Miltä tuntuisi lähteä YT-neuvotteluihin, kun tietää varmasti häviävänsä?

Liiga-Saipa Oy ilmoitti käynnistävänsä vuoden toiset YT-neuvottelunsa, jotka koskevat kaikkia osakeyhtiönsä työntekijöitä.

Osakeyhtiöpohjaisessa jääkiekkojoukkueessa voidaan ajatella olevan neljässä eri asemassa olevia työntekijöitä: Toimitusjohtaja, joka ei nauti ollenkaan irtisanomissuojaa, mutta joka on sen vuoksi usein suojattu johtajasopimukseen kirjatulla irtisanomiskorvauksella. Sen lisäksi on kolme erilaista työntekijäryhmää, joilla kaikilla on YT-neuvotteluissa hieman erilainen tilanne. Toimiston väki, urheilutoimenjohto ja huolto ovat usein toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella, joten heidät voidaan irtisanoa tai lomauttaa. Toisaalta jos he kuuluvat työttömyyskassaan, ovat he oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Toinen työntekijäryhmä, joka on myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, ovat valmentajat, mutta heitä ei voida irtisanoa, koska heillä on yleensä määräaikainen työsopimus. Toki heidätkin voidaan nyt koronapoikkeuslain aikana lomauttaa.  Hankalimmassa tilanteessa ovat pelaajat, sillä he eivät voi Työttömyysturvalain perusteella kuulua työttömyyskassaan, mutta heidät voidaan nyt lomauttaa. Käytännössä Työttömyysturvalain ja Korona-poikkeuslain yhdistelmänä heidät on paiskattu täysin junan alle. 2015 kaudella SM-Liigapelaajan mediaanipalkka oli 60 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi normaalille työntekijälle lomautustilanteessa yli 2300 euron ansiosidonnaista päivää rahaa kuukaudessa, mutta koska tämä ei ole pelaajalle mahdollista, niin hän saa lomautuksen aikana KELA:lta peruspäivärahaa vain 673 euroa/kk.

Tästä yllä kuvatusta tilanteesta seuraakin se, että pelaajat ovat työnantajan kanssa käytävissä YT-neuvotteluissa täysin vastaantulijoita. Seuran johdon on helppoa ehdottaa pelaajille palkkojen puolittamista, koska he tietävät, että toinen vaihtoehto pelaajille on ansiotason putoaminen 90%:lla. Otatko pelaajana 50% vai 10% nykyisestä palkastasi? Aika moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon hampaita kiristellen. Kuinka moni meistä muista työntekijöistä olisi tähän valmis tai kuinka moni ammattiyhdistysliike tällaiseen suostuisi? Jos joku marketti tai konepaja ehdottaisi työntekijöilleen palkan puolittamista, niin ammattiyhdistysliike aloittaisi heti työtaistelutoimet ja parhaassa tapauksessa tulisi jopa tukilakko.

Siinä vaiheessa, kun tämä määräaikainen lomauttaminen mahdollistettiin, niin Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen olisi pitänyt välittömästi nostaa käsi pystyyn ja joko estää määräaikaisten ammattiurheilijoiden lomauttaminen tai vaihtoehtoisesti varmistaa ammattiurheilijoiden oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Koronan loppu ei ole vielä näköpiirissä, joten nyt jos koskaan olisi Hanna Kososen seuraajalla Annika Saarikolla mahdollisuus osoittaa edes hieman ymmärrystä huippu-urheilua kohtaan ja hoitaa tämä yllä mainittu epäkohta välittömästi kuntoon.

Tero Auvinen

Tero Auvinen on uransa aikana toiminut monissa yritysmaailman johtotehtävissä sekä FC Hongan ja Suomen Lentopalloliiton toimitusjohtajana. Työhistoriansa ja yrityksensä GB Sportsin kautta Auvinen tuntee suomalaisen urheilumaailman perinpohjaisesti. Hän on lisäksi ollut toinen kirjoittaja 2017 julkaistuissa kirjoissa Urheiluseurojen Sisäpiirissä- tarinat tunteen takana sekä Urheilutähtien Sisäpiirissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu