Tietosuoja haittaa ennaltaehkäiseviä sote-palveluja
Tietosuoja haittaa ennaltaehkäiseviä sote-palveluja
•
Hyvinvointialueet sote-ratkaisuna myytiin suomalaisille lupauksilla kustannusten kurissa pitämisestä ja palvelujen paranemisesta. Kumpikaan näistä lupauksista ei näytä toteutuvan. Kustannusten kasvun sietäisi, jos se edes toisi alalle lisää kipeästi kaivattuja tekijöitä. Kun niin ei tapahdu, puheet palvelutason paranemisesta verrattuna aikaisempaan järjestelmään ovat onttoja.
•
Rahoituksen riittämättömyyden kannalta keskeinen ongelma on, että THL:n mukaan 10 prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseista. Tämä tarkoittaa käänteisesti, että kansan suuren enemmistön hoitamiseksi jäävät rippeet. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä kyse on noin 17 tuhannesta henkilöstä, jotka tuottavat menoista pyöreästi 530 miljoonaa eli joka vuosi noin 30.000 euroa jokaista tähän heavy user -ryhmään kuuluvaa henkilöä kohden! Tälle epäsuhdalle pitää tehdä jotakin.
•
Tuohon kymmenykseen sisältyy paljon vakavasti sairaita, joiden hoito on erittäin vaativaa ja kallista. Niiltä osin ei tietenkään kenelläkään voi olla mitään huomauttamista. Mutta valitettavasti joukossa on myös heitä, jotka aiheuttavat yhteiskunnalle kohtuuttomia kustannuksia itse valitsemiensa elintapojen seurauksina.
•
Ratkaisu sote-palvelujen tasapuolisemmaksi kohdentumiseksi saattaisi löytyä integroimalla toimintaa siten, että moniongelmaiset henkilöt voitaisiin saattaa juurisyihin pureutuvan tiimin ulottuville. Tähän tarvittaisiin hyvinvointialueen eri toimialoille kertyvien potilastietojen seulontaa. Valitettavasti se ei ole mahdollista. Viitisen vuotta yhteiskunnan sujuvaa toimintaa haitanneet tietosuojasäädökset estävät tämän.
•
Tietosuojalla aivan varmasti on yksilön turvaamisen kannalta paikkansa, mutta tuntuu käsittämättömältä, että edes nykyisessä tilanteessa, jossa kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavan hyvinvointialueen sisällä eri yksikköjen välillä potilastietojen vaihto on kiellettyä. Odottaa sopii, että vaalien jälkeen säädöksiin saadaan jonkinlainen tolkku. Lupailtu integraatio on saatava ennaltaehkäisyn keinona käynnistetyksi edes tämän erityisryhmän osalta.
•
Jokaisella on toki mahdollisuus Omakanta-sivustolla (Kanta.fi) antaa sote-palveluille lupa jakaa omia terveystietoja vapaasti käytettäviksi terveyspalvelujen nopeuttamiseksi ja laadun parantamiseksi. Luvan antaminen saattaa ääritilanteessa pelastaa hengen. Tähän mahdollisuuteen luultavasti moni onkin tarttunut.
•
Ongelma taitaakin olla juuri siinä, että henkilöt, joiden kohdalla olisi erityinen tarve tutustua mentaaliseen, fyysiseen ja sosiaaliseen historiaan, he eivät itse välttämättä sitä tahdo. Merkinnät vaikkapa päihteistä, ruokavaliosta, väkivaltakokemuksista tai perheongelmista halutaan pitää piilossa. Se ei ole asiakkaan itsensä eikä kenenkään etu.
•
Meidän on väistämättä uskallettava nostaa kriittiseen tarkasteluun yhteiskunnan velkaantumalla rakennettu palveluvalikko. Emme kykene jatkossa rahoittamaan nykytasoista hyvinvointivaltiota. Ongelmaryhmä kuormittaa paitsi kaikkia sote-sektoreita myös hälytyspalveluja, poliisia, oikeusapua jne.
•
Esimerkiksi Kelan korvaamista taksimatkoista kaikki eivät perustu todelliseen tarpeeseen. Kela maksoi vuoden 2020 aikana matkakorvauksia yhteensä 285 miljoonaa euroa. Tästä pelkästään taksikyytien osuus oli 133 miljoonaa. Jyväskylän yliopiston selvitys osoittaa, että 25-35 prosenttia kuljetuksista olisi mahdollista välttää. Puhutaan jopa 85 miljoonan euron vuotuisesta turhasta kulusta. Tuolla summalla voitaisiin palkata melkein kaksi tuhatta uutta hoitajaa.
–kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavan hyvinvointialueen sisällä eri yksikköjen välillä potilastietojen vaihto on kiellettyä
Eihän tämä nyt näin ole, vaan nykyään on hyvin tyypillistä, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiedot ovat samassa järjestelmässä. Ilmeisesti on tulossa ainakin jonkinasteinen sosiaalitoimen tietojen integroiminen mukaan. Sosiaalitoimellahan on nyt jo lakisääteinen oikeus pyydettäessä saada asiakkaidensa terveystietoja, jos siihen on perusteita. Keneltä siis puuttuu ja mitä tärkeitä tietoja? Potilashan voi rajoittaa tietojen näkymistä Kannan kautta, mutta se on lakisääteinen oikeus, eikä se käytännössä useinkaan ole mikään ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvailemani erityisen ongelmaryhmän kohdalla nimenomaan mainitsemasi avoin tiedonsaanti sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä olisi oleellisen tärkeää ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Miten se missäkin käytännössä toimii? Kun perusterveydenhoito ja erkoissairaanhoito käyttävät samaa järjestelmää, ongelmaa ei tietenkään ole.
Ilmoita asiaton viesti