Eturyhmäpolitiikka ei vahvista valtiontaloutta

Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Kristillisten ja Ruotsalaisen Kansallispuolueen hallitusohjelma on karua luettavaa. Vielä tylymmäksi se on muuttunut syksyn myötä, asioiden pikku hiljaa konkretisoituessa.

Hallitusohjelmassa ei tavoitella tosissaan valtiontalouden tasapainoa. Se on ideologiaa ja eturyhmäpolitiikkaa, joka yritetään piilottaa puheisiin valtionvelan taittamisesta.

Tästä kertoo hyvin valtiovarainministeri Riikka Purran ensimmäinen budjettiehdotus vuodelle 2023. Sen loppusumma on 87,2 miljardia euroa, mikä on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin tämän vuoden budjetti.

Velkaa siinä otetaan valtiolle 10,1 miljardia euroa. Valtionhallinnon toteutunut alijäämä viime vuonna oli 4,3 miljardia euroa.

Siis yli 10 miljardia euroa lainaa kaikkien niiden päätettyjen heikennysten jälkeen sosiaali ja työsuhdeturvaan.

Ei liene yllätys kenellekään että valtiontaloutta ei laiteta niin kuntoon, että otetaan köyhimmiltä ja heikoimmassa asemassa olevilta ja jaetaan se veronkevennyksinä ja muina etuuksina hyvin toimeentuleville.

Se ei vahvista valtion taloutta, vaan kääntää kelloa sata vuotta taaksepäin niihin, jotka pärjäävät, ja niihin, jotka eivät.

Odotan mielenkiinnolla opposition vaihtoehtobudjetteja. Toivottavasti niihin on panostettu.