Suomen lähihistorian, historian, kielen ja kulttuurin merkkivaiheita

Kirja presidentistä ja sen kirjoittaja

April 13, 2015

Säveltäjä Ilkka Kuusisto pyysi vuonna 2004 kirjailija Markus Nummea kirjoittamaan libreton kamarioopperaan, jonka aiheena olisi Risto Ryti. Kuusiston oopperan Vapauden vanki – Ryti, Risto nro 236/46 kantaesitys oli Huittisissa, Rytin kotipitäjässä heinäkuussa 2007.

Hän on kirjoittanut romaaneja, joista esikoisteos, fantasiaromaani Kadonnut Pariisi (1994) sai J. H. Erkon palkinnon. Se oli myös Runeberg-palkintoehdokkaana ja Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaana 1998.

Markus Nummen tuotantoa on käännetty kuudelle kielelle. Proosarunoksi luonnehdittu teos Balladi tuomitusta presidentistä pohjautuu Markus Nummen kirjoittamaan, oopperatekstiä huomattavasti laajempaan kokonaisuuteen, josta kirjoittaja valitsi oopperan librettoa varten osan.

Risto Ryti (1889 – 1956) oli lahjakas Suomen Pankin pääjohtaja, josta tehtiin pääministeri ja presidentti, koska Suomi tarvitsi tätä miestä, josta englantilaisen pankkimiehen mainitaan sanoneen ”yksi miljoonasta”.

 

Sille joka kaipaa lyhyttä, mutta intensiivistä ja ytimiin menevää kertauskurssia Suomen lähihistorian ehkä kohtalokkaimmista vaiheista, Markus Nummen Balladi tuomitusta presidentistä tarjoaa monivivahteisen analyysin tapahtuneesta, päähenkilönsä yksityisyyden ja moraalisten valintojen toimiessa valaisevana ja jännitteitä luovana kehyksenä. Kysymykseen, mikä mies Ryti oli, teos antoi itselleni varmaankin parhaan vastauksen, jonka kukaan voi antaa. Suomen viime sotien aikaisista suurvaltapoliittisista intrigeistä ja kriisipolitiikan ratkaisuista ei jää yksikään vaille valoa, jonka teos vähän kerrassaan annostellen niihin kohdistaa liittäen ne päähenkilönsä elämänvaiheisiin.

 


Gerda Ryti
, puolisonsa lakimieskollegan ja yhtiökumppanin tytär, on teoksessa keskeisempi henkilö kuin Mannerheim, presidentti Kallio ja muut politiikan johtohenkilöt. Perhe-elämän kuvaukset lapsineen ja lapsenlapsineen täydentävät muotokuvan tuntevasta, vastuunsa tuntevasta ihmisestä, jolle vaikeat valinnat ja päätöksenteon yksinäisyys aiheuttavat vatsahaavan. Risto Ryti tuomitaan lopulta sotasyyllisenä 10 vuodeksi vankeuteen ”ilman puolta mahaa”, mutta armahdetaan vuoden kuluttua.

 

Taideteoksena Markus Nummen Balladi tuomitusta presidentistä on sujuvaa luettavaa. Sen kieli ja ajatusten ilmaisu ovat ytimekästä ja taidokasta vapaamuotoista runoutta.

 

Luin tämän balladin lähes hengitystä pidätellen yhdeltä istumalta. Risto Ryti piti vaikeassa roolissaan kiinni kaikista arvoista, joihin uskoi ja jotka olivat Suomenkin voima ja perusta, jolle maamme erinomainen selviytyminen sodista, sotaveloista ja jälleenrakennuksesta pohjautuivat.

Tämä mies ei aliarvioinut hengenelämää. Rytin visio tulee ehkä selvimmin esiin teoksen jaksossa Kesäyö, kesäpäivä unessa, jonka hän näkee leikkauspöydällä maatessaan. Unessa kolme vanhaa miestä tulee häntä kohti talonpojan puvut päällä esittäytyen Rytin esi-isiksi sanoen: ”Henki yksin tekee eläväksi / sielun kykyjä tulee kehittää / kanssaihmisten elämää edistää. / Siksi on raivattava nämä pellot / aine, koneet ihmistä palvelkoot.

He jatkavat tovin ennen kuin kättelevät Rytin ja katoavat kirkkokummun taaksen. Unensa Ryti kuvasi kirjeessä L. A. Puntilalle. Kirje on arkistoitu Kansallisarkistoon L. A. Puntilan kokoelmaan.

Markus Nummi: Balladi tuomitusta presidentistä. 2. painos. Alfred Kordelinin seuran julkaisuja 2. Risto Ryti -seuran julkaisuja 9. Nidottu. 87 sivua. ISBN: 978-951-96961-3-3. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 2007.
Markus Nummi on syntynyt Helsingissä 24.11.1959. Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa ja suorittanut humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1982 pääaineenaan yleinen historia ja toiminut käsikirjoittajana, ohjaajana ja tuottajana elokuvan ja teatterin alalla.Hän on reservin luutnantti.
Kirjoittajasta Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Markus_Nummi

 

Antikvariaattien tarve kasvaa

October 13, 2019

Suomessa on jatkuvasti suurempi tarve kirjakaupoista, joiden kokoelmassa on ajallista syvyyttä. Kunnallinen yleinen kirjasto karsii kokoelmiaan kovalla kädellä ja uutuustarjonta ohenee nopeasti budjettisäästön tultua pakolliseksi joka kunnassa Helsinki mukaan lukien. Uusien kirjojen kierto nopeutuu vuosi vuodelta.

Helsinkiin on tänä vuonna perustettu kivijalka-antikvariaatti, joka on kaupungin suurin. Sen kokoelma on peräisin Hämeenlinnan Hauholle varastoiduista verkkoantikvariaatin kirjoista. Antikvariaatti Pufendorf toimi aluksi verkossa. Kun sopiva tila löytyi Helsingistä, Petteri Leino siirsi varastonsa Lönnrotinkadulle keskeiselle paikalle.

Verkkomyynti toimii edelleen Suomen suurimman verkkoantikvariaattiportaalin ja kirjapino.fi.n kautta https://www.antikvaari.fi/kauppias.asp?myyja=1145 https://kirjapino.fi/

 

Mikael Agricolan päivänä 9.4.2018

April 09, 2018

 

Teksti on julkaistu alun perin 9.4.2016 otsikolla ”Entä jos Mikael Agricolan elämäntyö ei olisi toteutunut?”

 

Toisin kuin usein mainitaan, Mikael Agricola (n. 1510 – 1557) ei ollut köyhistä ja vaatimattomista oloista, vaan päinvastoin varakkaasta kodista. Hänen tärkein elämäntyönsä oli vaikuttaa ratkaisevasti suomen kielen kehitykseen ja häntä kutsutaan Suomen kirjakielen isäksi.

 

Suomen kieli tuli tärkeäksi, sillä Martti Lutherin aloittaman uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaisesti jumalanpalvelukset tuli pitää kansankielellä ja kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään. Agricola kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset kirjat ja kustansi 10 vuoden aikana julkaisemansa, yhteensä n. 2400 sivua käsittävät yhdeksän kirjaansa suurimmaksi osaksi itse.

Mikael Agricola oli Turun piispa ja Suomen uskonpuhdistaja, joka oli kotikieleltään ruotsinkielinen. Hänen oletetaan perustellusti oppineen suomen kielen lähes syntyperäisen kielen puhujan tasoisesti kosketuksessa palveluskuntaan.

Agricola lähti opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, jossa vaikuttivat tuolloin mm. Martti Luther ja Philip Melanchton.

 

Oppinut Agricola oli aikansa tärkein suomalainen kulttuurivaikuttaja, jonka ansiosta me nyt luemme ja kirjoitamme kirjallisuutta myös suomeksi ja saamme nauttia kirjallisista elämyksistä suomeksi ja lukea yhä lisääntyvää suomenkielistä tietokirjallisuutta käännöksinä ja alun perin suomeksi kirjoitettuna.

 

Huolimatta ”kansankielen”, suomen kielen kehittämisestä kirjakieleksi lähes viisisataa vuotta sitten ruotsin kielen asema toisena kotimaisena kielenä on turvattu, sillä viimeaikaisissa kyselytutkimuksissa valtaosa vastaajista kannattaa sekä ruotsin kielen opettamista kouluissa pakollisena että hyväksyy Suomen virallisen kaksikielisyyden.

Puhutun kielen merkityksen lisäksi kirjakielen merkitys korostuu ajateltaessa kaunokirjallisuuden vaikutusta ja tosiasiallista tehtävää eettisenä arvojen vahvistajana ja niiden ylläpitäjänä ja uusintajana.

 

Ludwig Wittgensteinin ajatus kaunokirjallisista teoksista arvojen esittäjinä antaa kaunokirjallisuudelle (fiktiolle) tehtävän, joka on ainoalaatuinen kulttuurin kentässä. Arvojen eksplisiittinen ja yksiselitteinen tieteellinen ilmaiseminen on hänen mukaansa, hänen luomansa modernin filosofian tunnetuimman lauseen mukaan käytännön mahdottomuus, ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”, on Wittgensteinin siteeratuin lause ja oivallus hänen varhaiskaudeltaan.

 

Loogisille positivisteille, viime vuosisadan alkupuoliskon yhden filosofisen koulukunnan edustajille, lause merkitsi kaiken muun kuin tieteen julistamista epämielekkääksi ja turhaksi.

Wittgensteinin filosofian kokonaisuus ei oikeuta loogisten positivistien tulkintaa lauseesta.

 

Hänen mukaansa kaunokirjallisuus näyttää arvot, vaikka ”ei voi puhua” niistä. ”Oikeastaan kyse ei ole pelkästään välineenä toimimisesta vaan siitä, että kaunokirjallisuus omalta osaltaan määrittelee (tai eksemplifioi) sitä, mitä me tarkoitamme tietyillä arvoilla.” Lainaus teoksesta Marko Nystrand: Arvoja näkyvissä : kaunokirjallisuuden etiikka Ludwig Wittgensteinin filosofian valossa, väitöskirja filosofian tohtorin tutkintoa varten. Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2012.

Lisäys 9.4.2018, linkki Helda-tietokantaan (Helsingin yliopiston opinnäytetyöt): Marko Nystrand: Arvoja näkyvissä : kaunokirjallisuuden etiikka Ludwig Wittgensteinin filosofian valossa, väitöskirja filosofian tohtorin tutkintoa varten. Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2012.

 

 

+3
TerhoNikulainen1
Helsinki

Akateeminen koulutus Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Toimittaja, kirjaston ammattilainen ja yrittäjä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu