Kun myrsky iskee suomalaisten menestyslajiin

Otsikko YLE:llä 23.9: ” Olli-Pekka Karjalainen hyppää merkittävään urheilupestiin, joka on ollut tuulinen työpaikka – Lentopalloliitto vaihtaa jälleen toimitusjohtajaa.”

Uutinen luonnollisesti kiinnosti minua koska olin itse aiemmin samassa pestissä. Siitä on toki aikaa jo 5,5 vuotta, joten en ole enää aikoihin ollut perillä liiton tapahtumista, mutta otsikon luettuani aloin tutustumaan liiton tilanteeseen tarkemmin.

Kun katsoin Lentopalloliiton organisaatiota, niin tuttuja nimiä oli todella vähän. Nopealla laskutoimituksella löysin seitsemän, jotka olivat töissä toukokuussa 2015 ja loput noin 23 silloista työntekijää olivat jossain muualla. Vähän yli viidessä vuodessa oli vaihtunut 77% liiton henkilöstöstä ja matkalla oli ehtinyt olla jo minun jälkeeni pari eri toimitusjohtajaakin. Erityisen tuulinen liiton organisaatio oli ollut viimeisen kahden vuoden aikana, jolloin 17 henkilöä oli lähtenyt tai saanut lähteä. Kuortaneen valmennuskeskuksessa oli enää yksi sama valmentaja kuin kaksi vuotta sitten ja tukitoiminnoissa yhdeksästä oli poistunut seitsemän.

Kun noin 60% henkilöstöstä on vaihtunut viimeisen kahden vuoden aikana pitäisi hälytyskellojen todellakin soida. Erityisesti alalla, missä erityisosaajia on Suomessa vähän. Vertailun vuoksi normaali toimihenkilöiden vaihtuvuus olisi ollut tämän kokoisessa organisaatiossa kahdessa vuodessa tasoa 7, kun nyt se oli 17. Hiljaista tietoa on siis väistämättä lähtenyt paljon liitosta pois, mikä ei voi olla vaikuttamatta liiton operatiivisen toimintaan ja suomalaisen lentopallon tulevaisuuteen.

Katse kääntyykin väistämättä Lentopalloliiton hallitukseen. Onko siellä oltu ajan tasalla, toimittu oikein ja annettu liiton operatiiviselle johdolle riittävä tuki? Ja onko liiton hallitus ollut riittävän kiinnostunut Lentopalloliiton henkilöstön hyvinvoinnista?

Lentopalloliitto teki vuonna 2017 nolla tuloksen ja 2018 tuli noin 100 000 euroa tappiota. Ihmettelisin jos tuloskunto olisi siitä merkittävästi muuttunut, kun alle 1,5 vuotta sitten palkattu toimitusjohtaja sai nyt lähteä. Vähän mutkia suoraksi vetämällä voidaankin kiteyttää, että liiton talous on ollut vuosia kuralla, henkilöstön vaihtuvuudesta päätellen työilmapiiri ei ole ollut paras mahdollinen ja peli ei ole enää kentälläkään kulkenut vanhaan malliin. Jos Lentopalloliitolla olisi oikea kasvollinen omistaja, niin se varmasti kysyisi liiton hallitukselta: ”Mikä liitossa mättää?”.

Heitänkin pallon Olympiakomitean sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriön suuntaan. Lentopallo on ollut 2000 luvulla yksi suomalaisten menestyslajeja, joten olisikohan nyt syytä ulkopuolisen penkaista läpi toimiiko liiton johtamisjärjestelmä, jotta Olli-Pekka Karjalaisella olisi aito mahdollisuus onnistua uudessa pestissään.

Tero Auvinen

Tero Auvinen on uransa aikana toiminut monissa yritysmaailman johtotehtävissä sekä FC Hongan ja Suomen Lentopalloliiton toimitusjohtajana. Työhistoriansa ja yrityksensä GB Sportsin kautta Auvinen tuntee suomalaisen urheilumaailman perinpohjaisesti. Hän on lisäksi ollut toinen kirjoittaja 2017 julkaistuissa kirjoissa Urheiluseurojen Sisäpiirissä- tarinat tunteen takana sekä Urheilutähtien Sisäpiirissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu