Helsinki 9/11

tiff infomation

Helsingin viimeaikaiset kaavoitussuunnitelmat merkitsevät tuhoa Helsingin vanhoissa kaupunginosissa kantakaupungin ulkopuolella.

Oheinen tekstikooste on kokoelma keskustelupuheenvuoroja Helsingin rakentamispolitiikasta ja liikennesuunnittelusta. Se on alun perin julkaistu 21.8.2019.

Tekstiin on tehty vain pieniä muutoksia ja korjailuja lukemisen sujuvoittamiseksi.
Väliotsikoita on lisätty selventämään jäsentelyä.

Tekstit ovat peräisin kansainvälisen kaupunkien laatusuunnitteluverkoston julkaisusta sekä jäsenilleen eri maissa että erityisesti helsinkiläisille.

Sähköbussit korvaamaan jokerilinja 550

Bussiliikenne on joustava, kiskoliikenne ei jousta. Siksi pikkukaupunki Helsingissä on pitäydyttävä busseissa ja odotettava, että suunnittelijat kehittävät Suomen oloihin sopivat sähköbussit, joiden kehittelyyn Ruotsissa on investoitu todella paljon.

Metropolihaave Helsingistä elää vain kahden johtavan puolueen päässä, ei asukkaiden. Raide-Jokerille ei ole perusteltua olemassaolevaa tarvetta pienten liikennemäärien Helsingissä. Espoo on mukana, koska Helsinki maksaa suurimman osan pikaratikan (turhasta) investoinnista. Siksihän ne hyväksyivät Länsi-Metronkin. Sekin on kaupungin kahden johtavan puolueen metropolihaaveen tuote. Espoolaiset pilasivat Helsinginkin metron vaatimalla puolet lyhyemmät metrojunat ja asemalaiturit. Kaiken lisäksi he vaativat HSL:ltä takaisin osan suorista bussilinjoista. Näin länsimetro vain lisäsi bussiliikennettä liityntäliikenteineen, ja autoliikenne väheni vain siksi, että suoria bussilinjoja palautettiin Espoon ja Helsingin välille. Eiköhän myönnetä kaikki, että Helsinki EI TARVITSE Raide-Jokerin kaltaista, haaveisiin perustuvaa ylikallista liikkumisvälinettä. Helsinki EI OLE suurkaupunki, ja jos olisi, raidejokerin kaltaiset liikkumisvälineet tehtäisiin maan alle kuten vaikka Lontoossa tai Shanghaissa.

 

Luonnon merkitys on suurempi kuin raidejokerihankkeissa halutaan ymmärtää

 

Liito-orava on nimenomaan lisääntymässä urbaanissa ympäristössä, koska niiden pesäpaikkoja ja lisääntymisalueita on yhä vähemmän harvaan asuttujen alueiden talousmetsissä. Koko kanta on vähenemässä eli uhanalainen, muutama muutto kaupunkialueille koko Suomessa ei sitä pelasta, kun metsät ovat ns. yksipuolisessa hyötykäytössä.

 

Jos mikään kontrolli ei vaikuta suunnittelijoihin, joilla on omat päämääränsä, jotka eivät ota huomioon luonnonsuojelua, luonnon arvoja eivätkä asukkaiden arvoja, niin kyse on huonosta suunnittelusta. Hyvä suunnittelu ottaa huomioon kaikki nuo. Eihän kaupunkisuunnittelu voi olla itsenäinen, erillään kaikesta muusta toimiva yksityishanke, koska se toteutetaan verovaroin kaupunkilaisten maalle, joka sekin on rahoitettu omistustonttien omistajien rahoin tai kaupungin asukkaiden verorahoin ylläpidettynä kaupungin omana maanomistuksena. Kaupunkisuunnittelu sooloilee, jos kaupunkilaisten tarpeita ja arvoja oteta huomioon, ja niihin kuuluvat luonnon arvot. Kaupunkilaisten arvoihin ei kuulu kasvattaa kaupunkia uhraten kaikki muut arvot.

Mikään selitys raidejokerin saasteettomuudesta ei ole kuin sumutusta asukkaiden hämäämiseksi, koska sama matkustuskapasiteetti saavutettaisiin myös sähköbussein.

 

Kaupunkimaa on asukkaiden omistamaa, mutta asukkaat maksavat vastiketta kaupungille

 

Suunnittelijat hyötyvät maanriistosta, mutta kaupunkilaiset eivät hyödy raidejokerista. Siitä hyötyvät rakennuttajat, radan ja rataympäristön rakentamiseen rekrytoidut maanrakennus- ja maansiirtoyritykset (joissa suuri osa työntekijöistä näyttää olevan ulkomaista vierastyövoimaa näissä kaupungin urakoissa) ja STARAn sekä Helenin alihankkijat, jotka upottavat uutta kaapelia kaivantoihin ja vetävät uudet kaukolämpöputket tuleville uusille kerrostaloalueille.

Järkevällä suunnittelulla kaikki nämä yritykset ja työntekijät voitaisiin pitää yhtä työllistettyinä kuin nykyisen raidejokerin työmailla. Kaupunkisuunnittelu yrittää mennä siitä missä aita on matalin, mutta ei suinkaan kokonaiskustannuksena halvin. Tuhotaan peruuttamattomasti alueita ja luontoa, antaen vastineeksi asukkaille lähes tarpeettoman raideyhteyden itä-länsi.

 

Työelämä esti monen raidejokerihankkeen kriitikon osallistumasta kuulemistilaisuuksiin henkilökohtaisesti. Hankkeessa on kyse on arvometsien harkitusta tuhoamisesta ja ideologisesti perustellusta arvovalinnasta, eikä raidejokerin rakentaminen osoita päättäjiltä yhtään sen enempää luonnon ja kulttuurin arvostamista kuin 1950-60-lukujen arvorakennusten tuhoaminen.

 

Pikaraitioliikenteen väitetty nopeus on nimivalinnassa hämäys

Nykyisenä kiireisenä aikana halutaan mahdollisimman nopeasti kohteesta A kohteeseen B, ja yksi kaupungin päättäjä on henkilökohtaisesti todennut, että heillä on oikeus haluta tätä nopeutta.
Mutta sille ei ole todellista perustetta, koska saavutettu aikavoitto on muutaman minuutin luokkaa.
Siis ajassa voitetaan vain muutama minuutti, kun sen sijaan arvometsät ja arvorakennukset sekä kaupunginosat tuhotaan lopullisesti.
Kyse on vastaavasta kuin valtateillä liikkuvassa liikenteessä. Aina on niitä, jotka haluavat olla perillä kohteessaan B kaksi minuuttia nopeammin kuin muut. Se näkyy holtittomina ohituksina, jotka johtavat turhiin liikennekuolemiin.

 

Helsingin väitetty kasvu aikavälillä 2025 – 2080

Helsinki ei kasva enää kovin paljon nykyisestä. Liikennemäärät ovat pieniä verrattuina isoihin kaupunkeihin. Ei edes pääkaupunkiseudun koko metropolialue ole iso kaupunki, eli kaikki bussit mahtuvat hyvin kulkemaan olemassa olevilla kaduilla ja väylillä. Metropolihaave on sen ajattelun nimi, joka vaatii mm. juuri raidejokeria… Koko Suomessa on asukkaita vähemmän kuin maailman miljoonakaupungeissa, joissa on moninkertaisesti maamme koko asukasmäärä. Listaus: https://fi.wikipedia.org/…/Luettelo_suurimmista…

 

Hesarin maksullisessa artikkelissa löytyy listaus maailman isoista kaupungeista. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005683354.html

 

Helsinki suurena metropolina on vain haave. Ei Helsinkiin mahdu koskaan niin paljon ihmisiä kuin kaupungin tämänhetkiset päättäjät kuvittelevat ja toivovat. Ei maaseutumme tule tyhjenemään niin paljon kuin pormestari toivoisi. Hänhän on eräässä haastattelussa ilmaissut haluavansa imeä Helsinkiin maaseudulta ja pikkukaupungeista niin paljon ihmisiä kuin mahdollista.
Se vain ei ole mahdollista kuin siinä määrin, kuin tänne syntyy uusia työpaikkoja. Suhdannebarometrit kertovat, että mm. liikkeet vähenevät koko maasta, samoin Helsingistä. Myös yritykset vähenevät koko maassa, vaikka uusiakin tulee. Meillä on työvoimapula erikoisosaajista, ja tänne tuotetaan repputiimejä esimerkiksi Nesteen öljyjalostamolle sen vuoksi. He muuttavat takaisin ja asuvat hetken täällä huoneistohotelleissa, mistä on tullut todella kannattavaa liiketoimintaa Suomen työvoimapulan vuoksi. Tänne haalitaan kallispalkkaisia erityisosaajia muualta, kun aivovirta tyhjentää omat osaajat EU:n alueelle ja Yhdysvaltoihin.

 

Rakennustoimintaa on lisättävä vasta kun ilmastopakolaiset tulevat


Sitten kun kuumuudesta kärsivien köyhempien maiden kansalaiset tekevät invaasion tänne, silloin on perusteluita luoda sellaisia liikkumismuotoja kuin nyt raidejokeri, jonka rakentamiselle ei nykynäkymin ole todellista perustetta vuoteen 2050 saakka, jos mainittu invaasio ei tapahdu sitä ennen. 2050 on monessa skenaariossa ennusteiden päätekohta, johon usein vedotaan – eli että liikennesuunnitelmat tehdään ajatellen vuotta 2050. Mutta sitä ennen on tarpeetonta tehdä kaupungista epäviihtyisä, vanhat metsänsä tuhonnut siirtomaa. Kun mainitsemani invaasio tapahtuu, osat vaihtuvat ja rikkaat pohjoiset maat muuttuvat eteläisten maiden siirtomaiksi. Ilmastopakolaisia on nykyisissä turisteissa jo huomattava osa.
Kesken jääneistä rakennusprojekteista esimerkkinä Espoon Nuottalahti:
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006235182.html

 

Olisi vähintään 10 parempaa investointikohdetta kuin pikaraitiotiet


Verovaroja poltetaan turhaan raidejokeriprojektissa. Eikä se ole kenenkään muun syytä kuin kaupungin johdon, ei HSL:n eikä raidejokerin vastustajien eikä luonnonsuojelulakien. Kaupungin johto haluaa kaupungin laajenevan, väestömäärän kasvavan ja tekee hätäisesti runkoyhteyssuunnitelmat laista välittämättä. Tosiasiallisesti kaupungin väkiluku kasvaa vain siinä suhteessa kuin kaupunkiin syntyy uusia työpaikkoja, ei siinä suhteessa kuin kaupunkiin rakennetaan uusia, erittäin kalliita asuntoja.

 

Luultavasti kaupungin johto haluaisi Töölönlahden alueenkin täyteen asuin- ja toimistorakennuksia, koska se on kaupungin kalleinta tonttimaata ja kaupunki saisi siitä järjettömän ison kauppa- tai vuokrahinnan rakennusyhtiöiltä, jotka haluaisivat rakentaa alueelle. Tätä skenaariota tukee se, että kaupunkiympäristön apulaispormestari pitää puistoissa puita tarpeettomina, kuten hän eräässä haastattelussa kertoi. Töölönlahden alueelle ei tule hänen skenaariossaan yhtään puita, vaan tendenssi on siellä Oodin, Finlandia- ja Musiikkitalon välillä pitää se avoimena kenttänä, jossa kukaan ei tunnu viihtyvän. Pikku Huopalahden alue oli pelkkää avointa kenttää, minkä vuoksi se oli helppo rakentaa nopeasti tiiviiksi kaupunginosaksi. Puiden istuttaminen ja niiden kaato on tiukka prosessi ja puiden kaato vaatii aina erilliset luvat kaupungin kaavoitusalueilla sijaitsevilla tonteilla.

 

Avoimelle kentälle on helpompi rakentaa uutta ja myydä tai vuokrata alue kalliilla hinnalla yksityisille rakennusyhtiöille.

 

Vertaaminen Tukholmaan ontuu

 

Joku vertasi kokonsa puolesta pääkaupunkiseutua Tukholmaan, jossa raideliikennettä ja pikaraitoteitä on paljon. Hänelle vastattiin näin:

Suomi ei ole Ruotsi eikä Helsinki ole Tukholma. Maissa on niin suuri ero, ettei Tukholma käy vertailukohdaksi. Tukholma ei ole samalla tavalla luontovihamielinen kuin Helsingin johto on osoittanut olevansa. Tukholman pikaraitiotiet on rakennettu 1910-luvulta vuoteen 1929.

 

Suomessa 2019 pitäisi osata sentään suojella luontoa ja vanhoja kaupunginosia, mutta niistä ei juuri piitata. Verrattuna siihen kun Helsinki rakennettiin nykyisen muotoiseksi kaupungiksi 1910-luvulta 2000-luvulle, vaatimukset kaupunkiluonnon suojelemiseksi ovat nykyisin huomattavasti suuremmat kuin tuolloin. Helsingissä suojelualueet ovat monelle saavuttamattomat ja niitä vähiäkin puistoja ja puistometsiä ollaan pikaraitiotien rakentamisen vuoksi tuhoamassa samoin kuin vanhoja kaupunginosia, joista tärkeimmät ja ikävimmät esimerkit ovat Pitäjänmäen-Pajamäen alue, Oulunkylän Patolan alue ja raidejokerin linjauksen itäpään kalliomuodostelma, hiidenkouru.

 

”Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat 6,9 % kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7 % kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha), jotka ovat osa suurempaa Järvafältin suojelualuetta.” (Wikipedia) Helsingin puistojen ja puistometsien määrä kaupungin kokonaispinta-alasta on 11 – 11,5 % ja on vähentymässä pikaraitiotien rakentamisen vuoksi.

Politiikkaankin viitattiin ottamisella yhteyttä ”omaa valtuutettuun” kun suunnitelmat ovat toteutuskelvottomat.

Siinähän se ongelma nykyään on. Kun ei ole ’omaa valtuutettua’. Jokainen ehdokas viime kuntavaalissa toteutti vain puolueensa ohjelmaa ja ideologiaa, ei järjen ääntä.

 

Sama ongelma on ollut viimeisimmissä eduskuntavaaleissa. Puolueideologiat ovat ajaneet itsensä loppuun eli niillä ei ole tässä ajassa enää uskottavaa sisältöä. Kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan pitäisi ajaa muidenkin kuin oman puolueen ja oman viiteryhmän etua. ’Politiikka’ tarkoitti alun perin yhteisöllisiä etuja ajavaa toimintaa. Nyt se on romahtanut yksityisten tai puolue- ja ryhmäetujen ajamisen tasolle eli päinvastaiseksi siitä, mitä sen ajateltiin joskus olevan. (Vaan eipä ole ollut yhteisten yhteisöllisten etujen ajamista kuin viimeksi silloin, kun Suomea rakennettiin 1887 – 1939.)

 

Eduskunnassa palavat loppuun nopeimmin ne, jotka kuvittelevat voivansa toimia politiikassa järkeviä periaatteita noudattaen, vaikka ne olisivat vastoin oman puolueen tai eduskuntaryhmän sisällä sovittua ideologista päämäärää. Erään puolueen slogan kuuluu olleen ’enemmän kaupunkia kaupunkiin’, kun sen pitäisi olla kaikilla puolueilla ja luottamushenkilöillä ’enemmän politiikkaa politiikkaan’. Joku taisi sitäkin käyttää sloganinaan viime eduskuntavaalissa? Mahtoiko ymmärtää edes sloganinsa sisällön? Jos tuli valituksi, joutui tuskin pohtimaan asiaa…

 

Etelä-Haagan asukkaat olivat liian järkyttyneitä jo parina viime vuotena sinne metsään ja viheralueelle rakennetuista asuintaloista. Nyt sitten varsinainen shokki, kun ratikka tulee kolistelemaan heidän kulmilleen.

 

Kun aikoo kirjoittaa pikaraitiotiestä kriittisen kirjoituksen tai kirjan, onhan kohteeseen tutustuttava kunnolla, kun kaupunki on sellaisen määrännyt rakennettavaksi eikä peräänny hankkeesta, vaikka sen tarpeellisuudesta ei ole mitään näyttöä.

 

Auto on joka tapauksessa otettava käyttöön, kun pikaraitiotietyömaa Keilaniemi – Itis on 2 – 3 vuoden ajan liikennettä häiritsevä ja valmistuttuaan tekee liikenteestä ja kaikesta liikkumisesta koko reitillä jumittavaa. Rakennushankkeet on perusteltu pikaraitiotien varteen sillä, että raiderakentaminen edellyttää tietyn vähimmäis-määrän asuinrakennuksia linjauksen varrelle, ja puolestaan suunnittelu on vienyt niin paljon resursseja eli rahaa, että tonttien myynnillä linjauksen varrelta rahoitetaan varsinainen rakentaminen. Näin se suunnilleen menee, eli ei toista ilman toista.

 

Raideliikenteen autoliikennettä vähentävää vaikutusta on vahvasti liioiteltu samoin kuin tehtiin länsimetron selvitystyössä työn suorittaneen konsulttiyhtiön väitteissä. Kuka kaipaa uusia asuintaloja pikaraitiotien varrelle? Lähinnä Helsingin johto.

 

Vanhoja, vakiintuneita kaupunginosia aletaan kaavoittaa uudestaan ja purkaa

 

Nyt on julkistettu suunnitelma purkaa 30 vuotta vanha kaupunginosa Meri-Rastila, jossa on 30 ”liian matalaa” rakennusta, joiden tilalle on tulossa tiheään rakennettu ryhmä korkeita asuinrakennuksia.

Luonnonsuojeluun perustuva valheellinen väite raidejokerin linjauksesta

 

Raide-Jokeri myytiin Pajamäki-seuralle väittäen, että Patterinmäen linjauksen ansiosta ei tarvitse kaataa puita. Sitten laskelmat osoittivat, että puita kaadetaan 400 – 450. Mainittu ”jälkikäteisvastustus” johtuu ainoastaan siitä, että kaupunginosien Pitäjänmäki ja Pajamäki asukkaille on valehdeltu suunnitteluvaiheessa. Näinhän pahimmat suunnitelmat runnotaan läpi, valheella euronkuvat silmissä.

Tonttikaupalla rahoitetaan pikaraitioteiden rahoitus 2025 – 2060

 

Pikaraitiotiesuunnitelmien toteutus viivästyy usealla vuodella, koska se on hätiköity suunnitelma. Projektilla on tarkoitukseton, kaupungin itse aiheuttama kiire. Ei ole kiirettä. Eikä myöskään näyttöä hankkeen tarpeellisuudesta. Nyt on vielä aikaa pysäyttää se kokonaan, samoin kuin rakennustöiden aloitus Patterinvuoren metsäalueella, joka on täysin liioiteltu asuntotarpeen osalta. Ei asuntoja pidä rakentaa puisto- ja viheralueille. Siinä ei ole järkeä, projektilla ei ole todellisia perusteita, eivätkä asunnot sen tuloksena halpene, päinvastoin.

Tonttikauppa rakennusliikkeille on ainoa syy miksi pikaraitiovaunua ajetaan raivokkaasti Helsingin liikenneinfraan. Täysin hyödytön hanke, joka työllistää enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia, jotka eivät saa sitäkään vähää töitä kuin vielä 2000 – 2010.

 

Liiketonttien pakkolunastukset ovat tarpeen luonnon säästämiseksi

 

Palaan tuohon pikaratikka-asiaan Helsingin osalta. Helsingillä on ja on aina ollut rahaa, joten ei ole mitään reaalista syytä olla ottamatta luontoa huomioon. Kaikki syyt ovat tekosyitä, koska projektilla ei ole niin kiire, ettei se ehtisi odottaa kaikki osapuolet ja luonnon säästämisen ja uhanalaisen lajin suojelun tarpeiden ottamisen huomioon.

 

Kaupunkien myönteinen imago ratkaisee niiden menestymisen globaalissa kilpailussa ja investointien hankinnassa, koska ulkomaisten johtajien ja työntekijöiden on viihdyttävä Helsingissä

Liikeyritysten alueiden pakkolunastukset ovat ehkä hidasta ja kallista toimintaa, mutta se olisi kaupungin julkikuvalle tärkeää. Maailmalla parhaat imagot ovat kaupungeilla ja teollisuudella, jotka ottavat kaikki edellä mainitut asiat huomioon liikenneinfran suunnittelussa sekä uudisrakentamisessa. Helsingissä nuo seikat toteutuvat tänä päivänä yhä todella huonosti, vaikka ei ole taloudellista perustetta olla noudattamatta luonnonsuojelulakia ja kaupunkilaisten tarpeita. Ei kukaan oikeasti tarvitse Raide-Jokeria, jos olet rehellinen itsellesi. Liikennesuunnittelu ja kaupunkiympäristön apulaispormestari voivat mennä itseensä samoin kuin pormestari. Ja mennä vaikka keskenään joogaan (sovellus yhdestä nykybiisistä).

Mikä h*tin kiire tässä kaikessa on??? Sitä en voi ymmärtää. Kestävä kehitys ja tulevaisuuden ihmisten ja lapsiemme sukupolven ajattelu ovat täysin unohtuneet kaupunkisuunnittelusta ja liikennesuunnittelijoilta. Ratkaisu on täydellisen ideologinen, eikä se ideologia kestä kestävän kehityksen kannalta merkittävien asioiden tarkastelua.

Helsinki on jo nyt kiireellä rakennettu liian ahtaaksi asukkaille. Miksi tälle pienelle alueelle on ahdettava puistoihin ja viheralueille raideinfra ja asuintaloja?

 

Purkakoon turhat huonokuntoiset virastotalot ja tyhjillään olevat liike- ja toimistorakennukset, niin kaavamuutoksella saatte asuintaloille kunnollista tilaa, Helsingin kaupunki! Niinhän te teettekin mm. Toinen linja 7:ssä ja teitte Kasarmintorin varrella samoin Laajasalossa. Hyvä suuntaus.  Meri-Rastila on jo kovempi keissi.

 

Vanhoja arvorakennuksia ei enää pureta niin paljon kuin ennen, vaikka ei olisi suojelupäätöstä. Arvorakennukset ovat arvokkaimmat myös kiinteistöbusineksessä, eivät vain rakennusliikkeiden työkohteina.

Esabin suora on Pitäjänmäentien suoran osan nimi, jonka ainakin osa asukkaista tuntee. Kutsumme sitä Hiabin suoraksi, koska hiabtyyppiset nostolaitteet ovat purkaneet viime viikkoina kuorma-autojen lavalta paljon betoniporsaita ja muita liikenne-esteitä. Esabin suora -nimen kuulin ensimmäisen kerran 2000-luvulla asianajotoimistomme pomolta, jonka vanhemmat tai joka itse on asunut Luoteis-Helsingissä aikaisemmin. Nyt pomo asuu päinvastaisella suunnalla Itä-Helsingissä.

 

Kadun alaisen infran peruskorjauksen tarpeellisuudesta olen kaupungin kanssa samaa mieltä. Mutta se olisi vain pitänyt tehdä paljon aikaisemmin… Mihin kaupunki oikein säästää rahojaan, kun budjettivaroja on lähes aina ollut ylimäärin Helenin ansiosta? Eikä lasten päivähoitoa, terveydenhuoltoa, kosteusvauriokouluja, homepäiväkoteja ja -sairaaloita, kotihoitoa ja katujen päällysteitä ole kuitenkaan laitettu kuntoon eikä niihin investoida riittävästi.

 

 

TerhoNikulainen1

Akateeminen koulutus Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Toimittaja ja yrittäjä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu