Nä­kö­vam­mais­ten liiton kan­nan­ot­to työt­tö­myys­tur­van hei­ken­tä­mi­seen sai huomiota edus­kun­nas­sa

lähetekeskustelu Petteri Orpon (kok) hallituksen työttömyysturvalakiin ja eräisiin muihin lakeihin esittämistä muutoksista. Kansanedustaja Timo Suhonen (sd) nosti puheenvuorossaan esiin Näkövammaisten liiton näkemykset siitä, kuinka muutokset vaikuttaisivat vammaisiin ihmisiin.

”Hallitus on esittänyt eduskunnalle, että työttömyysturvalakia ja eräitä muita lakeja muutetaan niin, että ansiopäivärahaa porrastettaisiin ja alennettaisiin, jos työttömyys pitkittyy. Näkövammaisten liiton mukaan tämä ei edistä vammaisten ihmisten työllistymistä, vaan päinvastoin”, Suhonen totesi.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta ehdotetaan ansiopäivärahan määrän porrastusta ja alentamista työttömyyden pitkittyessä. Ansiopäivärahaa alennettaisiin myös maksettaessa soviteltua ansiopäivärahaa.

”Näkövammaisten liitosta todetaan, että ansiopäivärahan alentamista koskevan ehdotuksen osalta on vammaisten työnhakijoiden tapauksessa olennaista, ettei ansiopäivärahaa porrastettaisi. Vammaisen työnhakijan riski työttömyyden pitkittymiseen on suuri muun muassa rekrytointisyrjinnän vuoksi.”

Suhonen muistutti, että vammaisille henkilöille osa-aikatyö on usein ainoa mahdollisuus työllistyä, ja näiden työnhakijoiden ansiopäivärahan määrän alentuessa heidän toimeentulonsa alenee. Vammaisten työnhakijoiden ansiopäivärahan alentaminen porrastetusti työttömyyden pitkittyessä ei ole vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämistä, vaan päinvastoin jopa johtaa heikompaan työelämäosallisuuteen ja laajempaan syrjäytymiseen sekä köyhyyteen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös työttömyyspäivärahan perusteena olevia palkansaajan työssäoloehtoa koskevia säännöksiä muutettavaksi. Palkkatuettu työ ei jatkossa pääsääntöisesti lainkaan kerryttäisi työssäoloehtoa. Luonnoksessa esitetään poikkeusta, jossa alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen liittyvissä tilanteissa palkkatuettu työ kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa siltä osin kuin palkkatuettu työsuhde ylittää kymmenen kuukautta.

”Tätä Näkövammaisten liitto ehdottomasti kannattaa, mutta ei pidä perusteltuna sitä, että työssäoloehdossa huomioitaisiin 75 prosenttia työssäoloehdossa muutoin huomioitavista kalenteriviikoista tai työssäoloehtokuukausista. Näkövammaisten liitto esittää, että vammaisen ja alentuneesti työkykyisen henkilön työssäoloehto kertyisi sadalla prosentilla kymmenen kuukauden palkkatuetun työsuhteen jälkeen. Muuten vammaisen henkilön tulisi saada neuvoteltua neljäsosaa pidempi työsopimus kuin muiden työntekijöiden täyttääkseen työssäoloehdon. YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan on kyse epäsuorasta syrjinnästä, jos neutraalilta vaikuttavalla lainsäädännöllä tai käytännöillä on kielteinen vaikutus vammaisiin henkilöihin. Tässä tapauksessa näin olisi Näkövammaisten liiton tulkinnan mukaan”, Suhonen siteerasi.

Hän esitti, että Näkövammaisten liiton mielestä ehdotusten vaikutukset työttömyysturvan lisäksi muun muassa sairauspäivärahaan ja työeläkkeeseen on myös olennaista huomioida. Pahimmillaan ehdotusten toteutuminen esitettyinä koskemaan myös vammaisia henkilöitä heikentää sosiaaliturvaa ryhmälle, joita työnantajat työllistävät vähän, mukaan lukien valtio- ja kuntatyönantajat.

”Vammaisten henkilöiden työllisyydestä, työllistymisestä ja palkkatukijaksojen jälkeisestä työllistymisestä on vähän tietoa, ja Näkövammaisten liitto korostaakin, että vammaisten työllisyyden edistämiseksi tietoa ja tutkimustietoa on välttämätöntä saada lisää. Vain näin voidaan tehdä aitoja vaikuttavuusarvioita.”

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, ja sopimus on voimassa lain tasoisena. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän lausuntopyynnön jakelussa sivuuttanut vammaisjärjestöt eikä siten ole noudattanut YK:n vammaissopimuksen velvoitteita. YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan osallistamisvelvoite on yksiselitteinen.

”Näkövammaisten liitto huomauttaa, että lausuntopyyntö olisi tullut lähettää myös eri vammaisjärjestöille. On merkillistä, että sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, ettei asialla ole vaikutuksia vammaisiin ihmisiin, eikä ole toimittanut lausuntopyyntöä vammaisjärjestöille”, Suhonen päätti puheenvuoronsa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu