutujen arvottomista rakennuksista joutuu maksamaan saman kuin pääkaupunkiseudun arvokiinteistöistä.
Itsellänikin on 50 tonnin arvoinen kiinteistö (ammattiarvioijan arvio, todellisuudessa tuskin tuota), josta menee vuodessa kiinteistöveroa 1600 euroa eli moninkertainen määrä arvoon nähtynä. Toki ymmärrän että arvokiinteistöjen omistajat eivät haluaisi maksaa enemmän, mutta miksi juuri köyhien pitäisi maksaa enemmän?
Ilmoita asiaton viesti
On siinä verottamisessa sellainen ajatus myös että jos vähän on talousromahdusta ettei sitten joku massikeisari osta kaikkea itselleen ja vuokraa sitten hillittömällä katteella.
Että veroa siis pitää olla että tulee kulua siitä omistamisesta. Se estää tuollaisen dystopian tapahtumisen missä rikkaat ostaa kaiken mikä irti lähtee.
Ilmoita asiaton viesti
Ei verottamisperusteita määritettäessä ole ollut tuollaista ajatusta. Aivan liian kaukaa haettu.
Ilmoita asiaton viesti
Siis mitä ei ole ollut perusteena?
Ilmoita asiaton viesti
Massikeisarien massaostojen riski.
Ilmoita asiaton viesti
Jos se sikaporho ostaa halvalla ja vuokraa kalliilla, siitähän sitä verotettavaa tuloa vasta oikein syntyykin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja saataisiin torpparilaitos takaisin, mikä oli muuten ihan tuntuva osasyy sisällissotaan.
Pitää ymmärtää se että eriarvoisuuden maksimointi ei ole mitenkään tavoiteltavaa ja nykyään joka sadas suomalainen on miljonääri, että massikeisarit tosiaankin voivat ostaa talousromahduksessa kaiken mitä irti lähtee
Edellisen kerran vastaavaa oli silloin kun nykyistä kiinteistöveroa säädettiin ja silloin myös ostettiin kaikkea mitä irti lähti. Silloin saatiin vain paljon ihmisiä vuosikymmenien ulosottoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Tahdotaan siis luoda uusi verotuksellinen instrumentti, jolla kiinteistön omistajaa rangaistaan kiinteistön arvon noususta. Tämä ei mahdu oikeustajuun.”
Päinvastoin. Oikeustajuun ei sovi sellainen tilanne, jossa kaupunki kaavoittaa kiinteistösi viereen raitiotien ja kiinteistösi arvo tämän seurauksena tuplaantuu ilman että olet itse laittanut asian eteen tikkua ristiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kateellisten ongelmia, ei se kaupungille kuulu minkäarvoinen kenenkin yksityisomaisuus on. Tai siis sen ei pitäisi kuulua.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa että kunnan päättäjät saavat päättää, kuka rikastuu ja kuka ei. Johtaa varmasti reiluun meininkiin…
Ilmoita asiaton viesti
Joidenkin mielestä tasapäistäminen on reilua.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs, jos viereen tuleekin junarata tai moottoritie ?
Ilmoita asiaton viesti
Kaavoituksen tarkoitus on estää niin käymästä.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin ongelma korkealla kiinteistöveroasteella on siinä, että ei ole vastaavia tuloja mistä maksaa vero.
Tämä nostaa verorasitusta yli sen mitä pidetään todellisena ja kohtuullisena verorasituksena.
Lisäksi yksittäisten ihmisten kohdalla se johtaa suuriin vaikeuksiin, vaikkapa leskien kohdalla.
On olemassa kiinteistöjä joita ei ole helppo myydä, joille ei ole kysyntää.
Tässä on suuri muutos kun 1980-luvulla liikekiinteistöt olivat kalleimpia ja ovat nyt halvimpia ja monin paikoin arvottomia.
Ilmoita asiaton viesti
Vuosi vuodelta kiinteistövero nousee, vaikka kiinteistön arvo laskee. Ihan normaalia tässä todellisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti