Paikallinen sopiminen – Montako elinkautista työttömyystuomiota ay-liike vielä langettaa?
Yhtenä keinona suomalaisen jäykän työmarkkinan joustavoittamiseen on esitetty paikallisen sopimisen vapauttamista. Yllätyksettömästi ay-liike ja niiden vaalirahoittamat vasemmistopuolueet vastustavat uudistusta verissäpäin. Niiden harhaanjohtavassa propagandassa paikallinen sopiminen tarkoittaa vain TES:n minimiehtojen alittamista.
Todellisuudessa kyse on siitä, että työmarkkina saadaan joustamaan suhdanteen mukana. Jos laskusuhdanteessa palkkoja ja saavutettuja etuja voidaan neuvotella alaspäin, on noususuhdanteessa helpompi neuvotella niitä ylöspäin. Nykyisessä ay-korporaatioiden kuristusotteessa työnantajan kannattaa aina vastustaa palkankorotuksia, sillä niitä ei saa enää neuvoteltua alaspäin. Tämä jäykkyys johtaa laskusuhdanteessa irtisanomisiin, jotka olisi vältettävissä paikallisella sopimisella.
Ikävä kyllä hinnan ay-pomojen turhamaisuudesta maksaa tavallinen suomalainen. Osa menettää työnsä ja osa on jopa tuomittu sen takia elinkautiseen työttömyyteen. Onkin aika kysyä ay-liikkeeltä ja sen vaalirahoittamilta vasemmistopuolueilta, montako elinkautista työttömyystuomiota heidän mielestään on hyväksyttävä hinta valtansa pönkittämisestä?
…Biden taitaa USA:ssa ”tuplata” minimipalkat viiteetoista dollariin tunti…?
– EK, Suomen Yrtiitjät, kokoomus ja varmaan mm. persutkin haluavat työntekijöiltä ay-turvan pois ja mieluummin polvilleen koko ay-liikkeen?!
Ei ole vaikea ymmärtää haluttua neuvotteluasemaa-ja valtaa…?
– Ja miten se paikallinen sopiminen tarkemmin kerrottuna niitä ”uusia työpaikkoja lisää-ja synnyttää?” Lähinnä niistä on kuitenkin pula.
Ei tuo myöskään työmarkkinakelpoisuutta niille joiden ammattitaito-ja osaaminen ei nytkään riitä eikä sovi nykyisiin tehtäviin.
Ex-isänmaalliset rikkaat ovat siirtyneet tuotanoinvestoinneista finanssitalouteen ja sen ”peleihin”, mm verovälttelyyn, porailemaan reikiä-ja vuotoja verottajan verokassaan…joita sitten leikkaillaan, paikkaillaan ja ”säästetään” vähäosaisilta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun menee huonosti pitäisi leikata kuluja ja sitten kun on nousukausi ei saa ulosmitata kilpailu etua. Näin se aina menee.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen äärioikeistosiipeen sijoittuva herra S näkee työehtosopimukset paikallisen sopimisen esteenä.Miksi saksalaiset eivät ole samaa mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
Yrityksen luonteeseen kuuluu, että tappiot kohdennetaan riskinottajaan, eikä sosialisoida alas päin.
Ilmoita asiaton viesti
> on noususuhdanteessa helpompi neuvotella niitä ylöspäin
Sen kun näkisi, kuinka helppoa on koskaan neuvotella mitään ylöspäin.
Paikallinen sopiminen voitaisiin mahdollistaa tarkasti rajatuin kriteerein, jossa on mukana yrityksen tuottavuus. Jolloin palkoista olisi mahdollista tinkiä vain silloin kun omistajat tinkivät myös tuotosta sijoitetulle pääomalle. Ks. tämä minun blogini, kohta 3) ”Tiettyihin talouslukuihin sidottu sopiminen, jonka on noudatettava tiettyä kaavaa”.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/paikallinen-sopiminen-voi-muuttaa-tyoelaman-pelisaannot-ja-valtasuhteet/
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuspoliitikko huutaa palkkojen alentamisen perään.
Ymmärtäneekö itsekään mitä se tarkoittaa?
Mikäli yritys A voisi alentaa kysynnän laskusuhdanteessa palkkoja, niin se voisi voittaa tarjouskilpailuja niin, että yritys B ajautuisi konkurssiin, koska yritys B ei tarpeeksi nopeasti alentanut palkkojaan ja siten voinut tarjota halvemmalla tuotteitaan!
Haluaako blogisti siis yritysten menevän laskusuhdanteessa palkkojen alennuskilpailuun, jossa sitten vähiten palkkoja alentavat yritykset pakotetaan konkurssiin? Mitenkä tämä nyt sitten niitä työpaikkoja lisäisi? Minä vain kysyn?
Vientiyritysten kohdalla tilanne on vielä pahempi. Vahva Euro heikentää suomalaisten yritysten vientikilpailukykyä euro maiden ulkopuolisiin maihin, koska voitot putoavat. Vahvan Euron heikentämää kilpailukykyä ei ole edes mahdollista korjata palkkoja alentamalla, koska monilla aloilla palkkojen osuus tuotteen kustannuksista on niin pieni.
Minä en lainkaan vastusta paikallista sopimista. Voisi aloittaa siitä, että palkansaajat saavat aina bonukset yrityksen tekemästä voitosta. Silloin heikompana vuonna nuo bonukset jäisivät tietysti pois, mikäli voittoa ei tule.
Voisi myös neuvotella palkkojen osan maksamisen siirrosta, jolloin ne maksettaisiin viiveellä, mikäli todellisia yrityksen menestymisen mahdollisuuksia on näköpiirissä kohta pikaa, mutta juuri nyt on heikko tilanne.
Kannatan myös monenlaisia keskinäisiä sopimuksia, jotka antaisivat mahdollisuuksia työajan joustoihin molemmin puolin ja moniin muihinkin joustoihin. Palkkaturva kuitenkin pitää työntekijöillä olla, jotta perheen toimeentulo ja elatus on turvattua.
Ilmoita asiaton viesti
Macron taitaa olla blogistin kanssa samaa mieltä. Hän haluaisi AY liikkeet kokonaan pois.
Nälkäisinä ihmiset suostuvat pieniinkin palkkoihin, jos sillä välttäisi nälkäkuoleman. Globaali maailmantalous toimii juuri tällä periaatteella.
Yritykset pyrkivät sijoittumaan sinne, mistä halvimmalla voivat saada työvoimaa ja muutkin tuotantokustannukset halvimmalla. Voitot maksimaalisia. Suomesta Portugaliin, Portugalista Romaniaan, Romaniasta Kiinaan, Kiinasta Bangladesiin, Bangladesistä johonkin Afrikan maahan jne vai sieltä taas Suomeen, kunhan palkat saadaan kilpailukykyisiksi..?
Mahtaisiko blogisti olla tyytyväinen, jos orjuus sallittaisiin taas? Kulutetaan orja 8 vuodessa loppuun ja sitten saa mennä ja otetaan uusi!
Ilmoita asiaton viesti
Ay-pomoja syytetään milloin jäykkyydestä ja milloin ahneudesta.
Minä kirjoitan tämän nyt hitaasti, jotta blogisti ehkä ymmärtäisi.
Ne edustavat minua, duunaria. Maksan jäsenmaksut siksi, koska muuten olen ihan ypöyksin neuvottelemassa sopimuksien huononnuksista tai sitten karenssini pituudesta. Aina löytyy joku, joka tekee halvemmalla ja jos ei täältä, niin sitten tuotetaan joku, joka tekee.
Täytyy taas muistaa tämäkin äänestyskopissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Niiden harhaanjohtavassa propagandassa paikallinen sopiminen tarkoittaa vain TES:n minimiehtojen alittamista.”
Kysyn tätä ihan vilpittömästi ja varmasti voi vielä osoittautua tyhmäksi kysymykseksi, mutta mitä muuta se käytännössä sitten olisi, joka ei olisi mahdollista toteuttaa jo nykyisillä työehdoilla?
Epäilen hyvin vahvasti sitä, että nykyiset työehdot olisivat jotenkin merkittävä rajoite palkkojen korottamiselle .
Ilmoita asiaton viesti
Noh, ei tätä(kään) päätetä kunnan tasolla, kuten ei kohta mitään muutakaan, jos nykyisen hallituksen meno jatkuu!
Jos nyt otetaan mikä tahansa arvio meidän kansallista taloudesta, niin kaikissa, jos ei sijalla1 niin viimeistään on sijalla 2, on sellainen lause kuin jäykät työmarkkinat. On tämä sitten VM, IFM, OECD, EU, EK, mitä niitä onkaan tutkinut meidän kansantaloutta. Pitäisikö uskoa?
Jos joku sanoo, että 200 sivuinen (https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/www_TES_2020-Teollisuusliitto%2004012020%20-%20painettava%20versio.pdf) TES on tarpeen ja eikä jäykistä työntarjontaa tai työnsaantia, niin yksinkertaisesti valehtelee! Tai edes 56 sivuinen. https://www.forestindustries.fi/uploads/2017/04/28141436/Metsaalan-tyoehtosopimus-2018-2020.pdf
Ei ihme, että jäsenmaksut on mitä ovat ja päälle verovapaudet vuokran firmoineen, kun armeija ihmisiä pitää ylläpitää, jotta saadaan selkoa mitä ollaan sovittu vai väittääkö joku tuntevansa TES niin hyvin, että tietää ”oikeutensa”?
Jos työehtosopimuksessa pitää sopia voiko joku keittää puuroa tai kahvia aamuisin, niin eihän olla jäykissä markkinoissa, eihän!
Lomien ja palkkojen sopimiseen riittää varmaan kaksi tai kolme riviä tekstiä, mitähän se loppu on?
Osaako joku kertoa miksi sunnuntaina tehty työ on 2x arvokkaampaa kuin arkena? Voisinko laskuttaa kahvikupista tupla hinnan kun kerta on niin arvokasta juoda sitä sunnuntaisin!
Jäykkyys ei rajoitu pelkästään paikallinen/Hakaniemi-sopiminen vaan kaikkeen: lomautuksiin, työttömyyskorvauksiin (mikä oikeuttaa niihin), eläkeputkiin, eläkkeisiin, jopa tuloverotukseen. Suurimpana perustuslain vastainen yleissitovuus. Noh, ei ole Kiuru istumassa PeV:n jakkaralla ja jarrutelemassa, mutta siellähän istuukin Ay:n (Pron) ent puheenjohtaja. Varmasti tasapuolista ja yhtäläistä edunvalvontaa…
Ilmoita asiaton viesti
Jos työehtosopimuksessa pitää sopia voiko joku keittää puuroa tai kahvia aamuisin, niin eihän olla jäykissä markkinoissa, eihän!”
Ollaan! Jos vaikka sinut palkattaisiin varastomieheksi niin kaipa siinä sivussa ehtisit keittään kahvitkin? ja vähän lakaseen lattioita? Kolaan lumet parkkipaikalta, laittaa kirjanpidon ajantasalle, vastata puhelimeen, kirjoittaa laskuja ja lopuksi suunnitella firmalle myyntistrategia. Kympillä tunti kymmenen miehen työt. Mikä kansantaloudellinen säästö kun kaikki muut voidaan irtisanoa.
Osaako joku kertoa miksi sunnuntaina tehty työ on 2x arvokkaampaa kuin arkena?”
Varmaan siitä syystä että nykyisin suositaan viisipäiväistä eikä seitsemänpäiväistä työviikkoa. Hyvä olis jos ei tarvis maksaa sunnuntailisää. duunarille riittää vapaaksi joulupäivä kerran vuodessa.
Tässä näät miten sosialismi mädättää kun ei hommat pyöri silkalla orjataloudella. Onneksi on paikallinen sopiminen jossa työnantaja voi sopia että työntekijä maksaa firmalle siitä että saa siellä työskenellä eikä kuten nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Toisessa kappaleessa kuvailet aika ansiokkaasti yrittäjän työpäivän. Jos kuitenkin käy niin, että yrityksellä menee kaikesta huolimatta huonosti, arvaa kenen palkka jää maksamatta, yrittäjän vai työntekijän?
Kolmannen kappaleen osalta haluaisin kysyä, onko joku ehdottanut seitsemän päiväiseen työviikkoon siirtymistä tai lomien poistoa?
Ja lopuksi, viimeisen kappaleen sanavalinnat viimeistään vievät uskottavuuden muilta kommenteiltasi.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos kuitenkin käy niin, että yrityksellä menee kaikesta huolimatta huonosti, arvaa kenen palkka jää maksamatta, yrittäjän vai työntekijän?”
Mutta jos yrittäjällä on hyvä liikeidea, niin hän voikin sitten ihan ansaitusti ostaa hienon auton ja veneen, mitä useinpien palkalla ei tehdä. Kovaa homma jossa voi voittaa paljon tai myös pilata kaiken.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikilla yrityksillä ja yrittäjillä mene hyvin. Mietitäänpä riskiä, jonka työntekijä ja yrittäjä ottavat. Työntekijän riski on työpaikan ja palkan menetys. Yrittäjä voi työpaikan ja palkan lisäksi menettää paljon enemmän. Tiedossa on lukematon määrä yrittäjiä, jotka ovat menettäneet kaiken omaisuuden, terveytensä ja usein myös vaimon ja lapset. Onko siis kohtuutonta jos hyvänä päivänä ajaa paremmalla autolla, vaikka vain vastineeksi siitä, että on luonut työpaikkoja?
Ilmoita asiaton viesti
”niin hän voikin sitten ihan ansaitusti ostaa hienon auton ja veneen”
Mikä tuossa oli vaikea selkoista?
Ilmoita asiaton viesti
Hmmm. Kyllä kait joku sen kahvin keittää, miksei porukka joka sitä myös juo? Palkataan kahvin keittäjä erikseen…
Lumet on hyvä luoda, on sillä trukilla/nokkakärryllä/pumppukärryllä lastauslaiturilla meinaan helpompi tehdä töitä.
Yleensä, ilman erillistä korvausta, vastataan puhelimeen, kun se soi. Varsinkin jos asiakas kyselee toimituksen perään, siis se ilkimys, joka maksaa sun palkan.
Meillä on kotona opittu, että siivotaan jäljet. Mutta ehkäpä teillä kävi siivooja ja hoiti moiset pikkuasiat? Siistissä ympäristössä on mukavampi tehdä töitä ja vähentää riskejä esim. työtapaturmiin.
Eiköhän näihin voi ihan kaikki osallistua omien hommien ohella, jos ehtii?!
Kirjanpito kannattaa hoitaa asiantuntijalla, johon en uskoisi varastomiehen, anteeksi nyt vaan, kykenevän. Jos on koulutus ja osaaminen sitten voidaankin keskustella…
Sinun mielestäsi on siis oikeus ja kohtuus, että asiantunteva peruskassa, joka tekee töitä ma-pe perustunneilla risman kassassa saa saman määrän palkkaa kuin la-su tekevä opiskelija? Aika mielenkiintoinen asenne.
Mitä’ vikaa on työviikossa, joka alkaa perjantaina ja päättyy tiistaihin. Laskujeni mukaan siinä on 5 päivää töitä? Ei seitsemää, eikä neljää vaan viisi. Mistä sait edes päähän, että aletaan tekemään 7 päiväistä viikkoa? Näitäkin muuten on, kiitos heille.
Lopuksi, Jukka. Oletko ollut aina se ensimmäinen lähtijä YT- neuvotteluissa?
Ilmoita asiaton viesti
”Lomien ja palkkojen sopimiseen riittää varmaan kaksi tai kolme riviä tekstiä, mitähän se loppu on?”
Kumma, että meillä on hemmetin paksuja lakikirjoja, kun kielletyt toimet voisi varmaan selvittää muutamalla sivulla.
Olisiko kuitenkin niin, että jos asioista ei sovi tarkasti, niin joku keksii keinon hyötyä siitä, mitä ei ole sovittu?
Ilmoita asiaton viesti
Ironia on aina yhtä vaikeata. Heti, kun aletaan puhumaan TES, paikallisesta sopimisesta ym. niin palkka ja lomat nousee keskustelun keskiöön. Kun nämä eivät ole ainoa asia, kuten ei siinä lakikirjassakaan, josta on säädöksiä, niin voisiko niistä puhua myös?
Ilmoita asiaton viesti