Urheiluseurojen hallitusten jäsenten henkilökohtainen vastuu

JYP rysäytti 21.10 uutispommin, kun seura lomautti vuoden loppuun asti päävalmentajansa sekä yhden apuvalmentajistaan. Urheilullisessa mielessä päätös on ennenkuulumaton ja se sotii vahvasti urheilun arvoja vastaan. (Kirjoitimme Arto Kuuluvaisen kanssa aiheesta Urheiluseurojen Sisäpiirissä – kirjan, missä käsittelimme aihetta syvemmin.) Ts mikä on osakeyhtiöpohjaisen urheiluseuran perimmäinen tarkoitus: tuottaa mahdollisimman hyvä urheilullinen tulos vai tuottaa normaalin osakeyhtiön tapaan voittoa osakkeenomistajille? JYP:in SM-Liigajoukkueen taustayhtiö JYP Jyväskylä Oy:n hallitukselle tuleekin nostaa hattua, koska yllä kuvattu lomautuspäätös osoittaa, että hallitus toimii osakeyhtiölain periaatteiden mukaan, eikä tunnepohjaisesti ole hakemassa pelkkää maksimaalista urheilumenestystä.

”Moni ei tiedä riittävästi osakeyhtiön hallituksen vastuista ja velvollisuuksista. Osakkeenomistajana voit menettää vain yritykseen sijoittamasi summan, mutta hallituksen jäsenenä olet vastuussa koko henkilökohtaisella omaisuudellasi.”/if.fi/ Tämä on asia mitä moni osakeyhtiöpohjaisen urheiluseuran hallituksessa oleva ei tule miettineeksi, eli että jos yhtiö menee konkurssiin, voivat hallituksen jäsenet joutua korvausvelvollisiksi koko omaisuudellaan. Osakeyhtiölain 20:23 mukaan yhtiön hallituksen on tehtävä viipymättä rekisteri-ilmoitus, mikäli oma pääoma on painunut negatiiviseksi. Oman pääoman menettämistä ei arvioida pelkästään tilinpäätöshetkellä, vaan talouden seuraamisen tulee olla luonnollinen osa hallituksen toimintaa. Voidaankin ajatella, että käytännössä kuukausittain seuran hallituksella on käytössään tase-erittely mistä oman pääoman tilanne selviää. Erityisen hankalana näen tilanteen Jyväskylän lisäksi esimerkiksi Lahdessa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa missä edellinen tilikausi oli jo tappiollinen. Eli omaa pääomaa oli jo syöty kauteen lähdettäessä sadoilla tuhansilla euroilla. Nyt kun katsomot ammottavat tyhjyyttään, niin jokainen kuukausi tulee tappioita ja oma pääoma jatkaa laskuaan. Hovioikeuden ennakkotapausten perusteella osakeyhtiön hallituksen tulisi tehdä rekisteri-ilmoitus muutaman viikon kuluessa siitä, kun ovat havainneet negatiivisen oman pääoman. Rekisteri-ilmoitus on luonnollisesti seuralle varsin kiusallinen asia, koska siinä vaiheessa usein palvelutarjoajien ja tavarantoimittajien luotonanto seuralle loppuu. Eli seura joutuu maksamaan mm linja-autot, hotellit, ruokailut, järjestyksenvalvonnan, varusteet ja ottelutapahtumassa myytävät alkoholijuomat ennakkoon. Ja jos yhtiön maksuvalmius on jo valmiiksi heikolla tolalla, niin tämä voi aiheuttaa seuralle lopullisen syöksykierteen. Näin ollen toimintansa kannalta seura pyrkii luonnollisesti kaikin keinoin rekisteri-ilmoituksen välttämään tai vähintäänkin lykkäämään sitä.

Jotta voidaan jollain lailla arvioida SM-Liigajoukkueiden hallitusten jäsenten henkilökohtaisia vastuita mahdollisessa konkurssitilanteessa, niin mittatikkuna voidaan käyttää 2016 konkurssiin mennyttä Espoon Bluesia. Bluesilla oli velkaa konkurssihetkellä 870 000 euroa /HS/. Liigajoukkueiden taseissa omaa pääomaa nostaa Liiga-lisenssi, minkä seurat ovat kirjanneet omaksi pääomaksi vaihtelevilla käytännöillä. Ongelma vaan on se, että Mestiksessä ei tässä taloustilanteessa ole yhtään seuraa mikä sen voisi ostaa mahdollisesta Liiga-joukkueen konkurssipesästä. Liigalisenssien realiarvot eivät siis tässä taloustilanteessa vastaa lähellekään niiden tase-arvoja. Eli todellisuudessa konkurssipesässä ei juurikaan ole Liigajoukkueen tapauksessa aitoa realisoitavaa omaisuutta. Jos siis hallitus laiminlyö yllämainitun rekisteri-ilmoituksen ja seura ajautuu konkurssiin, niin hallituksen jäsenet joutuvat helposti vastaamaan henkilökohtaisesti useiden satojen tuhansien eurojen veloista verottajalle, työeläkeyhtiöille ja muille konkurssipesän velkojille. Siinä vaiheessa hieno ja kadehdittu näköalapaikka paikallisen urheiluseuran hallituksessa onkin vaihtunut henkilökohtaiseksi katastrofiksi.

Tero Auvinen

Tero Auvinen on uransa aikana toiminut monissa yritysmaailman johtotehtävissä sekä FC Hongan ja Suomen Lentopalloliiton toimitusjohtajana. Työhistoriansa ja yrityksensä GB Sportsin kautta Auvinen tuntee suomalaisen urheilumaailman perinpohjaisesti. Hän on lisäksi ollut toinen kirjoittaja 2017 julkaistuissa kirjoissa Urheiluseurojen Sisäpiirissä- tarinat tunteen takana sekä Urheilutähtien Sisäpiirissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu